Nummenpää oli tietojeni mukaan LHPK:n oto-pastori -koulutuksessa vai miksi sitä kutsutaankaan, mutta hänen ehkäisyyn liittyvät kannat käsittääkseni keskeyttivät tämän hänen osaltaan. Sitten hän päätyi katoliseen kirkkoon. En tiedä, onko kyseessä ollut mitenkään laajempi keskustelu LHPK:n sisällä, olen senkin suhteen ulkopuolinen tarkkailija.
1 tykkäys
Käsittääkseni Lassi Mattila on edelleen Lähetyshiippakunnan seurakuntalaisia. On siis ainakin ollut.
En ole lukenut kirjaa kokonaisuudessaan, joten en tiedä ilmeneekö se kirjassa, mutta käsittääkseni hän kritisoi myös sellaista perhesuunnittelua, jossa puolisot pidättäytyvät aviollisesta kanssakäymisestä. Tästä poikkeuksena terveydelliset syyt.
Lassi Mattila kirjoitti myös gradunsa aihepiiristä.
Lutherin uusi avioliittoteologia : luomisteologian vanhurskauttamisopillinen tulkinta (helsinki.fi)
Varsinkin kun Mattila on tiettävästi edelleen poikamies.
Toki naimattomallakin saa näistä asioista olla mielipide ja vakaumus, mutta siinä tilanteessa on kyllä helpompaa vetää tiukkaa linjaa, etenkin kun ei itse missään tapauksessa tule olemaan se osapuoli joka ne kaikki 10-20 lasta synnyttää… Kaikkia tässä ketjussa mainittuja henkilöitä en tunne, mutta ainakin osa näistä pitkän linjan pastoreista jotka nyt olisivat ehkäisyvastaisella kannalla, lienevät taas sen ikäisiä että asia ei heidän omalla kohdallaan luultavasti juuri elämää muuta (olettaen että puoliso ei ole älyttömän paljoa nuorempi).
2 tykkäystä
Ilmeisesti Moskovan patriarkaatti ei sitten kuulu ortodoksiseen kirkkoon? Asiakirjassaan Kirkon yhteiskunnallisen opetuksen perusteista se sanoo mm. seuraavaa:
XII.3. Kysymys raskauden ehkäisystä vaatii myös uskonnollis-moraalista arviota. Joillakin ehkäisymenetelmillä on käytännössä abortoiva vaikutus; ne keskeyttävät alkion elämän sen varhaisimmissa vaiheessa, ja siksi näiden menetelmien käyttöön pitää soveltaa aborttia koskevaa tuomiota. Toisia menetelmiä, joihin ei liity jo siinneen elämän katkaisemista, ei voi mitenkään verrata aborttiin. Määritellessään suhdettaan ei-abortoiviin ehkäisymenetelmiin kristittyjen puolisoiden tulee muistaa, että ihmissuvun jatkaminen on yksi Jumalan asettaman avioliiton perustavoitteista. Lasten synnyttämisestä varta vasten kieltäytyminen itsekkäin perustein tekee avioliiton arvottomaksi ja on epäilemättä synti.
Alkuteksti
Религиозно-нравственной оценки требует также проблема контрацепции. Некоторые из противозачаточных средств фактически обладают абортивным действием, искусственно прерывая на самых ранних стадиях жизнь эмбриона, а посему к их употреблению применимы суждения, относящиеся к аборту. Другие же средства, которые не связаны с пресечением уже зачавшейся жизни, к аборту ни в какой степени приравнивать нельзя. Определяя отношение к неабортивным средствам контрацепции, христианским супругам следует помнить, что продолжение человеческого рода является одной из основных целей богоустановленного брачного союза (см. Х.4). Намеренный отказ от рождения детей из эгоистических побуждений обесценивает брак и является несомненным грехом.
Tämä lausuma ei toki kiellä kaikkea raskauden ehkäisyä, mutta esim E-pillereitä vastaan jyrähtää melko voimakkaasti, ja samoin ns. ehkäisevää asennetta kohtaan. Aika kaukana joka tapauksessa ollaan täällä usein siteeratusta “makuuhuoneen ovelle pysähtymisestä”…
2 tykkäystä
Moskovan patriarkaatti ei määrää suomalaisten ortodoksien makuuhuoneessa.
2 tykkäystä
Mutta maailman ortodoksien pääosaa pyrkii määräämään. Et voi siis väittää, ettei “ortodoksinen kirkko” ole tehnyt jotain, mitä Moskovan patriarkaatti ilmiselvästi tekee. Joko kirkko on universaali tai sitten ei.
3 tykkäystä
Yleisimmin käytetty E-pilleri ei ole abortoiva ehkäisymenetelmä. E-pillerit aiheuttavat eräänlaisen valeraskauden, jonka vuoksi ovulaatiota ei tapahdu. Samallla ne vievät seksuaalisen halun naiselta. Samanlainen vaikutus on imetyksellä, vaikka imetys ei mikään ehkäisymenetelmä olekaan. Abortoivia ehkäisyvälineitä ovat mm erilaiset kierukat ja ns minipilleri.
Minusta kirkon ei pitäisi antaa yksityiskohtaisia neuvoja tai määräyksiä tällaisissa asioissa. Avioparit neuvotelkoot näistä asioista lääkärin eikä papin kanssa.
2 tykkäystä
Minulle on tullut sellainen kuva, että Moskovan patriarkaatti ei ole ainakaan suomelaisessa somessa ihan siellä ortodoksikirkon patriarkaattirankkauksen kärkipäässä… oikein missään asiassa. Siis jos kyselee ko. patriarkaatin käytännöistä, niin se on vähän semmoinen, vaihdetaanko puheenaihetta -juttu.
D
3 tykkäystä
Moskova ei tässä kiellä ehkäisyä, vaan tietyt ehkäisymenetelmät jotka rinnastetaan abortiin.Ihan normi settiä. Kirkko on alusta asti vastustanut aborttia. Me luterilaiset kuuntelemme mielelämme Moskovan patriarkaa ja olemme kuunnelleet ekumeenissa neuvotteluissa jo vuosi kymmeniä.
Pyrkii = haluaisi mielellään. Meillä ei ole paavia, ja jos olisi, se ei olisi Moskovan patriarkka vaan Konstantinopolin. Suomen ortodoksisen kirkon asioista päättävät kirkolliskokous ja piispainkokous.
2 tykkäystä
Tämä virke alkaa ihan asiallisesti: jokaisella ihmisellä saa olla mielipide jokaisessa asiassa. Miksi tämä hyvä alku pitää vesittää muttailemalla? Eikö sen naimattoman ihmisen mielipide sittenkään ole täysiarvoinen? Tässähän pohditaan sitä, mikä ehkä olisi Jumalan tahto asiassa. Jos joku kuvittelee tietävänsä Jumalan tahdon, hän kernaasti saa sen sanoa, ja mielipidettä tulee arvioida mielipiteen sisällön ja esitettyjen perusteluiden mukaan, ei viittaamalla mielipiteen esittäjän henkilöön.
Ei Anskutin sanonut ettei se mielipide olisi arvokas ja mahdollinen.
Mutta jos nyt puhutaan todella mielipiteistä eikä opinkappaleista tai esim. Raamatusta, niin tietenkin esittäjän tausta on otettava huomioon.
Minusta on selvää, että kun on oma kokemus jostain asiasta - vaikkapa tässä tapauksessa tuo 10 lapsen äitinä (tai isänä!) oleminen, niin sellaisen henkilön mielipiteisiin on vaikuttanut oma kokemus. Jos kokemus on upea, hän todennäköisesti voi suositella samaa valintaa muillekin. Jos kokemus on ollut myös tai kokonaan raskas, hän ei ehkä suureen ääneen ainakaan tätä asiaa julista.
Ei ihminen muutenkaan ole koskaan irrallaan kokemusmaailmastaan. Kyllä se läpi tulee, vaikka ajattelisi puhuvansa vain esimerkiksi universaaleista opinkappaleista. Vähintään sävy on erilainen riippuen omasta elämästä ja sen vaiheista.
2 tykkäystä
En ymmärrä tekemääsi erottelua. Jos me ihmiset puhumme opinkappaleista tai Raamatusta, niin silloin tuomme julki nimenomaan opinkappaleita tai Raamattua koskevia mielipiteitämme.
Mutta eivätkö ne silloin ole nimenomaan mielipiteitä jos ne sellaisina ilmaistaan? Tästä asiasta puheenollen tuskin kukaan meistä foorumisteista edes kykenee lausumaan dogmaattisen kannan siihen nähden, en ainakaan minä.
Kerron tässä ihan konkreettisen esimerkin mikä on tullut vastaan tosielämässä kauan aikaa sitten. Monilapsisen perheen äiti oli siirtynyt katoliseen kirkkoon, mies oli luterilainen. Kirkkoon siirtymisen myötä äitiä oli ohjeistettu, olla käyttämättä mitään keinotekoista ehkäisymenetelmää. Mies ei halunnut enää perheeseen lapsia, koska lapsia oli jo useampia ja halusi siksi käyttää ehkäisyä. Katolinen nainen ei tähän suostunut, ainut seksuaalisuuden toteuttamisen tapa mikä hänen mukaansa oli mahdollista, sukupuolielämä ilman ehkäisyä. Avioparin seksuaalielämä loppui ja he olivat eläneet selibaatissa useita vuosia. Miehelle tämä oli ollut hyvin raskasta, nainen oli selvinnyt uskonnon tuoman näkemysten avulla paremmin. Seksuaalielämä oli tullut miehelle raskaaksi taaksi, jota ei voinut enään toteuttaa.
Jonkinasteinen seksuaalivalistus olisi ollut paikallaan.
D
Ei aivan noin. Jos tuon esille jonkun kirkon opinkohdan lisäämättä siihen mitään - esim. lainaan tunnustuskirjoja tai katekismusta - en kerro omaa mielipidettäni siitä.
Jos sen sijaan lausun mielipiteen jostain eettisestä kysymyksestä - vaikka vetoaisinkin joihinkin opillisiin seikkoihin, käyttäisin teologisia termejä, siteeraisin ehkä Raamattua - silloin kyseessä on nimenomaan mielipide. Ja siinä tapauksessa oma historia vaikuttaa.
Sellaiset puheenvuorot ovat hyvin harvinaisia.
Teesini oli: Mielipidettä arvioitaessa ei mielipiteen esittäjän henkilöhistoria saisi vaikuttaa lainkaan. Mielipide on hyvä tai huono sen mukaan, miten hyvät tai huonot perustelut sillä on. Mutta nämä mietteet alkavat jo olla sivussa ketjun aiheesta, joten ehkä tyydymme toteamaan, että olemme eri mieltä.
A: Koirat ovat ihania! Ihmisen parhaita ystäviä! Ei haittaa, jos ne vähän ääntelevät välillä. Kerrostalo tai rivitalo, ihan hyvin niitä voi pitää. Olen kasvattanut koiria 40 vuotta, ja se on kyllä tehnyt minusta paremman ihmisen.
B: Koira on jees, mutta kun olen asunut vuosia tässä talossa, ja koirat haukkuvat tuntikausia kun jäävät yksin, niin en oikein jaksaisi. Koirat pitäisi sallia vain jos kaikki asukkaat hyväksyvät sen.
Tässä on kaksi mielipidettä, joihin vaikuttaa kokemus. Ei voi sanoa, että mielipide on huono tai arvoton. Mutta se on ilmiselvää, että mielipide pohjautuu kokemukseen.
Tässä tapauksessa on myös olemassa fakta (vrt. Raamattu, kirkon oppi sanoo…) että laki sallii koiran omistamisen. Mielipiteet käsittelevät sen sijaan sitä, miltä tämän lain mukainen järjestely on käytännössä tuntunut. (Vrt. joku on kokenut raskaan perhe-elämän, toinen ei).