Sukupuoliroolit ja -stereotypiat kirkossa ja yleensä

mieheys
naiseus
sukupuoliroolit

#121

Kirjassa/elokuvassa “Autiotalo” tuli esiin sekin, että myös vanhemmat voivat käyttää valtaansa lapsiin järkyttävällä tavalla väärin, ja vedota asemaansa vanhempana, ja siihen, että Raamatun mukaan lasten tulee olla kuuliaisia vanhemmilleen.

Kyseessä on tositarina pojasta, jonka isä löi häntä kunnes tämä meni perille.

Paha juttu ja surullista. Pahinta on jos alistettu tuntee syyllisyyttä ajatuksistaan että näin ei saisi olla…


#122

Onnittelen. Kuulostaa hyvältä suhteelta!
Kuten sanottua, kristillisen tradition mukainen ajattelu ei kuitenkaan välttämättä sulje pois yhdessä sopimista.


#123

Eipä varmaan, niin. Mutta edelleenkään en jaksa nähdä mitään merkitystä sillä, että toinen automaattisesti sukupuolensa nojalla olisi perheen pää.
Minusta molempien tulee noudattaa uhrautumista, rakastamista ja yhteiseen parhaaseen pyrkimistä epäitsekkäästi. Ei tätä voi sälyttää vastuuna eikä valtana vain toiselle “pään” muodossa.


#124

Tämä johtuu varmaan siitä, että tasa-arvoisuuden ja samanlaisuuden käsitteiden ero on vallitsevassa ajattelussa sumentunut ja jopa häipymässä kokonaan. Sukupuolten eroa ei pidä kyllä korostaakaan. Otsikossamme mainitaankin stereotypiat. Ihmistä ei pidä runnoa väkisin muottiin. Kuitenkin näen suuren rikkauden siinä, että mies ja nainen ovat erilaisia. Henkisesti ja fyysisesti.


#125

Tämä mielestäni on nimenomaan tervettä sukupuoleen perustuvan erilaisuuden esiintuomista eli tasa-arvoa eikä tasapäistävää ja arvolatausta manipuloivaa sukupuolen mukaan asemaan asettamista.


#126

Avaatko, mitä tällä tarkemmin tarkoitat?


#127

MInä en pidä minkäänlaisia muotteja välttämättöminä. MIeleeni muistuu hauska Janoschin lastenkirja, jossa kaksi hiirivanhempaa saivat kaksi lasta. Toinen oli tyttöl ja toinen poika. Tytön nimeksi laitettiin Silkkitassu ja pojan Leijonanhammas. Vanhempien odotukset olivat nimien mukaiset. Mutta kas kummaa, poika olikin kaikkea muuta kuin rohkea ja tyttö ei täyttänytkään hempeän pikku hiirulaisen roolia. Miksi näin ei voisi ja saisi olla? MIesmäisiä tyttöjä on aina ollut. Samoin hempeän tyttömäisiä poikia. Ihmisen vapauteen kuuluu oikeus olla oma itsensä eikä täyttää jotakin ulkoa asetettua ennakko-odotusta.


#128

Tuosta avioliitosta ja perheen päästä vielä. Meillä on tähän mennessä pyritty yhteisellä sopimuksella päättämiseen eikä olla sovittu mitään perheenpäästruktuuria. Kuitenkin oon itse huomannut omissa ajatuksissani ja arvostuksissani sen, että kun toisesta välittää, niin haluaa että hänelle tulisi hyvä mieli eikä haluakaan tehdä sellaista mistä toinen ei tykkäisi. Eli tavallaan haluaakin antaa periksi ja tehdä toisen onnelliseksi - mutta niin haluaa kyllä mieskin, mikä johtaa joskus omituiseen “käänteisriitelyyn” siitä, kumpi saa antaa periksi… Poikkeus on ne harvat tilanteet, joissa oikeasti tietää tai vahvoin perustein epäilee, että toisen kannattama menettely on vakavasti tyhmä tai vaarallinen. Ja se on hirveän raastava tilanne, kun tavallaan “joutuu” vänkäämään jostain asiasta, ettei toiselle kävisi vielä pahempia asioita kuin mielen pahoittaminen.

En väitä että aina osaisin itsekään omia periaatteitani noudattaa, ja joskus tulee vängättyä ihan turhasta. Jotenkin kuitenkin ajattelisin niin, että rakkaudellisessa avioliitossa on hyvin tärkeässä asemassa se, että oikeasti haluaa toisen parasta. Ei siihen oikein sovi mitkään valtataistelut tai määräilyt.

Me ei tosiaan olla tätä perheenpää-nimitystäkään käytetty. Joskus tuntuu, että jotkut käyttävät sitä sanaa sellaisesta parisuhdekuviosta, jota joku toinen sanoisi tasa-arvoiseksi ja demokraattiseksi. Perheenpää on silloin vain sana, jolla ei ole kauheasti käytännön merkitystä. Mulle asian teologia on aika epäselvä enkä ole sitten lähtenyt tuota termiä käyttämään, vaikka ei meidän elämä monia perheenpääteologian kannattajia varmaan juuri kauhistuttaisi.


#129

Nimenomaan, siitähän kirjoitin edellä.
Mutta ei tämä mahdollisuus ja vapaus poista sitä todellista tilannetta, että useammin mies on “miesmäinen” ja nainen “naismainen” kuin päinvastoin.

On myös erittäin pinnallista ajattelua sen suhteen, mikä on esim. poikamaista ja mikä tyttömäistä. Sitten on syvällisempää ja avarampaa ajatusta. Se perustuu usein omaan kokemukseen. Tai on ainakin selkeytynyt elämänkokemuksen myötä.

Itse en ole mielestäni millään tavalla kovapuheinen, rämäkkä tai epäempaattinen, jos niitä piirteitä pitäisi olla jotta ei pidettäisi “akkamaisena”. Silti väitän että olen oppinut aika paljon siitä, mitä eroa on miehenä elämisessä ja naisena olossa. Ja olen hyväksynyt sen että miehenä en ymmärrä täysin naista enkä toimi samoin (vaikka joku toivoisi).

Työyhteisöt ovat muuten mainioita paikkoja oppia naisten ja miesten eroista. Naiset keskustelevat ja toimivat toisin. Kysymys ei ole arvokkuuden eroista, vaan tavasta. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten ko. yhteisöt heijastelevat ympäristöönsä. Naisvaltaiset ja miesvaltaiset ovat kumpikin minusta hiukan ongelmallisempia kuin ne, missä on tasaisesti kumpaakin. Tietenkin tämä on yleistys, mutta saattaa se osoittaa jotakin eroista.

Sukupuolella on merkityksensä, vaikka nykyinen trendi on pyrkiä häivyttämään sitä. Koulujen meiningistä on keskusteltu paljonkin. Paljon on onneksi tervejärkisyyttä, muotitrendien vastapainoksi.


#130

Niin, siis avioliittohan oikeasti tarkoittaa “vauhtia ja vaarallisia tilanteita” ! :rofl:

Mutta vakavasti puhuen, luulen että ei tuollaista perheenpäästruktuurin sopimista yleensä tarvitakaan. On ehkä niin, että elämä tuo eteen tilanteita, joissa asiat tapahtuvat luonnostaan. Väkisin väännetty “me tulemme toimimaan näin” -ajattelu ei välttämättä ole kestävä tie.


#131

Ei nainen halua tossukkaa miestä


#132

Kuka nainen? Mitä tarkoittaa “tossukka”?


#133

Tossukka kuulostaa tossun ja sukan risteytykseltä. Vieras sana minullekin, mutta olisiko siinä tohvelisankariin viittaamisesta kuitenkin kyse. Älä nyt vaan sano, ettet tiedä mikä se on! :grin:


#134

Tossukka on vähän semmoinen höppänä ressukka, kaikkeen myöntyväinen. Nöyrä palvelija, joka ei ole älyllä pilattu.


#135

Lähinnä olen kiinnostunut, miten Agga määrittelee käsitteen, mikä tekee miehestä tossukan ja kuka/ketkä naiset ei halua miehestä tällaista tossukkaa.


#136

Okei. Odotamme määrittelyä jännityksellä.

Voisin kuitenkin viisastella sillä aikaa lisää.
Mielestäni jotkut naiset kyllä haluavat sellaisen ukon, jota voi komennella (oletan että tästä suunnilleen on kysymys.) Teoriani on että Justiina kokee aika tyydyttäväksi sen kaulimen viuhtomisen ja Pekka Puupään sekä siinä sivussa Pätkänkin moittimisen.

Mutta tosielämässä on tietenkin vaikka millaisia parisuhteita. Aina on huono juttu, jos pääasiaksi tulee valtataistelu tai jonkinlainen puolison kaltoinkohtelu. Aivan yhtä hyvin mies kuin nainen pystyvät olemaan tolvanoita. Onneksi usein kuitenkin opitaan jotain ja tärkeimpiä asioita lienee se, että se toisen ihmisen muuttaminen toiveiden mukaiseksi ei ole järkevä tavoite. Omaa käytöstä pitäisi miettiä huomattavasti enemmän kuin toisen virheitä.


#137

Voit laskea tossukkaindeksin täällä: :wink:


#138

Oho. Minä en periaatteessa lähde noihin testeihin vastaamaan. Epäilyttävät nuo, sillä niissä voi olla takana vastaajan tietojen hyväksi käyttö.

Tuossa on muuten selvästi liberaalia raamatun vääristelyä nähtävissä. Parempi…

Koska peräti kahteen kertaan Sananlaskuissa sanotaan:

Sananl. 21:9

Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa. [Sananl. 25:24]
Sananl. 25:24

Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa. [Sananl. 21:9]


#139

Lisää viisautta:

Parempi asua autiomaassa kuin pahansisuisen vaimon kanssa.

Kuin katonraosta sateella tippuva vesi, sellainen on nalkuttava vaimo.


#140

No, en ollut ihan tosissani, mutta omituisesti huvituin, mikäli tuo tossukka ei aukea ?
Googlaamalla esim. tossukka, löytyy monia keskusteluja, missä tuota määritellään.