Etkös häpiä: nyt alkoi päässä soimaan ort.joululaulu Hiljaa yössä Palastiinan.
1 tykkäys
Tästä juteltiin varmaan joskus ennenkin.
Kirjapajan ja Aurinkokustannuksen sointumerkkikirjat ovat aika erilaiset. Jälkimmäisessä hiukan vähemmän turhia merkkejä. Riippuu ihan virrestä, kumpaa kirjaa käytän. Sävellajitkin monen virren osalta erilaiset. Lisävihon osalta muistaakseni kirjoissa ei ole eroa.
Perussääntö sointujen karsimisessa:
Tahdin ensimmäinen sointu on yleensä kohdallaan, lähes kaikki muut voi jättää pois.
Toinen vaihe: Opettele tutuista sävellajeista I,IV,V - sointukierrot. Siis: C F G, D G A,
am dm E. Jne.
Lähes kaikki virret voi soittaa kolmen soinnun kaavoilla.
Tärkeää on ettei säikähdä riitasointuja, jotka syntyvät tällä periaatteella. Se on vain makean kuuloista, että välillä kirpaisee.
Sointu voi myös jäädä soimaan pitkänä kun melodia liikkuu. Jokaiselle melodianuotille ei missään tapauksessa tarvitse löytää sopivaa sointua.
Sointumerkkikirjan lukemista haittaa hiukan myös lukuisat sointukäännökset, varsinkin Kirjapajan virsikirjassa. Niitä ei kannata totella kuin poikkeustapauksissa.
4 tykkäystä
Virsikirjassa on tropari Kristus nousi kuolleista.
3 tykkäystä
Eikös laulut Palestiinasta sovi ihan hyvin tähän hetkeen. 
1 tykkäys
Tämä on upea pääsiäisvirsi keskiajalta.
Ja tämä ehkä suosikkini koko kirjassa:
2 tykkäystä
Juu, hienoja ovat! Minulla on joitakin ortodoksisten laulujen kokoelmia. Joululauluja hiukan käytinkin joskus. Viime kesänä ostin Valamosta lisää. Tulee varmaan vielä joskus aika perehtyä niihin ja laulattaa kuorolla.
1 tykkäys
Läntistä perinnettä toki nämä sekvenssit ovat.
Ne ja muutamat muut keskiaikaiset virret taisivat aloittaa meikäläisen ortoutumisen aikoinaan. Hämmensin helluntailaisia vanhempiani käymällä ajoittain pienen maalaiskunnan luterilaisessa messussa teini-ikäisenä. Muistaakseni yleensä ne virret, joista pidin, olivat keskiaikaisia. Muutama vuosi eteenpäin ja uskonnäkemyksetkin alkoivat sitten olla keskiaikaisia.
5 tykkäystä
En tiennytkään, että kustantajilla on eroa. Pitää tutustua Aurinkokustannuksen versioon. Mutta mun pointti ei varsinaisesti ollut pyytää neuvoja soinnutusten helpottamiseen. Mun pointti oli lähinnä kuvailla sitä tilannetta, kun jossain vapaamuotoisemmassa maallikkovetoisessa tilaisuudessa ”voitais vaikka laulaa tähän väliin laulu xyz ja voisitko Maija säestää?” Jos on kyseessä Siionin kanteleen tai Viisikielisen toivelaulu, niin auttavasti soittotaitoinen Maija pystyy todennäköisesti säestämään sen kylmiltään. Jos taas virsi, ei välttämättä onnistu. Tuollaisessa tilanteessa ei nimittäin ehdi miettimään mitään vaihtoehtoisia kuvioita, vaan käytännössä pitää soittaa se mitä nuotissa lukee. Siksi pitäisi olla olemassa niitä helppoja versioita.
1 tykkäys
Jos virret saadaan koneluettavaan digitaaliseen muotoon (soinnutuksineen), jatkossa myös niiden osalta mahdollistunee, että tekoälylle voi antaa komentoja, millä tyylillä ja millä instrumenteilla säestys tulee (ja paljon muitakin ohjeita, tai laittaa tekoälyn valitsemaan sopivat yhdistelmät itse), ja sieltä tulee sitten saman tien valmis säestys nuotteina, äänenä tai molempina. Jos on hyvä, sen voi ottaa talteen. Jos kaipaa toisenlaista, vaihtaa ohjeistusta ja tulee toisenlainen sovitus. Siitä voi halutessaan työstää sitten ihminen vielä sovitusta eteenpäin. Tarjolle voi tulla jo lähitulevaisuudessa valtava määrä uudenlaisia sovituksia kirkkomusiikkiinkin, jos vain tekijänoikeusasiat eivät muodostu uusien sovitusten julkaisun ja käytön esteeksi. Vanhemman kirkkomusiikin osalta tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa.
Nykyisistä jo yleiseen käyttöön levinneistä musiikin AI-generaattoreista monet tekevät sovituksen lisäksi aina myös sävellyksen, jolloin ei tule tekijänoikeusongelmaa sen kanssa, että onko oikeuksia työstää jotain sävelmää sovitusten osalta eteenpäin. Mutta teknisesti myös valmiiseen laulumelodiaan voi AI tehdä muut sovitukset, kunhan generaattorissa jo olemassa olevien laulujen uutta sovittamista ei ole estetty.
Voi hyvää päivää sun kanssas.
Tekoäly virsien sovittajana on perkeleen juonia, jos mikä.
Teoston jäsenenä(kin) sekä pedagogina haistatan pitkät näille koneavuille. Musiikin ammattilaiset opiskelevat vuosia, opettelevat sovittamista ja säveltämistä oikeilla soittimilla, elävien laulajien kanssa jne. Sillä tavalla oikeat ja toimivat sovitukset syntyvät.
1 tykkäys
Näin se on perinteisesti mennyt. Nyt musiikkialan oppilaitoksetkin ovat joutuneet harkitsemaan jo opiskelemaan päässeiden ja uusien musiikin opiskelijoiden sekä täydennyskoulutusten osalta, mitä asiaan liittyen kouluttavat, kun sävellyksen ja sovituksen töitä tehdään yhä enemmän työelämässäkin tekoälyavusteisesti tehtynä. Osa oppilaitoksista on maailmalla ottanut sen linjan, että hyväksytään, että nyt on tapahtunut ja menossa iso tekninen muutos, ja on jo alettu kouluttaa tekoälyavusteista musiikin säveltämistä ja sovittamista. Aikoinaan meni aikansa siinä, että musiikkialan perinteisiin sitoutuneissa oppilaitoksissa suostuttiin siirtymään paperin ja kynän käytöstä nuotinnusohjelmien käytön kouluttamiseen, ja tässä siirtymässä mennee myös oma aikansa. Musiikin teorian ja analyysin tutkimustakin tehdään musiikkikorkeakouluissakin maailmalla yhä enemmän tekoälyavusteisesti.
Teoston taannoisen kyselyn tulosten mukaan:
“Kaikista suomalaisista musiikkialalla työskentelevistä 47 prosenttia on käyttänyt tekoälyä, kun luku Euroopassa on 35 prosenttia.”
“Tekoälyä käytetään muun muassa melodioiden, harmonioiden ja rytmien luomiseen, inspiraation lähteenä ja ideoinnin apuna, laululyriikoiden luomisessa, uusien äänimaailmojen ja efektin tuottamisessa sekä kappaleiden äänenlaadun viimeistelyyn. Varsinaisen luomistyön lisäksi tekoälyä käytetään usein musiikin markkinoinnissa.”
Musiikkialalla tekoäly on jo arkinen työväline - Teosto 2025
Juu. Mutta Maija voisi minun mielestäni valmistautua treenaamalla virsikirjan kanssa tilannetta jonka kuvasit. Ei siinä niin valtavaa eroa laulukirjoihin ole.
Tämä on kaikki syvältä syvältä syvältä…
1 tykkäys
Esimerkiksi tästä kuulee ja näkee (vielä suhteellisen alkeellinen visualisointikin on tekoälyn tekemä), mitä tekoälyllä on jo saatu aikaan kun on lähdetty muovaamaan jo olemassa olevaa, ameriikan mantereella suhteellisen tunnettua kristillistä laulua aivan erilaiseksi. Ei ole oma suosikkini tuo video, mutta latauskiertoja esimerkiksi juuri tuolle AI:lla tehdylle videolle näkyy kertyneen jo yli puoli miljoonaa, eli kohtuullisen monia tuollainen musiikki on kuitenkin kiinnostanut. Kun sitten miettii, millä vauhdilla tekniikka nyt etenee, niin jo muutaman vuoden sisällä tekoäly voi kyetä vielä paljon enempään virsienkin parissa. Tekoälyn voi komentaa sovittamaan kappaleen vaikkapa Bachin tyyliin uruille tai vaikka tekemään jostain kappaleesta Hard Rock-version, kuten tuolla videolla oli tehty. Suomen ev. lut. kirkon sisällä olen törmännyt tekoälyllä tehdyn musiikin esittämiseen ensimmäisen kerran kesällä 2024.
Varmaan sitä spagettia syövää Will Smithiäkin on katsonut aika moni. Kuinka moni katsoo spagettia syövää Will Smithiä monta kertaa?
1 tykkäys
Tuskin kovin moni haluaa samaa videota montaa kertaa katsoa. En ole itse sellaista edes katsonut, enkä myöskään aio katsoa. Sellaisia musiikkikappaleita, jotka ovat tehneet johonkin yksilöön vaikutuksen, osa ihmisistä voi kuunnella toistuvastikin ja haluta kuulla tai esittää niitä myös erilaisina versoina, ja jos kappaleesta on nauha, jotkut voivat itse laulaa nauhan mukanakin.
Kone tekee ehkä musiikilta kuulostavaa muutamissa sekunneissa tai sekunnin osissa, kunhan on opetettu. Ei kuitenkaan ole sama tekeekö ihminen tai kone taidetta. Koneelta puuttuu sielu ja sen myötä uuden luomisen voima, henki ja elämä. Se oppii kyllä tekemään sääntöjen mukaisesti musiikilta kuulostavaa äänehdintää, tai muistuttamaan jotain muuta ihmisen luomaa asiaa, mutta ei taidetta.
Nykyiset listahitit ja muu kevyt musiikki kuulostavat usein niin koneella tehdyiltä, ettei niitä erota toisistaan. Tekoälyn paikallisradioissa lukemien uutisten kanssa sama juttu. Aluksi puhetta voi olla vaikeaa erottaa ihmisen tuottamasta puheesta, mutta pian se vain ärsyttää monotonisuudellaan ja konemaisuudellaan.
Tekoäly on hyödyllinen työkalu monessa asiassa, mutta ei ihmisen taiteellista luomistyötä vaativissa asioissa. Kone on tyhmä, se ei tajua yhtään mitään, mitä se on tekemässä, se vain kopioi ja varioi sääntöjen mukaan uutta vanhan pohjalta, mutta ilman tajua ja ymmärrystä. Liittyykö tämä sitten otsikon mukaisesti virsiin ja kirkkomusiikkiin? Toivottavasti ei.
2 tykkäystä
Noin on. Vielä on aika alkeellinen tekoäly käytössä siihen nähden, mitä näyttää olevan jatkossa saatavilla.