Independentin julkaiseman tutkimustuloksen mukaan uskovat ovat avoimempia kuin ei-uskovat ajattelussaan. Joitakin tulos tuntui yllättävän. Minusta se on ihan luonnollinen tulos. Jokainen normaaliälyinen uskova tietää oman vakaumuksensa perustuvan uskoon, ja että muut voivat ajatella eri tavoin, ja olla silti ihan normaaleja kunnon ihmisiä. Sen sijaan moni ateisti tuntuu ajattelevan, että heidän maailmankuvansa perustuu pelkkiin faktoihin, ja muu vaatii jonkinlaista luopumista niistä.
Tulokset ovat mielenkiiintoinen lisä keskusteluun. Tutkijat toteavat lopuksi varovasti: “Obviously, the link between (ir)religion and rigidity offers a much more complex area of research than had appeared at first glance.”
Siis suunnilleen, että kysymys uskonnollisuuden ja (henkisen) jäykkyyden suhteesta on paljon monimutkaisempi kysymys kuin ensisilmäykseltä luulisi.
Asioita kannattaa siis tarkastella kriittisesti ja avoimesti, juuri siten kuin meitä kristittyjä neuvoi jo P. Apostoli Paavali: “Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.” (1. Tess. 5:21).
Linkki alkuperäiseen tutkimukseen: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0191886917303070
Mielestäni termi suvaitsevainen on todella huono.
Suvaitsevainen voi suvaita vaikkapa sitä, että narkkari jättää huumeneuloja rappukäytävään. En kovin kummoisen hyväksi ihmiseksi, tai hyväksi uskovaiseksikaan, laskisi tuossa tuota kaikkea suvaitsevaa, joka riskeeraa lastensa hengen suvaitsevaisuuden nimissä.
Samaa mieltä. Avoimuus ajattelussa ei ole ollenkaan sama asia kuin suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että suvaitsee jotain asioita, jotka ovat yleisellä tasolla huonoja ja häiritseviä.
2 tykkäystä
Paha sanoa, kun ei pääse näkemään varsinaista tutkimusta. Miten tuota “suvaitsevaisuutta” mitattiin ja mitä sillä itseasiassa tässä yhteydessä tarkoitetaan…
Mutta mielenkiintoista kyllä, että katolinen yliopisto sai tutkimustuloksen, että ateistit on pahoja… 
Eli halusit todistaa väitettä leimaamalla yliopiston tutkimusta epäpäteväksi tuntematta itse tutkimusta lainkaan, ja vain yliopiston uskonnolliseen taustaan perustuen.
Ja kuka puhui pahuudesta, muu kuin sinä?
4 tykkäystä
En suinkaan. Sanoinhan, että Paha sanoa, kun ei pääse maksumuurin takia lukemaan koko juttua…
Tässä yhden tutkijan haastattelu, joka jo luo paljon paremman kuvan tutkimuksesta, kuin nuo lemaavat lööpit…
Siinä hän esimerkiksi sanoo itse, että tutkimuksen tulos ei ole se, että ateistit ovat vähemmän suvaitsevaisia. 
Ja valaisee miten tutkimuksen tulokset ovat epävarmarmoja monesta syystä. Kuulostaa siis ihan rehelliseltä hyvältä tutkijalta. Ateistivihamieliset sitten vaan ovat tuosta tutkimuksesta poimineet tyylilleen uskollisena rusinat pullasta, jotta pääsevät ateisteja lyömään. Ja toiset samanmoiset levittävät tätä ilosanomaa…
"With that in mind, and the fact that the effect sizes found in our study were quite small, a replication would be due to confirm the stability of the findings. Again highlighting the importance of replication, one possible limitation is that the study was done online, which naturally opens several questions (e.g. possible non-representativeness of the sample, impossibility to fully control the structure and the quality of the sample). However, despite these limitations, the study did offer relatively consistent results, and a good starting point for future research.”
Eli kyseessä oli online tutkimus. Miten valikoitui/valittiin tutkittavat vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Se on minusta suurin tämän tutkimuksen heikkous. Ja sen tuo rehellinen tutkija myöntää.
En itse asiassa ottanut koko tutkimukseen mitään kantaa, jos satuit lukemaan viestini ennen kuin vastasit siihen. Itse en noin yleisesti pidä psykologiaa ja siihen liittyvää tutkimusta juuri minään.
Kyseinen yliopisto on kuitenkin kohtuullisen arvostettu. Se, että maailmalla on muitakin kuin valtiollisia yliopistoja voi suomalaisesta vaikuttaa ihmeelliseltä, mutta niin vain on. Jutun mukaan tutkimuksessa ei mitattu suvaitsevaisuutta, vaan sitä miten avoimia uskonnolliset ja ateistiset ihmiset ovat eri näkemyksille ja kuinka valmiita huomioimaan he ja keskustelmaan niistä. Jotain tommosta.
Joo. Ja kun saa enemmän tietoa varsinaisesta tutkimuksesta juuri näin on. Ja tutkimuskin vaikuttaa ihan laadukkaalta.
Kuvaavaa on se miten tästä tutkimuksesta on vedetty otsikoita (kuten tämän ketjunkin)
Näkemättä kysymyksiä, on paha sanoa miten hyvin nuo kysymykset mittaavaat sitä, mitä niiden sanotaan mittaavan. Kysymyksenasettelu (ja niiden tulkinta) saattaa asettaa vastaajat aivan eri asemaan. Puhumattakaan tuosta otoksesta, jonka heikkouden tutkija itse myöntää.
Ketjun otsikko on ihan minun tekemäni, ja varmasti huomasit siinä kysymysmerkin, eli se ei ole väitelause, eikä perustu sinänsä tutkimukseen. Oma kokemukseni oli siinä ensimmäisessä viestissä mukana. Nykyinen suomalainen kristitty on tottunut edustamaan vähemmistöä. Silloin tiedostaa helpommin ajattelunsa erilaisuuden, ja hyväksyy myös sen, että muut ajattelevat toisin. Ateismi ei meillä edusta enemmistöä, mutta koska kulttuurimme ja media pitää uskonasioita sivussa, samanlaista vähemmistökokemusta ateistille tai uskonnottomille ei pääse syntymään. Lisäksi moni uskova on kokenut molemmat, ensin ei-uskovana olemisen, sitten uskovana, joten ei ole tarvetta halventaa kumpaakaan.
1 tykkäys
No kyllä kouluaikoina ateisti sen vähemmistöläisyyden sai kokea. Asiat voi tietysti nykyään olla toisin. Lisäksi tilanne on erilainen vaikkapa voimakkaan lestadiolaisella alueella. Ateisti koululainen kyllä tuntee olevansa vähemmistössä…
Ja aika yksipuolinen tuo yleistyksesi, millaisia ateistit ja millaisia uskovat ovat, on.
Monenlaisia olen molemmista tavannut.
Koulu on oikeastaan oma kuplansa tässä asiassa, ja kouluissakin on suurta vaihtelua. Aikuisten elämässä suomalaisen normi uskonnollisuuden suhteen on passiivinen nimiluterilainen, joka käy kirkossa vain siirtymäriittien yhteydessä ja ehkä jouluna. Ateistin elämä ja arvomaailma poikkeaa tästä normista huomattavasti vähemmän kuin aktiivisemmin uskontoaan harjoittavan kristityn, joten aikuisten elämässä uskova on se joka on vähemmistöasemassa ja oppii suvaitsemaan sitä, että muut ajattelevat eri tavalla. Tutkimuskohteetkin lienevät olleet aikuisia, joten mahdolliset kouluajan vähemmistökokemukset eivät ole tässä niin relevantteja.
4 tykkäystä
Aika moni on kyllä myös kasvanut suhteellisen suoraviivaisesti lapsen uskosta henkilökohtaiseen uskoon kokematta ei-uskovan aikuisen elämää ollenkaan. Olisikin mielenkiintoista vertailla, miten näiden kahden ryhmän ajatukset eroavat toisistaan. Voisi ajatella, että myöhemmällä iällä uskoon tullut ymmärtää paremmin myös ei-uskovien elämää ja ajatuksia. Toisaalta tällainen henkilö voi myös suhtautua voimakkaan negatiivisesti sellaisiin arvoihin ja toimintamalleihin, joiden ikävät puolet on itse kokenut ennen uskoontuloaan.
Ja sitten on uskossa olleita, jotka ovat heränneet ateismiin. Ja sanomasi loppuosaa sopii osat vaihtaen heihin…
1 tykkäys
Linkki alkuperäiseen tutkimukseen: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0191886917303070
1 tykkäys
Ikävä kyllä tuo linkki johtaa samalle sivulle, josta pitäisi maksaa 35,95 taalaa, jotta pääsisi lukemaan jutun.
Hyvä Atte,
Alla kopio yhteenvedosta (itselläni on pääsy yliopiston kautta, en huomannut siksi maksumuuria).
Highlights
•In 3 secular countries, we compared nonbelievers to Christians on aspects of rigidity.
•Non-believers were lower in self-reported dogmatism, i.e. certainty in beliefs.
•But were higher in subtly measured intolerance of contradiction and myside bias
•Results were similar for atheists and agnostics and across the three countries.
•Religious believers seem to better perceive and integrate diverging perspectives.
Abstract
Previous theory and evidence favor the idea that religious people tend to be dogmatic to some extent whereas non-religious people are undogmatic: the former firmly hold beliefs, some of which are implausible or even contrary to the real world evidence. We conducted a further critical investigation of this idea, distinguishing three aspects of rigidity: (1) self-reported dogmatism, defined as unjustified certainty vs. not standing for any beliefs, (2) intolerance of contradiction, measured through (low) endorsement of contradictory statements, and (3) low readiness to take a different from one’s own perspective, measured through the myside bias technique. Non-believers, at least in Western countries where irreligion has become normative, should be lower on the first, but higher on the other two constructs. Data collected from three countries (UK, France, and Spain, total N = 788) and comparisons between Christians, atheists, and agnostics confirmed the expectations, with agnostics being overall similar to atheists.
Tuon yhteenvedon kyllä näen, mutta en muuta. Siitä ei esimerkiksi selviä kysymyksiä, joilla mitattiin noita asioita. Eikä sitä miten tutkimusryhmät valittiin.
“The participants were 788 adults (18–71 years old,M=32.61, SD=
10.83; 41% women) recruited mostly through the crowdsourcing platforms
Crowdflower and Prolific Academic, aswell as through social networks.
They were residents or nationals of the United Kingdom (n =
242), Spain (214), or France (332). The participants reported being
atheist (302), Christian (255), agnostic (143), Muslim (17), Buddhist
(17), Jewish (3), or “other” (51).”
“The study was advertised as “investigating thoughts and emotion”.
Data were collected in early 2016. It took approximately 20min to complete
the survey. The survey administered in the UK and Spain was in
English; that administered in France was in French.”
Mittareina käytettiin lukuisia psykometriassa yleisesti tunnettuja ja validoituja kysymyslistoja, jotka mittasivat seuraavia ominaisuuksia: Religiosity, Antireligious critique, Symbolic unbelief, Dogmatism, Intoler. of contradiction, Myside bias: arguments, Myside bias: conviction.
Vaikutti ihan hyvin tehdyltä tutkimukselta, jonka tulokset kuitenkin vaativat lisää vahvistusta.
Onko uskovat suvaitsevaisempia, kun hyväksyvät meidät ei-uskovat tänne foorumilleen ja me suvaitsemattomia, kun emme hyväksy heidän täällä tarjoamaansa uskontotuutta? Näinkö tuo otsikon väite konkretisoituu, mene tiedä?
Ainakin yhdessä suhteessa tunnen itse suvaitsevaiseksi ja uskon että löytyy melko monta uskovaa jotka eivät täytä tätä aspektia yhtä hyvin kuin minä. Nimittäin kuuntelen uskovien ohjelmia jatkuvasti, nytkin körttiradio päällä, luen uskovien kirjallisuutta ja olen sitä tehnyt viidettäkymmentä vuotta. Ei-uskovilla ei omia radiokanavia ole, mutta vaikkapa kirjallisuutta on kyllä paljon tarjolla. Veikkaisin että uskovien enemmistön suvaitsevaisuus ei ylety kovin hanakasti niiden lukemiseen ja pohtimiseen, vai olenko tässäkin väärässä? No, voihan tuota lukemattomuutta perustella vaikkapa sen vaarallisuudella ja maallisiin lankeamisen uhkalla. Mutta onhan minullakin ollut ja on sama vaara uskovien parissa.