Augustinus oli suuri armon opettaja, jota myös Luther arvosti suuresti.
Mutta Augustinus opetti kaksinkertaista predestinaatiota.
Siinä hän meni harhaan.
Filioque on alkuperäisen uskontunnustuksen “lähtee” sanan merkityksen äärimmilleen venyttämistä hyvästä syystä, harhaoppeja vastaan opettamiseksi, kansan pitämiseksi oikeassa uskossa. Lännessä tiedettiin kyllä miten Pyhä Henki varsinaisesti sanan tiukassa merkityksessä lähtee vain Isästä.
Ei opettanut. Se on protestanttien (ja ehkä myös ortodoksien) vääristelyä Augustinuksen teksteistä. Protestantit ovat vääristelleet Augustinusta miten sattuu koska eivät ole halunneet lukea hänen termistöään niin kuin se jakamattoman kirkon teologian mukaan tulee lukea.
Kylllä Augustinusta pidetään predestinatio-opin keksijänä. Hän opetti mm myös, että perisynti periytyy sikiämisen kautta. Koska siittäminen tapahtuu aina himosta. On totta, että muillakin vanhan kirkon teologeilla on voinut olla virheellisiä käsityksiä, mutta eihän heitä kaikkia pyhinä pidetäkään-
1 tykkäys
Olet väärässä. Augustinus ei opeta synnin sikiämistä ihmisen siitessä vaan heikentyneen ihmisluonnon siirtymistä suvunjatkamisessa, mistä hän pitää merkkinä lisääntymistapahtumassa mukana olevaa himoa. Vastaavia ajatuksia löytyy kreikankielisiltä saman aikakauden isiltä ja varsinkin idän suurilta askeeteilta.
Protestantit pitävät, katolilaiset luonnollisestikaan eivät.
Lukekaa sitä p. Augustinusta älkääkä toistelko vääristelevä lähdeteoksia.
No, mikä sitten on perisynnitön sikiäminen?
Olisiko jollakin esittää kirjallisuusviitettä Augustinuksen predestinaatio-opetuksista?
Se on sikiäminen jossa Maria saa eheämmän ihmisyyden kuin kukaan muu meistä, Aadam ja Eeva poislukien. Synti ei siirry, heikentynyt ihmisluonnon laatu siirtyy meidän muiden sikiämisessä mutta p. Annassa tapahtuneessa N. Marian sikiämisessä näin ei käynyt.
Marian kohdalla hänen Poikansa tuleva sikiäminen hänessä uudistaa, voimistaa ja puhdistaa hänet ennalta.
Se on alkusynnin koskemattoman lihan sikiäminen p. Annassa.
Sitten kun alat lukea Augustinusta, luet sitten kaikki hänen käsitteensä niin kuin katolilainen eikä niin kuin luterilainen, muuten menee metsään ajatteluketjut.
Ei se ihan noin mene. Ennen lankeemusta Aatami ja Eeva olivat nimenomaan täydelliset siinä mielessä, että he olivat juuri sellaiset kuin miksi Jumala oli heidät tarkoittanutkin. Lankeemuksessa nimenomaan muuttui se, että he eivät enää olleet Jumalan kaltaisia. Kaltaisuus on laadullinen määre. Sen sijaan nykyihmisetkin ovat yhä ihan täysin Jumalan kuvia. Jumalan kuvaisuus ei lähde lankeemuksessa yhtään mihinkään. Se, mikä synnin teossa aina muuttuu ja rikkoutuu, on Jumalan kaltaisuus.
Eroa on siinä, että läntisessä teologiassa usein lyödään yhtäläisyysmerkit kuvan ja kaltaisuuden välille. Idän teologiassa niillä on selvä ero.
1 tykkäys
Kyllä tämä ero on ainakin modernissa katolisessa teologiassa ihan selvä. Voihan olla että siinä joskus on ollut epäselvyyttä, mutta tällä hetkellä ei ole. Itse olen aina katolisessa opissa ymmärtänyt tuon niin kuin sen esität.
Onhan meillä. Esimerkiksi p. Johannes Damaskolaisen Ortodoksisen uskon tarkka esitys I - IV. Ja on niitä nykyaikaisiakin ortodoksisia dogmatiikan esityksiä vaikka kuinka.
Kyllä! Löysin ykkösen ja kakkosen seurakuntani poistokirjahyllystä.
Vastaan itselleni.
Selasin nopeasti luotettavia luterilaisia lähdeteoksiani.
En löytänyt sieltä Augustinukselta ns. kaksinkertaista predestinaation opetusta.
Kalvinilaisilla se kyllä on.
Minusta se meni kyllä vähän niin, että kun teologiaa alettiin kirjoittaa latinaksi, se ikään kuin banalisoitui, kun latinankieliset kirjoittajat ymmärsivät monet kreikankieliset termit melko pieleen. Ne kysymykset, jotka kreikankielisille teologeille olivat olleet vuosisatojen aivan olennaisia, jäivät latinaksi kirjoittaneilla marginaaliin, ja marginaaliset kysymykset nousivat latinankielisillä keskiöön. Tämän vuoksi läntinen teologia tuntuu “aina” operoineen kysymyksillä, jotka eivät kreikankielisten isien näkökulmasta ole millään tavalla olennaisia. Ja tämä jatkuu yhä…
1 tykkäys
Miksi sitten väitit että Augustinus opettaisi kaksinkertaista predestInaatiota?
Jostakin sen luin.
Ja tässäkin:
Predestinaatio eli ennaltamäärääminen on uskomus, jonka mukaan jumalat tai muut voimat määräävät ihmisen kohtalon. Kristillisessä teologiassa ennaltamääräämisopin kehitti Augustinus . Hänen mukaansa kristinuskon Jumala valitsee toiset ihmiset pelastukseen ja jättää toiset kadotukseen. (Wikipedia)
Kreikkalaisten ei tarvitsisi olla niin turhantärkeitä, he voisivat laskeutua tavallisen kansan pariin keskustelemaan. Ainahan käännöksien tekemisen jälkeen joutuu vähän selventämään, se on selvä. Tuskin kreikkalaisetkaan kaikkia latinalaisten hyviä oivalluksia ovat heti tajunneet oikein.
Esimerkiksi Johannes Siinailaisen Portaiden suomenkielisestä käännöksestä paistaa luterilaisuus ja suomen kielen ohut ja heikko kristillinen termistö. Espanjalaisen katolilaisen kääntämänä se on loistava, kun en alkukieltä lue.
1 tykkäys
Kuka muokkasi Wikipedian ko. artikkelin?
Isät erottavat Jumalan kuvan ja kaltaisuuden. Ihmiset on luotu Jumalan kuviksi pyrkimään kohti Jumalan kaltaisuutta.
1 tykkäys