No ei kiinnosta Wikipedia.
Lähteet pitää olla luotettavampia.
1 tykkäys
Kyllä, mutta ei Aatamin ja Eevan ennen lankeemusta tarvinnut siihen pyrkiä. He olivat jo hyviä, kun heidät oli sellaisiksi luotu. Heidän tarvitsi ainoastaan pysyä siinä, eli toimia Jumalan mielen mukaisesti. Sitähän se jumaloituminen, theosis, tarkoittaa, että toimii luontonsa mukaisesti, eli niin kuin Jumala on ihmisten tarkoittanut toimivan. Mutta Aatami ja Eeva epäonnistuivat siinä. Meidän sen sijaan pitää kilvoitella, jotta tulisimme nykyistä enemmän Jumalan kaltaiseksi - siis kirkastuisimme, pyhittyisimme, jumaloituisimme.
1 tykkäys
Kyllä kirkko niin opettaa, niin kuin sanoin. Adam ja Eeva olivat tiensä alussa. En nyt oikein ymmärrä, mitä yrität sanoa.
Yritän sanoa sitä, että Aatamin ja Eevan ei tarvinnut kilvoitella tullakseen Jumalan kaltaisiksi. He olivat jo sitä, koska heidät oli luotu sellaisiksi.
1 tykkäys
Niin, mutta Kirkko opettaa, että piti. Toivoisin, että perehtyisit siihen, mitä kirkkomme opettaa.
Jaahas, sieltä tuli perinteiset mauriinalaiset lopputölväisyt. Näillä ikävuosilla osaan ne jo sivuuttaa. 
Sen sijaan voisit laittaa muutaman lähdeviitteen sille, missä opetetaan, että Aatamin ja Eevan piti kilvoitella tullakseen Jumalan kaltaisiksi, niin sitten voidaan tarkastella niitä lähteitä tarkemmin.
1 tykkäys
Muistelen lämmöllä vuosia 2011-2012 foorumilla. 
Silloin luotiin pohjaa nykyiselle vakaudellesi (va’an hurskaudellesi, vai miten se nyt oli, olkaamme vakaat joka tapauksessa).
Ainakaan luterilaisuus ei opeta näin. Luterilaisuus opettaa:
Vielä nytkään, tämän turmeluksen vallitessa, ei syntiä meissä luo eikä vaikuta Jumala, vaan sen ihmisluonnon myötä, joka yhä edelleen on Jumalan luomistyötä, siirtyy perisynti syntistä siementä olevalta isältä ja äidiltä ruumiillisessa sikiämisessä ja syntymässä eteenpäin. Yksimielisyyden ohje 1. Perisynti
On eri asia sanoa synnin periytyvän kuin sanoa syyllisyyden periytyvän. Luterilaisuus tunnustaa sen tosiasian, että ihminen on syntymästään saakka syntinen, ja tätä syntisyyttä ei anneta ulkoapäin. Ihmistä ei tarvitse opettaa olemaan tottelematta Jumalaa, olemaan vailla jumalanpelkoa ja olemaan vailla luottamusta Jumalaan. Se on meissä jo alusta alkaen. Mutta syyllisyys ei tietenkään periydy.
Juu, ei jaa luterilaisetkaan
- Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että on olemassa ero ihmisluonnon ja perisynnin välillä. Tämä ei koske ainoastaan ihmisluontoa sellaisena kuin se alussa oli Jumalan luomana, puhtaana, pyhänä ja synnittömänä, vaan myös meidän nykyistä luontoamme lankeemuksen jälkeen, sillä luonto pysyy lankeemuksen jälkeenkin Jumalan luomuksena. Tämä ero on niin suuri kuin Jumalan ja Perkeleen teon välinen ero aina on. Yksimielisyyden ohje 1. Perisynti
Juu, ei opeta luterilaisetkaan
inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. CA XVIII
Tämä Metropoliitta käy ilmeisesti tappelua reformoituja vastaan. Tässä siteeratussa pätkässä otetaan ilmeisesti pesäeroa reformoituun, tai kalvinistisiin TULIP määritelmiin.
T - Total Depravity
U - Unconditional Election
L - Limited Atonement
I - Irresistible Grace
P - Perseverance of the Saints
Luterilaisuus ei opeta täydellistä Jumalan armon puuttumista. Eikä paljoa muutakaan tuosta.
Tuli esiin ero reformoitujen kirkkojen ja muiden välillä. Ei luterilaisten kirkkojen ja muiden välillä.
D
4 tykkäystä
STLK:n Kristinopissa sanotaan:
135. Mitä on perisynti? Perisynti on ihmisluonnon täydellinen hengellinen turmelus, jonka olemme perineet Aadamilta vanhempiemme kautta. Perisynnin vaikutuksesta ihminen on menettänyt sen vanhurskauden, jonka Jumala antoi hänelle luomisessa. Perisynnin turmelema ihminen ei todellisuudessa pelkää eikä rakasta Jumalaa eikä turvaa yksin häneen, vaan on hengellisesti kuollut ja sokea, vihamielinen Jumalaa kohtaan ja täynnä kaikkea pahaa ja siihen halukas.
Siinä on käytetty sanaa perineet Aadamilta.
Se on eri tavoin ilmaistu kuin tunnustuskirjoissa.
Pidät siis tätä väärin ilmaistuna?
Ei tuossa se “perineet” sana ole ongelma sillä siinähän selvästi sanotaan että ihmiset perivät vanhemmiltaan ihmisluonnon turmeltuneen muodon, syyllisyydestä ei puhuta mitään, sitä ei peritä.
Ongelman muodostaa tuo turmeltuneisuuden täydellisyys, toisaalta siinä puhutaan vain hengellisen turmeltuneisuuden täydellisyydestä. Jumalan ihmiseksi tulo muuttaa paljon ihmisluonnon ruumiillisuuden perittyä heikkoutta.
Siinä mielessä että Jumalan lihaksitulo vaikuttaa voimallisesti ihmisluonnossa, tuo loppuosa on liian pessimistinen. Ei ihminen ole “hengellisesti kuollut ja sokea, vihamielinen Jumalaa kohtaan ja täynnä kaikkea pahaa ja siihen halukas” .
1 tykkäys
Siis:
Perisynti = ihmisluonnon täydellinen turmelus, jonka olemme PERINEET Aadamilta vanhempiemme kautta.
Oikein vai väärin sanottu?
Minun mielestäni oikein. STLK opettaa tässä oikein.
Ei muuta.
Ei tuolla tarkoiteta geneettistä periytyvyyttä. Tunnustuskirjojen kirjoittajilla ei ollut käsitystä perinnöllisyydestä siinä merkityksessä kuin ajattelemme asiaa tänä päivänä geneettisesti. Perisynti ei luterilaisen käsityksen mukaan ole luonnossa vaan se on aksidenssi. Periaatteessa se ei siirry geneettisesti vanhemmilta lapsille, koska ei ole olemassa perisyntigeeniä. Lapsi kuuluu ihmiskuntaan, on osallinen ihmisyydestä jonka kaikki ihmiset yhdessä tekevät ja se on joukko jonka yksi ominaisuus on se, että jokainen sen alkio on perisyntinen, eli:
Retorisesti tuo on voimakkaasti ilmaistu, mutta ei se tarkoita sitä että joku ei voisi olla hyvä ja lempeä ja oikeamielinen, viisas ja pyhä. Mutta kun tällainen ihminen tekee syntiä, niin sen taustalla on perisynti jonka ominaisuuksia nuo ovat. Ja sillä hetkellä ihminen on sellainen. Perisynti on jokaisen synnin taustalla. Ja tämä on ihan ilmeistä. Ei sillä (tuolla luettelolla) tarkoiteta sitä millaisena ihminen koko ajan näyttäytyy, vaan mitkä voimat hänessä vaikuttavat kun hän on itsensä syntiä tehden.
Näistä aiheutuva syyllisyys saadaan tietenkin anteeksi kasteessa. Sitä ei tarvitse enää anteeksi pyytää. Sen moni unohtaa, eikä luota kasteen armoon tässä tapauksessa. ja se on pastoraalisesti hankala asia. Ihminen kokee monesti epämääräistä syyllisyyttä ja sitä myöten häpeääkin. Ne eivät ole anteeksipyydettäviä asioita.
D
4 tykkäystä
Kiitos vastauksesta.
Tunnustuskirjatkin käyttävät tuota perityy -sanaa.
Esim. tässä:
Jumala ei vielä nytkään, tämän turmeluksen vallitessa, vaikuta ja synnytä meissä syntiä, vaan perisynti periytyy synnillisen siemenen kautta, isästä ja äidistä aiheutuvan lihallisen sikiämisen ja syntymisen välityksellä. (Tunnusturkirjat 1948: Yksimielisyyden ohje: 1. Perisynti, s.458).
Pitänee pohtia asiaa ja paneutua “tunnustuskirjojen maailmaan”.
Olisi materialistinen ajatus, että perisynti olisi geeneissä. Ihminen on muutakin kuin aineellinen ruumis.
3 tykkäystä
Niin kyllä. Ei ole ns. syntigeeniä olemassa. Silloinhan ihminen tekisi pakosta materialistisesta syystä syntiä ja kääntymisessä pitäisi tapahtua materialistinen geenimuunnos. Ja uskosta luopumisessa tapahtuisi geenimuutos toiseen suuntaan.
Ei vaikuta uskottavalta.
Perisynnin periytyminen ei ole geneettistä periytymistä. @Diakoni on oikeassa.
2 tykkäystä
Voisiko tässä kohden käytää ilmaisua “lankesimme kaikki Aadamissa”?
2 tykkäystä
Katsoin “Kirkon aarteita” -ohjelmasta, että ainakin Mikael Agricola on käyttänyt sanontaa “lankesimme kaikki Aadamissa”.
Eiköhän noin oikein ymmärrettynä voida sanoa.
2 tykkäystä
Eiköhän tämä ole tähän mennessä kaikkein ekumeenisin muotoilu. Tämähän ei ole Agricolalta peräisin vaan aika kaukaa kristillisen teologian historiasta peräisin.
OK. Kuinka kaukaa historiasta?
Tähän liittyy myös läheisesti seuraava Raamatun kohta jos sitä nyt oikein ymmärrän?
Room 11:32-33: “Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi. Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!”
Miten tulkitsette tätä kohtaa?