Washington Postin aiheeseen liittyvässä jutussa oli yllättävä tieto (en osaa linkittää appsiin joten kopoioin).
Nearly 70 percent of white evangelicals think that abortion should be illegal in all or most cases, while 54 percent of Catholics say that abortion should be legal, according to the Pew Research Center.
Eli katoliset tuntuvat suhtautuvan asiaan yllättävän kepeästi.
Ja Llwydille vielä, kyllä siellä marssilla kuvien perusteella oli huomattavan paljon nuorta opiskelijaikäistä. Ja Suomessakin tutkimusten mukaan liberaalius esim seksisuhteissa ei lisäänny nuorissa ikäluokissa, vaan päin vastoin, neitsyys menetetään vanhempana kuin ennen, ja irtosuhteisiin suhtaudutaan konservatiivisemmin kuin 70-luvulla.
Jos tuossa on jotain yllättävää niin se, että pro choice -henkisten katolilaisten prosenttiluku on niinkin matala kuin 54. USA:ssa, kuten kaikissa ns. kehittyneissä maissa, katolilaisten enemmistö elää ja ajattelee toisin kuin kirkko opettaa.
Tämä keskustelu ei ole kriittisellä alueella, tosin sielläkään noin törkeää kieltä ei minusta toisista kuulu käyttää.
Itse en ole sellaisiin kristittyihin törmännyt, jotka suhtautuisivat negatiivisesti homoseksuaaleihin ihmisiin, tai toivoisivat muiden suhtautuvan. Minusta normaali kristitty näkee homoseksuaalit samalla tavalla siskoina ja veljinä kuin muutkin ihmiset, arvokkaina ja ainutlaatuisina mutta syntisinä ihmisinä.
Toki kristityt pitävät kiinni kirkkonsa ja Raamatun opetuksesta avioliitosta ja seksuaalisuuden oikeasta paikasta siinä. Nykymaailma menee tässä suhteessa niin paljon pieleen tässä asiassa, että voisit vaihtaa levyä, ja päivitellä, miksi kristityt vainoavat avoliitossa eläviä tai eronneita uudelleen naimisiin meneviä.
Jeps. Ja amerikkalaisessa aborttikeskustelussa tuntuu olevan se ongelma, ainakin näin ulkopuolelta katsottuna, että se on niin on-off. Joko täysin vapaa abortti tai sitten täyskielto hyvin harvoin poikkeuksin. Kun itse en kannata kumpaakaan ääripäätä lainsäädännön suhteen - se mitä ajattelee abortin hyväksyttävyydestä sinänsä on nimittäin eri asia kuin käsitys optimaalisesta lainsäädännöstä - en kelpaisi kummallekaan leirille, ja siksi en koskaan keskustelekaan amerikkalaisten kanssa aborteista.
En tiedä Trump-todellisuudesta. Olen vasta viikon seuraillut presidenttimme edesottamuksia. Neuvonantajista arvostan erityisesti Steve Bannonia ja Kellyanne Conwayta. Tähän mennessä on tehty erittäin hyviä poliittisia päätöksiä, mutta eivät ne tietenkään todellisuuden olemusta muuta.
Eräs hienoista asioista on se, että Trump jäädytti turvapaikkatilanteen joksikin aikaa, tutkiakseen voisiko Lähi-Idän sorretut kristityt asettaa jotenkin etusijalle. Parasta tietysti olisi, jos Trumpin esiin ottamat turva-alueet viimeinkin toteutuisivat. Tavoiteltavaahan ei ole, että Lähi-Itä tyhjentyisi kristityistä ja heidän perinteisestä kulttuuristaan. Turva-alueet vaativat kuitenkin yhteistyötä ainakin Venäjän kanssa ja suhteen Assadin hallintoon arvioimista uudelleen.
Siellä on periaatteessa täysin vapaa abortti. Väittäisin Clintonin häviön yhdeksi keskeiseksi syyksi, että hänet saatiin vaalikestelussa näyttämään siltä, että hän kannattaa oikeutta aborttiin lapsen syntymään asti.
Mitä tulee erilaiseen sosiaaliseen toimintaan, niin Suomessakin ylivoimaisesti suurin osa aborteista tehdään sosiaalista syistä, vaikka täällä on erittäin hyvä sosiaaliturva. Jotain muutakin pitäisi tehdä. Ehkä jotain henkisiä arvoja korostavaa.
Suomessa tosiaan on tilanne toinen, mutta Suomessa tehdäänkin vähemmän abortteja henkeä kohden kuin Usassa, joten juuri veikkaan, että ne köyhyyden takia tehtävät jäävät tekemättä.
Osa johtui kyllä ainakin joitakin vuosia sitten Suomessa myös vastuuttomasta ehkäisyvalistuksesta. Sairaalassa jaettiin materiaalia, missä väitettiin, että täysimetys ehkäisee, ja sehän ei länsimaisissa oloissa ole lainkaan totta, omassa tuttavapiirissä näitä alle vuoden välein tulleita ylläreitä on useita. Ne saivat kyllä syntyä, mutta Suomen aborttitilastoissa yksi merkittävä ryhmä on ollut pikkulasten ja vauvojen äidit.
[quote=“llwyd, post:37, topic:1040, full:true”]
Trumphan on mitä ilmeisimmin, miten sen sanoisi, ei-uskonnollinen, ei-kristitty. Hänellä ei liene mitään henkilökohtaisen nöyryyden konseptia ja pitää perinteistä kristinuskoa epäilemättä absurdina maailmankuvana. Ehkä arvostaa hieman enemmän modernia amerikkalaista fundamentalismia, missä menestyksen teologia on vahvassa asemassa ja mikä kunnioittaa maallista menestystä ja mammonaa.[/quote]
Olisi kiva jos keskustelijat jotenkin perustelisivat väitteitään, varsinkin jos ne ovat näin karkeita. “Mitä ilmeisimmin” ei ole perustelu.
[quote=“llwyd, post:37, topic:1040, full:true”]
amerikkalaisten konservatiivikristittyjen (vastenmielisiä) tavoitteita[/quote]
Monet niistä ovat samoja kuin tämän foorumin tavoitteet.
Jaa’a, mitenköhän olisi mahdollista tarjota kaikille sosiaalisin perustein hyvä asunto turvalliselta alueelta? Mutta tällaiset yhteiskunnallis-poliittiset kysymykset menevät tämän foorumin aiheen ulkopuolelle.
Muutenkin pyytäisin keskustelijoita pysymään ketjun aiheessa eli Trumpin uskontoon liittyvissä jutuissa, puuttuen mahdollisimman vähän hänen politiikkaansa. Trumpin politiikalle voi perustaa oman ketjunsa - jollekin toiselle foorumille.
En sulkisi pois mahdollisuutta, että Trump olisi imponeeraantunut paitsi Samuel Hungtintonin islamin ekspansiivista luonnetta koskevista näkemyksistä kuin Hungtintonin pelosta tai olettamuksesta miten latinalaisen Amerikan “katolisuus” uhkaa Pohjois-Amerikan alkuperäistä, anglosaksista identiteettiä.* “Meksikon Muuri” -perustelut vaikuttavat toki nojaavan rationaalisiin tai perinteisiin perusteluihin; rikollisuuden, laittominen siirtolaisten ja huumeiden torjumiseen, mutta kenties hän on bisnesmiehenä aistinut jotain olennaista, siitä mikä islamin ohella huolestuttaa Amerikan sydänmaiden protestantteja.
*Hungtintonin lailla, Kennania pohditutti katolisuus. Hänen tuotannostaan löytyykin sekä Keski -ja Etelä-Amerikan latinalaisia, mutta myös Euroopan “latinalaisia” tai katolisia maita vieroksuvia kuvauksia. 1960-luvulle tultaessa Kennan kuitenkin omaksui selvästi “ekumeenisemman” näkemyksen katolisesta kirkosta.
Tulkoon vielä mainituksi se mielenkiintoinen fakta, että sellaiset merkittävät läntiset kulttuurihistorioitsijat tai sivilisaatiokriitikot kuten Edward Gibbon, Adolf von Harnack, Oswald Spengler, Georg F. Kennan ja Samuel P. Huntington olivat kaikki taustaltaan protestantteja.
Trumpin hallinnossa ja neuvonantajina on kuitenkin useampiakin katolilaisia.
En näkisi tuota muuria minään elämää suurempana juttuna, vaan normaalina rajavalvontana. Raja vuotaa ja sitä ylitetään aika suurissa määrin luvattomasti, joten rajavalvontaa tiukennetaan.
Eräs syy tuohon sivilisaatiokritiikin protestanttisuuteen Suomesta katsoen on se, että meidän kielellemme on käännetty lähinnä niitä. Ja katolisessa kirkossahan sivilisaatiokritiikki on niin niin läpitunkevaa, että paavi itsekin kirjoittaa sitä
Näin on. Ja esim. Venäjällä on historian saatossa ja yhä (esim. Aleksandr Dugin) ollut omansa. Rohkenisin kuitenkin väittää, että katolisten kulttuurikriitikkojen esitykset nousevat selkeämmin katolisesta teologiasta ja he tunnustavat viimekädessä kirkon auktoriteetin heitä itseään sitovaksi, mitä tulee yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin. Katolisen kirkon oppi ja elämä asettaa heille mielestäni “tiukemmat” puitteet.
Ja toisaalta, katolisen kirkon universaali(mpi) olemus esim. sen Lähi-Idässä ja Orientissa olevien paikalliskirkkojen kautta avaa heille usein myös realistisemman ja laajemman näkymän maailmaan ja ihmisyyteen.
Tai siis… huomioiden pohjoismaisen, protestanttisuutta preferoivan kontekstimme, on täysin selvää että ko. siviilisaatiokriitikkojen kirjat ja ajatukset ovat herättäneet täällä enemmän kiinnostusta ja huomiota kuin katolistaustaisten.
Tuossa edellisessä viestissäsi antamasi nimiluettelo käsittää lähinnä ns. kulttuurikristittyjä, jos sitäkään. Spengler ja Gibbon olivat aika selkeitä ateisteja (vaikka jälkimmäisellä oli nuoruudessaan lyhyt katolinen vaihe), Kennan ja Huntington vähintään agonostikkoja. Luterilaistaustaisesta Harnackista en tiedä, mutta mikään puhdasoppinen protestantti hänkään ei taatusti ollut. Niin että en oikein ymmärrä, mitä tämän “protestanttisen taustan” korostamisen pitäisi tässä markkeerata.
No, Huntington tunnetusti kammoaa maansa hispanisoitumiskehitystä, mikä on nyt armon vuonna 2017 paljon pahemmassa vaiheessa kuin 90-luvulla, jolloin hän kirjoitti bestsellerinsä. Ja miksipä ei kammoaisi? Niin minäkin kammoaisin, jos olisin amerikkalainen, mitä en Jumalan armosta onneksi ole. Yhdysvallat on juuriltaan angloprotestanttinen maa, ja amerikkalaisilla on oikeus varjella identiteettiään siinä missä muillakin.
Sanoneeko Patrick J. Buchananin nimi sinulle mitään? Buchanan on taattu katoliikki, vieläpä traditionalistinen sellainen, mainio mies kaikin puolin. Mutta Buchanan ei pidä meksikolaisten ja muiden latinoiden massiivisesta ja suurelta osin laittomasta maahanmuutosta yhtään sen enempää kuin suurin osa protestanttisista maanmiehistään. Buchanan ei ole ainoa katolilainen amerikkalainen, jota tämä kehitys syystäkin huolestuttaa.
Kennan oli ihan praktiseeraava protestantti. Huntington taasen ainakin luki ja arvosti Reinhold Niebuhria. Ja aivan kulttuurikristittyjä, mutta kyllä protestanttinen tausta ja traditio taustalla -vaikka siitä sitten suunnattiin ateismiin, agnostismiin tai liberaalin kristillisyyden edistämiseen- vaikuttamassa.
Niin, onhan tosiaan kristillistä että esim. jo oleskeluluvan omaavia muslimimaiden kansalaisia estetään palaamasta USA:han - eikä siis minkään yksilöllisen epäilyn takia vaan kulttuurisen ja etnisen taustan. Perun sanani, Trump tosiaan on kristitty.
Jätän nyt suuret linjat ja sivilisaatioeskatologiset visiot taakseni.
Eli, mitä minä tässä nyt yritän sanoa tai paremminkin sanoen kysyä on se, millaisesta “kristillisestä maailmankuvasta” voimme Trumpin kohdalla puhua, hänen Putinia koskevien lausuntojen jälkeen täällä Euroopassa?
Ja toisaalta, minkälaisesta “kristillisyydestä” viestii Trumpin ilmeinen mielihalu jatkaa eräiden Lähi-Idässä ja Orientissa olevien, monokulttuurisuutta suosivien ja levittävien maiden tukemista, joista erityisesti erään persianlahdella sijaitsevan monarkian edustama uskonnollisuuden haara, sen globaalissa muodossaan, on ollut tunnetusti tappavan kohtalokas kyseisen maan naapuri ja -lähivaltioissa vähemmistöinä eläville katolisille, ortodoksisille, orientaaleille ja myös protestanttisille kristityille? Unohtamatta myöskään niitä ongelmia ja haasteita, joita ko. valtion levittämä ja taloudellisesti tukema “uskonnollisuus” aiheuttaa täällä paikan päälla meille eurooppalaisille?
Millaisesta “uskosta” tällainen amerikkalaisen ulkopolitiikan mahdollinen ilmentyminen meille kertoo?
Tiedämme kyllä kaikki ihan hyvin, ettei USA:n liittolaisuus saudien kanssa ole Trumpin keksintöä eikä hänen alulle panemaansa, ja sen takia siitä tuskin voi tehdä kovinkaan tarkkoja päätelmiä Trumpin mahdollisen kristillisen uskon luonteesta ja laadusta. Toisaalta mielenkiintoista olisi kyllä spekuloida sillä, mitä tapahtuisi jos USA kääntäisi kelkkansa totaalisesti lopettaen liittolaisuuden saudien kanssa ja ryhtyen aggressiivisesti vastustamaan heidän edustamaansa islamia.
Mutta tällaiset yhteiskunnallis-poliittiset kysymykset menevät tämän foorumin aiheen ulkopuolelle.