Turun arkkipiispan vaali 2018

Ensimmäinen vaaliin ilmoittautunut naispuolinen ehdokas lähteen heti liikkeelle sukupuoliteemalla.

1 tykkäys

Onkohan arkkihiippakunnan pappisasessoria, Porin Teljän seurakunna kirkkoherraa Kaisa Huhtalaa jo kysytty ehdokkaaksi vaaliin?

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.

Uskalsin avata tämän ketjun uudelleen automaattisulun jälkeen, koska uutta tietoa on tullut aikaisemman keskustelun jälkeen.

Vaalien ehdokasasettelu alkaa huomenna 25.09. ja päättyy 27.11. joten nyt vasta pelikenttä on avoin.
Tällä hetkellä on tiedossa että ainakin neljä ehdokasta: Porvoon piispa Björn Vikström, Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa Ilkka Kantola ja teologian tohtori ja rovasti Heli Inkinen.

Vaalien ensimmäinen kierros suoritetaan 8.2. ja mahdollinen toinen kierros 1.3. 2018

2 tykkäystä

Ville Auvinen näköjään mukaan arkkipiispanvaaliin:

https://www.sley.fi/ville-auvinen-arkkipiispakisaan/

11 tykkäystä

Mahtavaa! Ehdottomasti paras ehdokas joka suhteessa.

10 tykkäystä

Peukutin, mutta toisaalta mietin, että mitä tästä seuraa ja miten järkevää oli pyytää ja suostua.
Varmaan asia on hyvin harkittu ja rukoiltukin. Ei ole kanttia mennä neuvomaan. Auvinen on myös “hyvä tyyppi” ja pätevä teologi jne.

Mutta se skeptinen puoli ajatuksissani sanoo, että mitä hyvää kirkon elämälle ja uskolle seuraa siitä, että arkkipiispan vaalin keskusteluissa tullaan kysymään ja vastaamaan paitsi tuota Auvisen mainitsemaan avioliitto-opetusta koskevia asioita, myös sellaisia ihan relevantteja seikkoja, että miten naispappeuden torjuja ollenkaan voisi olla arkkipiispana? En siis tarkoita että vanhakantaisten herätysliikkeiden edustajien pitäisi vaieta - mistään kirkon kysymyksestä - mutta tuleeko tässä liiaksi painottumaan se, että vaaliin on lähdetty vain edustamaan konservatiivisuutta, ja erityisesti vain pitämään avioliiton puolta?

Luulen että moni perinteisehkö kirkon ihminen miettii, onko parempi osoittaa kannatuksensa esim. ehdokkaina olevista piispoista “pienemmälle pahalle” (=Luoma?). Jos on täysin epärealistista päästä arkkipiispaksi, syökö ehdokkaaksi asettuminen ääniä ja tilaa sellaiselta jolla mahdollisuudet ovat kohtalaiset?

3 tykkäystä

On hyvä että asioita joudutaan kuitenkin nostamaan esille ja tuodaan selkeästi Raamatun linja esille. En sinänsä kovin paljon usko Auvisen mahdollisuuksiin vielä nyt, mutta kirkon jakaantuessa ja ehkä hajotessa muutaman vuoden päästä Auvinen olisi hyvä ratkaisu tulevan kirkon piispaksi. Sitä odotellessa tämä kierros tavallaan valmistaa siihen. Ja jos sellainen ihme tapahtuisi, että Auvinen valittaisiin nyt, olisi se siunaava ja tervehdyttävä voima koko kirkolle.

3 tykkäystä

Niin, totta on että pitkästä aikaa joku varmaan pääsee näissä puitteissa puhumaan kirkon ja Raamatun opetuksen mukaisesti. Ja voi olla, että taustalla on tuollaista tulevan kirkon suunnittelua… Aika surullista kyllä, jos näin on jo nyt laskettu, että tässä kirkossa ei voida pysyä.

Sellaista ihmettä ei valitettavasti voi tapahtua, että naispappeuden torjuva Sley-pappi tässä vaalissa valittaisiin. :grin:
(En tarkoita vinoilla tuosta vakaumuksesta, vaan sille miten mahdoton ajatus tässä yhteydessä on. Ensinhän pitäisi kirkon muuttaa virkakäsitystään ja järjestystään, jotta sillä voisi olla piispana mies joka ei toimi alttariyhteistyössä naisten kanssa.)

Kuka muistaa, milloin viimeksi ehdokkaana piispanvaalissa olisi ollut näin leimautunut herätysliikemies?
Miikka Ruokanen oli konsujen ehdokas, mutta ei näistä piireistä…

Evankelisista piispoista tunnetuin lienee Eero Lehtinen Lapuan piispana.
Yrjö Sariolalla oli taustassaan herätysliikkeitä, joista evankelisuus ehkä eniten vaikuttanut. Hän oli aikanaan Sleyn johtokunnassakin.
Eero Huovinen oli nuorena Evankelisessa ylioppilasliitossa, ja hänen isänsä tuomiorovasti Lauri Huovinen oli ennen kirkollista uraansa evankelisen liikkeen merkittävimpiä pappeja ja taisipa olla Sleyn “matkapappejakin”.

Näinhän sen yleensä menee, että naispappeuden torjuja ei pärjää, koska se on vastoin kirkkojärjestystä. Sateenkaarimielinen pappi taas käy, vaikka se onkin vastoin kirkkojärjestystä.

2 tykkäystä

Mikähän tämä hajaantumisennustus on?

Toivottavasti väärä. Tasa-arvoinen avioliittokysymys tulee kuitenkin toteutuessaan jakamaan paljon kirkkoa, niin uskon.

Onko sellainen toteutuminen tulossa?

Minä en ainakaan ole mihinkään tuollaiseen uuteen kirkkoon tulossa jq toivon, että Auvinen ei mitään uuden kirkon päämieheksi tulemista varten ole arkkipiispaehdokkaaksi tulossa.

Riippuu Kirkolliskokouksen päätöksistä ja siitä kuinka paljon vastoin kirkon nykyistä kantaa annetaan papiston touhuta ilman kovia sanktioita.

Spekulointini Auvisesta oli puhtaasti omaani. Mutta jos tasa-arvoiseen sukupuolineutraaliin avioliittokäsitykseen mentäisiin ja konservatiivisiipi irtaantuisi, lähtisin mielelläni itsekin uuteen raamattu-uskolliseen kirkkoon.

1 tykkäys

Mikähän se olisi?..

Jos tässä puhutaan nyt samansukupuolisten avioliittoon vihkimisen toteutumisesta kirkolliskokouksen päätöksin, niin eiköhän se ole erittäin todennäköistä. Suomen evlut seuraa useita muita luterilaisia kirkkoja tässä.
Mutta määräenemmistön saaminen voi kestää. Menossa on viivytystaistelu, luulisin. Nuoret sukupolvet eli tulevat päättäjät eivät taida olla riittävän konservatiivisia verrattuna tämänhetkiseen kirkolliskokoukseen.

Niin, on siinä epäjohdonmukainen kuvio.
Mutta nyt tarkoitin vain sitä, että naispappeuden torjuvan papin arkkipiispuus olisi käytännössä ihan mahdotonta. Rimpiläisen kaudesta on jo pitkä aika, ja hänkin oli Oulun piispa, ei arkkipiispa.

Ns. sateenkaaripappeja on kyllä paljon enemmän kuin naispappeuden torjuvia pappeja. Jos tarkoitetaan siis homovihkimisiä kannattavia.

Arkkipiispaksi tuskin valitaan kuitenkaan sellaista, joka toimisi Sadinmaan ja kumppanien tapaan, eli vastoin kirkon virallisia päätöksiä. Sen sijaan ainakin Vikström ehdolle asettuneista varmaan toimisi ja puhuisi uuden käsityksen puolesta. Luoma olisi varovaisempi, mutta tuskin pyrkisi voimakkaasti vaikuttamaan mielipiteisiin tässä.

Saa nähdä, miten repivästi Auvisen kannanottoja tullaan käsittelemään. On mahdollista, että hänet työnnetään julkisuudessa kevyesti kumoon tuon virkakysymyksen perusteella. Luoman ajatuksia varmaan kuunnellaan kunnioittavammin ja otetaan huomioon esim. se, miten hänen katsotaan toimineen Espoon piispana. Mutta lopputulos - jos avioliittoasiaa pidetään nyt keskeisenä kirkkoa jakavana rajapyykkinä - voi konservatiivien kannalta olla aivan yhtä huono, vaikka Luoma valittaisiinkin.

Arkkipiispan vaali takaa sen että vihkimisjupakasta tullaan puhumaan paljon. Päätökset kirkon suhtautumisesta spn-avioliittoon tekee kuitenkin kirkolliskokous, joten sen kokoonpanoon vaikuttaminen on paljon merkittävämpää kuin arkkipiispan valinta - tässä kysymyksessä.

Nyt ulkopuolinen kysyy. Mikä on Auvisen kanta? Vihkii myös naiset? Vai Oulun (?) tapaan lähinnä kaitsenta? Toisaalta, se olisi hyvä muistutus, että kirkossa on Suomessa tila perinteinen kantalle virasta.

2 tykkäystä

Keskustelin tänään Auvisen ehdokkuudesta erään konservatiivi taustaisen kirkolliskokousedustajan kanssa. Ei pitänyt hyvänä asiana. Pelkäsi äänten jakaantuvan siten, että toisella kierroksella on vain liberaalisia ehdokkaita.

Arveli että seuraavat kaksi kirkolliskokouskautta Konservatiivit ja liberaali blokkaavat toisensa ulos. Kummallakin ryhmällä on määrävähemmistö, mutta ei yksinkertaista enemmistöä.

Mitä Auvisen mahdollisuuteen arkkipiispana tuleen, niin oma arveluni on, että mikäli kirkko hajaantuisi nykyisillä voimasuhteilla, ns. konservatiiviselle puolelle jäisi siinä määrin myös naispappeja, että jonkin tasoinen yhteistyöolisi välttämätöntä. Eri asia jos pieni siivu herätysliikeväestä loikkaa lähetyshiippakuntaan, mutta arvelisin ettei Auvinen itsekkään olisi siinä joukossa mukana.
Avioliitoasiassa herätysliikkeet ovat kutakuinkin kaikki paitsi yksi asetelmassa. Tuo yksi on siis nykykörtit, joiden linja poikkeaa muista herätysliikkeistä