Entä jos Helsingin piispan vaali oli vain ehdokkaiden tunnetuksi tekemisen kierros. Mäkisen eron ajankohta on tarkkaan ajoitettu ja todellinen
kampanja naisen saamiseksi arkkipiispaksi on vasta aluillaan… Vaviskaa kansankirkon konservatiivit!
Nähdäkseni Kaisamari Hintikka on jo ilmaissut, ettei aio lähteä arkkipiispan vaaliin. Hallamaasta en tiedä. Pitäisin Hallamaata huonona valintana, mutta toki olisi ihan sopivaa, että kirkon virkakanta ilmenisi myös piispojen kohdalla. Olisi aika kaksinaamaista väittää, että kyllä meillä naiset saavat piispoja olla, mutta sori vaan ku ei koskaan äänestetä niitä virkaan… Täytyy olla rehellinen.
Levyn nimi on Laulu yhteisestä leivästä.
Eli mun yön pimeinä tunteina kehittämä salaliittoteoria ei toiminut alkuunkaan… No hyvä niin ja maybe next time.
Minusta se ei ole kaksinaamaista. Äänestyksen tulosta ei voi säädellä sukupuolen mukaan.
Jos valintatapa olisi joku muu - vaikkapa samanlainen kuin tavallinen työpaikan rekrytointi - eikä koskaan valittaisi naista, vaikka väitettäisiin naisen kelpaavan, voitaisiin puhua kaksinaamaisuudesta.
Olen jossain määrin samaa mieltä. Mutta kuitenkin: mitkä ovat ne perusteet, jotka vaalissa vaikuttavat, ja missä määrin sukupuoli vaikuttaa niihin? Kyse on rakenteista, jotka ovat syrjiviä. (Olen muuten sitä mieltä, että huonoista rakenteista ei yksittäinen niihin osallistuva ole syyllinen, ellei ei niitä toiminnallaan tietoisesti ylläpidä.)
Keski- Uusimaan mukaan Tapio Luoma olisi vahva ehdokas uudeksi arkkipiispaksi;
18.8.2017 - 13.40PUHEENAIHE
Usu selvitti: Espoon piispa vahvin ehdokas arkkipiispaksi – “Voisi yhdistää pahoin jakautuneen kirkkolaivan eri ryhmittymät”
En saanut digilehteä enempää auki, joten lähetän sivusta kuvan mobiililla.
[details=Yhteenveto]
[/details]
Olen kuullut huhuja, että ehdokkaaksi aiottaisiin asettaa Kuopion suunnalta naiskirkkoherra.
Arkkipiispan valinta ratkeaa siihen suostuuko vihkimään, siunaamaan tai vähintääkin avoimesti ja julkisesti hyväksymään homoavioliitot. Mäkisen jälkeen kukaan ei voi avoimesti vastustaa homovihkimisiä. Ruokanen ja Puotiainen olivat viimeisiä piispaehdokkaita, jotka kannattivat vain miehen ja naisen välistä avioliittoa. Siksi he hävisivät vaalit niukasti. Kukaan kirkon virassa oleva ei uskalla enää avoimesti ja julkisesti puolustaaa kristillistä avioliittoa, koska siitä seuraa julkinen leimaaminen ja nöyryyttäminen sekä homoyhteisön ja median viha. Pahimmassa tapauksessa paine kasvaa niin suureksi, että virka on jätettävä.
En itse asiassa usko, että tämä on millään tapaa merkityksellinen kysymys näissä vaaleissa. Luulen näiden vaalien olevan - taas kerran - sukupuolivaalit.
Unohdat Tapio Luoman ja Jari Jolkkosen
Lisäksi se virhe Georgilla että Seppo Häkkinen on kirkon avioliitto-opetuksessa trad kannalla. Mutta ehkä häntä ei silti valita arkkipiispan virkaan, jos nyt on halukaskaan siihen.
9 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Miksi LHPK kritisoi evl.fi kirkkoa?
Ensimmäinen vaaliin ilmoittautunut naispuolinen ehdokas lähteen heti liikkeelle sukupuoliteemalla.
Onkohan arkkihiippakunnan pappisasessoria, Porin Teljän seurakunna kirkkoherraa Kaisa Huhtalaa jo kysytty ehdokkaaksi vaaliin?
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.
Uskalsin avata tämän ketjun uudelleen automaattisulun jälkeen, koska uutta tietoa on tullut aikaisemman keskustelun jälkeen.
Vaalien ehdokasasettelu alkaa huomenna 25.09. ja päättyy 27.11. joten nyt vasta pelikenttä on avoin.
Tällä hetkellä on tiedossa että ainakin neljä ehdokasta: Porvoon piispa Björn Vikström, Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa Ilkka Kantola ja teologian tohtori ja rovasti Heli Inkinen.
Vaalien ensimmäinen kierros suoritetaan 8.2. ja mahdollinen toinen kierros 1.3. 2018
Ville Auvinen näköjään mukaan arkkipiispanvaaliin:
Mahtavaa! Ehdottomasti paras ehdokas joka suhteessa.
Peukutin, mutta toisaalta mietin, että mitä tästä seuraa ja miten järkevää oli pyytää ja suostua.
Varmaan asia on hyvin harkittu ja rukoiltukin. Ei ole kanttia mennä neuvomaan. Auvinen on myös “hyvä tyyppi” ja pätevä teologi jne.
Mutta se skeptinen puoli ajatuksissani sanoo, että mitä hyvää kirkon elämälle ja uskolle seuraa siitä, että arkkipiispan vaalin keskusteluissa tullaan kysymään ja vastaamaan paitsi tuota Auvisen mainitsemaan avioliitto-opetusta koskevia asioita, myös sellaisia ihan relevantteja seikkoja, että miten naispappeuden torjuja ollenkaan voisi olla arkkipiispana? En siis tarkoita että vanhakantaisten herätysliikkeiden edustajien pitäisi vaieta - mistään kirkon kysymyksestä - mutta tuleeko tässä liiaksi painottumaan se, että vaaliin on lähdetty vain edustamaan konservatiivisuutta, ja erityisesti vain pitämään avioliiton puolta?
Luulen että moni perinteisehkö kirkon ihminen miettii, onko parempi osoittaa kannatuksensa esim. ehdokkaina olevista piispoista “pienemmälle pahalle” (=Luoma?). Jos on täysin epärealistista päästä arkkipiispaksi, syökö ehdokkaaksi asettuminen ääniä ja tilaa sellaiselta jolla mahdollisuudet ovat kohtalaiset?