Turun arkkipiispan vaali 2018

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/uutissuomalainen-suomessa-kirkon-johdossa-vähän-naisia-–-muissa-pohjoismaissa-tasa-arvo-pidemmällä/ar-BBFQyFW?li=AA520v&ocid=ientp

Uutissuomalainen selvitti [ev.-lut.] kirkon johdon ja piispan paikkojen jakautumista Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa sekä lisäksi Virossa.

Eri maiden järjestelmät poikkeavat toisistaan jonkin verran. Kaikissa maissa ei esimerkiksi valita erikseen arkkipiispaa.

Norjassa ja Tanskassa piispojen paikat jakautuvat tasan miesten ja naisten välillä. Norjassa ei ole arkkipiispaa, mutta niin sanottu johtava piispa Norjassa on nainen. Ruotsissa yhteensä 14 piispasta viisi on naisia. Lisäksi Islannin ainoa piispa on nainen.

Viron tilanne muistuttaa Uutissuomalaisen mukaan Suomea. Virossa sekä arkkipiispa että neljä piispaa ovat kaikki miehiä.

Tällä hetkellä Suomen kymmenestä piispasta kaikki ovat miehiä. Vuonna 2010 Irja Askolasta tuli Suomen ensimmäinen naispiispa.

Suomessa valitaan ensi keväänä uusi arkkipiispa. Viidestä ehdokkaasta yksi on nainen.

Uutissuomalaisen mukaan papeista noin 45 prosenttia on Suomessa naisia. Monet heistä ovat suorittaneet kirkkoherran virkaan vaadittavan seurakuntatyön johtamisen tutkinnon. Kirkkoherroista naisia on kuitenkin vain 14 prosenttia.

Tuosta selviää, mikä on tilanne muissa pohjoismaissa.

Salon Seudun Sanomissa oli haastateltu Kirkkohallituksen johtavaa asiantuntijaa (huikea titteli!) Kari Latvusta, jonka mukaan Ville Auvinen on vaihtoehto niille, jotka eivät hyväksy pappisvirkaa naisille. Kuitenkin Villen tukijoukoissa on keskeisellä paikalla ainakin yksi naispappi, Aino Vesti, eli aivan näin mustavalkoinen asia ei selvästikään ole. Ärsyttää tuommoinen, että kun haastatellaan asiantuntijan ominaisuudessa otetaankin kantaa johonkin ehdokkaaseen niin, että se vastaa enemmän omia mielikuvia kuin käytännön tilannetta.

No se on sitä pois pelaamista mikä oli täysin odotettavissa kuten heti aluksi kommentoin.

Juu, ei siinä mitään yllättävää ole, mutta kai se saa silti ärsyttää.

1 tykkäys

Ei Auvinen muuta kantaansa ja se on valttikortti kaikille muille ehdokkaille. Tukijoissa on naispappeja mutta viran hoito edellyttäisi jotain mahdotonta. Harmi todella että Jolkkonen ja Häkkinen päättivät jäädä pois tästä. JJ voi kyllä ehtiä vielä seuraavaksi arkkipiispaksi iän puolesta!

Viran hoito ei olisi mahdotonta osin senkään vuoksi, että arkkihiippakunnassa on kaksi piispaa. Eihän Olavi Rimpiläisenkään viranhoito ollut mahdotonta, ja Oulun hiippakunnassa oli vain yksi piispa.

1 tykkäys

Ja siis kyllä minä tiedän, että Auvisen valinta on epätodennäköistä. Sen sijaan kieltäydyn pitämästä sitä mahdottomana tai ainakaan hyväksymästä sitä, etteikö hän voisi valituksi tultuaan virkaa hoitaa. Tähän toki vaikuttaa sekin, että varsinkin Luoman ulostulon jälkeen muut ehdokkaat eivät minulle oikeastaan kelpaa.

1 tykkäys

Minulla ei ole mitään Auvista vastaan, ja olen samaa mieltä että muita en tässä vaalissa voisi äänestää - jos sitä tarkoitit.
Kilpakumppanien ja heidän kannattajiensa on kuitenkin hyvin helppo tuoda esiin tilanteita, joissa Auvisen virkakanta tuottaisi vaikeuksia. Rimpiläiseen viittaaminen ei toimi, sillä hänen virkakaudestaan on jo aikaa, hän sai aika murskaavaa kritiikkiä toiminnastaan hiippakuntansa naispappien suhteen, ja tässä välissä on jo syrjintään vedoten tiukennettu huomattavasti vanhan virkakäsityksen pappien elintilaa seurakunnissa. Piispa on kertakaikkiaan kädetön jos hän ei itse hyväksy kaitsennassa olevan papiston naispuolisten jäsenten virkaa Raamatun mukaiseksi!

Kuten typerä sanonta kuuluu: Juna meni jo!

Sen sijaan olen iloinen kyllä Vestin ja Huhtalan kaltaisten pappien esiintymisistä. Kaikki papit ja luottamushenkilöt eivät vain ole läheskään niin suopeita Auvista ja hänen taustajoukkojaan eli lähinnä Sleytä ja Kansanlähetystä kohtaan.

Mutta @Yocha , kerropa ne uusimmat juorut Luoman tukijoiden ajatuksista! Epäilenkö oikein että rivit hajosivat homovihkimisvastaukseen?

1 tykkäys

Miikka Ruokanen syyttää Luomaa ajopuuksi avioliittoasiassa ja peräänkuuluttaa johtajuutta: https://www.kotimaa24.fi/blogit/miikka-ruokanen-nyt-tarvitaan-johtajuutta-tapio-luoma/

2 tykkäystä

Loistavasti kiteytetty. Minulle ei tullut Luomasta muutenkaan oikein hyvää kuvaa radion kautta (siis mielikuvaa!), vaikka ko. vastausta en kuullutkaan. Liian mielistelevää, jos ilkeästi sanoo.

Mutta noinhan se juuri on: Piispan pitää luvata toimia Jumalan sanan mukaan - sehän se pappislupauskin on. Etukäteen annettu vakuutus kirkon päätöksiin kiltisti sopeutumisesta ei ole mitään kaitsentaa.

3 tykkäystä
Luoman kirjoitus facebookissa

Samaa sukupuolta olevien avioliitosta
Ajankohtaiseen kysymykseen, miten kysymys samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä ja siunaamisesta tulisi ratkaista, en nyt tiedä vastausta. Sen sijaan tiedän varmuudella, että ainut kestävä ratkaisu eteenpäin pääsemiseksi on sellainen, joka saavutetaan yhdessä.
Vain kärsivällinen keskustelu on tie eteenpäin. Sen tavoitteena ei ole niinkään yritys muuttaa toista mieltä olevan ajattelua vaan selkeyttää oman ajattelun sisältöä ja taustoja sekä itselle että muille. Kysymys on ennen kaikkea ymmärtämisestä ja siinä on kasvamisen haastetta aivan jokaisella. Ohipuhumisen vaara on suuri. Tiettyjen homoseksuaalisuutta käsittelevien raamatunlauseiden toistaminen tai syrjimättömyyteen ja tasa-arvoon vetoaminen eivät toista mieltä olevaa vakuuta.
Minulle avioliitto on naisen ja miehen välinen suhde. Tarkastelen siis asiaa lähtökohdasta, joka nousee kirkon perinteisestä opetuksesta ja johon olen kasvanut. Siksi myönnän, että kysymys on minulle vaikea. Samalla kuitenkin ounastelen, että ennen pitkää samaa sukupuolta olevien avioliiton vihkiminen tulee kirkossamme mahdolliseksi. Tällaisen ratkaisun pitää kuitenkin sisältää kaksi seikkaa: sillä tulee olla riittävät teologiset perusteet ja siihen tulee riittävän vahvasti kirjata, että toimitus ei ole papille pakollinen.
Myös siinä tapauksessa, että kirkkomme mahdollisesti jossakin vaiheessa hyväksyy samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen, kirkkomme kuuluisi edelleen Kristukselle. Se olisi edelleen kirkko, jonka tärkeimpänä tehtävänä on koota syntisiä Jumalan armon ja rakkauden yhteyteen. Avioliittonäkemys ei pelasta ketään – vain Jeesus Kristus pelastaa.
Tähän liittyy näkökulma, jonka piispainkokous on todennut kirjeessään, joka lähetettiin lokakuussa 2017 kirkolliskokoukselle saatteena ns. Helanderin selvitykseen: ”Asiaa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa tulee pitää johtavana periaatteena sitä, että näkemyserot suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien avioliittoon eivät muodostu kirkkoa jakavaksi asiaksi.”
Samaa sukupuolta olevien pariskuntien kirkollisen vihkimisen mahdollistuminen voi nähdäkseni toteutua vain siinä tapauksessa, että kirkossa löytyy tavalla tai toisella tila kahdelle avioliittoa eri tavoin painottavalle näkemykselle, jotka eivät sulje pois toisiaan. Sitä ennen on kuitenkin löydettävä vastaus moniin kysymyksiin, joihin monet jo ajattelevat löytäneensä täyden selvyyden mutta jotka joillekin ovat käsittämättömiä. Emme ole lähestulkoonkaan riittävästi keskustelleet Raamatusta, omastatunnosta ja sen rajoista tai ihmisestä Jumalan kuvana, vain joitakin edelleen pohtimista vaativia seikkoja mainitakseni. Kärsivällisyys vaatii tietoista sitoutumista, ja juuri sen säilyttäminen on vaikeaa. ”Eikö vieläkään?”, kysyvät monet, kun taas toiset huokaavat: ”Ainako vain?”
Avioliittoa koskevaa kirkollista keskustelua käydään Jumalan lasten kesken, eikä pidä unohtaa, että kysymys myös koskee syvästi ja henkilökohtaisesti monia Jumalan lapsia. Tämän vuoksi keskustelussa minusta ei kyse ole sittenkään siitä, että varmat selkeydet ja hämmentävät käsittämättömyydet ottavat mittaa toisistaan. Kyse on kristityille kautta aikojen tunnusomaisesta ja välttämättömästä prosessista, jossa kysytään Jumalan tahtoa. Hengellisen johtajan ensisijainen tehtävä on tehdä kaikkensa, että tämä prosessi saa mahdollisuuden ja tilan. Koko kirkon näkökulmasta tämä on tärkeämpää kuin johtajan oma henkilökohtainen kanta.
Luotan vahvasti siihen, että me pääsemme yhdessä eteenpäin kirkossamme vaikeassa avioliittokysymyksessä. Miten ja millaisia reittejä pitkin, on kysymys, johon ei kukaan yksin löydä vastausta. Mutta kaikki vastauksen ainekset ovat jo olemassa kirkossa. Niitä ei löydetä väittelemällä saati riitelemällä vaan suostumalla yhteisen hengellisen matkan tekemiseen.
Tapio

Luoma antoi eilen tuon pidemmän vastauksen omassa kampanjasivussaan.
Kyllä se erikoista on, että aluksi “ounastellaan että tulee joskus toteutumaan” ja sitten kehotetaan kärsivällisesti etsimään teologiset perustelut ja vielä Jumalan lasten hengellinen matkakin tämä sitten kuulemma on…

Tulee vaikutelma että TL ikäänkuin pyytelee anteeksi omaa vanhanaikaista kantaansa (“tähän olen kasvanut”) ja sitten valmistelee sitä että ei putoaa kyydistä kun uusi päätös tehdään.

Reilumpaa olisi sanoa, että tällä kannalla olen, mutta jos valitsette minut virkaan, niin sitten toimin enemmistöpäätösten mukaan!
Tuohon ei todellisuudessa usko kukaan, että kirkossa voisi olla samaan aikaan kaksi hyväksyttyä oppia avioliitosta.

2 tykkäystä

Erikoista on myös se, että hän vaatii omantunnonvapautta olla vihkimättä, mutta itse näyttäisi esimerkkiä olla sitä käyttämättä.

Tuollainen luovuttaminen, että homovihkimiset tulevat, mutta että kasvot jotenkin säilyisivät, pitää keksiä jostain teologiset perusteet, ettei vaikuteta ainoastaan valtion määräilemältä ajopuulta, ei kuulosta hyvältä.

5 tykkäystä

Ettei syntyisi väärää käsitystä: Aino Vesti on Ville Auvisen kampanjan johdossa, mutta Kaisa Huhtala tuskin samassa joukossa. Hän taitaa tukea Tapio Luomaa arkkipiispaksi.

Omantunnon vapaus on kyllä hankala asia. Minusta omatunto on vähän kuin tunteet yleensä. Itsessään neutraali tai oikean ja väärän yläpuolella, mutta tunteiden mukaan toimiminen on aina arvioitavissa jollakin tapaa oikeaksi tai vääräksi.

Oma ketjuhan tästä pitäisi laittaa. Jos ei ole jo.

D

1 tykkäys

Luomahan vain totesi sen, että jos ev.-lut. kirkko päättää alkaa vihkimään homopareja, niin sitten hänkin myöntyy tekemään niin. Se on melko odotuksenmukainen kanta, sillä olisihan se erikoista, että ev.-lut. kirkko päättäisi jotain, ja sitten sen piispa(t) kieltäytyi(sivät) noudattamasta tehtyä päätöstä. Piispan tehtävähän on nimenomaan valvoa, että tehtyjä päätöksiä noudatetaan.

Ei todennut pelkästään. Luitko facebook-kirjoituksen, jonka toin ketjuun? Luoma pyrkii selittämään, että kirkon pitää löytää ratkaisulle teologisia perusteluja kärsivällisesti keskustellen. Samoin hän antaa jo alussa ymmärtää että hän on “kasvanut omaan käsitykseen” avioliitosta.
Kyseessä ei siis ole tilanne, jos piispa ilmoittaisi sitoutuvansa reilusti kirkon opetukseen, ja edellyttävänsä sitä muiltakin. Pelaamista.

Evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi kysyä itseltään onko Jumala asettanut jonkinlaisen avioliiton. Jos on niin miksi ihmeessä Jumala muuttaisi asetustaan siitä mikä se on aina ollut. Ellei Evankelis-luterilaisen kirkon mielestä ole asettanut, niin miksi kirkko yleensäkään vihkisi ketään avioliittoon.

Nämä eivät ole kovin vaikeita kysymyksiä kenellekään muulle kuin niille, jotka ehdoin tahdoin haluavat tehdä niistä vaikeita.

9 tykkäystä

Kun lukee Luoman tukijoiden nimilistaa

http://www.tapioluoma.fi/#kommentti
…tuntuu varsin todennäköiseltä että siellä on useampi joka olisi toivonut toisenlaisen vastauksen ehdokkaaltaan tuossa vihkimisasiassa.
Esimerkki: Sammeli Juntunen on listalla, ja kuitenkin hän on kritisoinut kovin sanoin kompromissista puhumista esim. Jouni Turtiaisen tavoin. Luoma kuitenkin esittää nyt ihan samaa, että olisi mahdollista olla kaksi käsitystä hyväksyttynä kirkossa.
Monia muita, vähän tuttujakin, on listalla. Olen aika varma, että he ovat perinteisen avioliiton puolella, eivätkä käännä takkiaan. Toki he silti voivat laskea että Luoma on pienin paha, koska Auvinen ei tule valituksi.

Ahpk = Arkkihiippakunta? Surullista jos hiippakunnan oma ääni ei paina. On heidän paimenen vaali.

1 tykkäys

Perustelu on se että arkkipiispalla on enemmän kokonaiskirkollisia tehtäviä kuin ennen. Samassa hiippakunnassa on lisäksi toinen, Turun piispa.

2 tykkäystä