Uskonnollisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta

Ei ole Setan järjestämä, vaan Essi Mutanen on koonnut porukkaa levittämään tarroja ja esitteitä suviseuroihin.

1 tykkäys

6 viestiä yhdistettiin ketjuun: Pride, avioliitto ja muut siitä heränneet keskustelurönsyt

Arvelin ennen itsekin tuolla tavoin. Nykyään arvelen luvun olevan moninkertainen.

Seurakuntien rekrytointien kannalta jonkin oleminen virka merkitsee mm. sitä, että silloin saa ja myös täytyy olla rekrytoinnissa vaatimuksena kirkon jäsenyys. Esimerkiksi hautausmaatyöntekijän työsuhteessa kirkon jäsenyyttä ei ole vaatimuksena, kun taas hautausmaallakin johtotehtävät ovat yleensä virkoja, joihin valittavan täytyy olla kirkon jäsen.

Vakituiset nuorisotyöntekijät seurakunnissa ovat usein viranhaltijoita. Virkaa hoitavat myös viransijaiset ja virkaa tekevät nuorisotyöntekijät. Merikarvialla ei ole nuoriso-ohjaajan virkaa. Jos leirillä on kesätyöntekijä, tämä ei ole viranhaltija, vaan työsuhteessa. Seurakunnan työntekijöitä ovat Merikarvialla mm. kirkkoherra (joka on ainoa papin virka siinä seurakunnassa), diakoni, kanttori, lastenohjaaja sekä lastenohjaajakiinteistönhoitaja.

Turvallisuusvastaavan tehtävä täytyy rippileireillä toteuttaa niin, että on sekä nimetty turvallisuusvastaava (leirin johtaja) että varaturvallisuusvastaava. Turvallisuusvastaavan tehtäväksi kirkon asiakirjoissa taitaa olla määritelty, että tämän pitää huolehtia siitä, että leireistä on laadittu turvallisuusasiakirjat ja että joko turvallisuusvastaavan tai varaturvallisuusvastaavan tulee olla leirillä paikalla. Lisäksi voi olla seurakuntakohtaisesti vaihtelevia muita tehtäviä. Käytännössä kaikki työntekijät leirillä ovat jonkinlaisessa turvallisuusvastuussa niin, että jos esimerkiksi havaitsevat jotain turvallisuuspoikkeamia, ovat velvollisia asiaan reagoimaan. Turvallisuusvastaavan pitää muitakin työntekijöitä koskevan yleisen turvallisuusvastuun lisäksi huolehtia siitä, että asiakirjat ovat kunnossa.

Hiippakunnan tiedotuksessa aiheesta on jätetty kokonaan kertomatta, onko paikalla ollut varaturvallisuusvastaavaa ja jätetty selostamatta, mitä erityistehtäviä turvallisuusvastaavalla ylipäätään rippileireillä on.

Veikkaan, että tuossa tapauksessa sillä ei jälkiseurausten kannalta ole suuremmin lisämerkitystä, että onko henkilö ollut nimettynä turvallisuusvastaavaksi vai olisiko sellaiseksi nimetty joku muu. Sillä on merkitystä, että hän on kirkkoherra.

Itse asiassa ei enää ole ehdotonta vaatimusta. Se on tietysti hyvä, työ/virka -erottelun ei ainakaan pitäisi tällaiseen liittyä. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230652#a652-2023

Joskus olen ollut huomaavinani, että erityisesti julkisesti näistä jutuista puhuvat ihmiset käyttävät rohkeimpia arvioita. Se on tietenkin yksi tapa hankkia lisää vaikutusvaltaa.

Neokatekumenaalien toimintaa. Messut ovat melko lailla kuin mikä tahansa katolinen messu, jotain esteettisesti omaleimaista löytyy sieltäkin. Neokatekumenaaleilla on oma taiteensa ja musiikkinsa.

Muu toiminta messun lisäksi, varsinkin jos etenee liikkeen jäseneksi, eroaa merkittävästi peruskatolisuudesta.
Henkilokohtaisena mielipiteenäni annan lahkovaroituksen tälle.

Tunnen jo kaksi katolilaista jotka ovat jättäneet katolisen kirkon koska asuivat alueella missä ei ole muuta kuin Neokatekumenaalien järjestämää toimintaa. Toinen heistä jätti katolisen kirkon hengellisesti hyväksikäytettynä.
Neokatekumenaalisen tien vastuulla on Kuopion ja Joensuun toiminta, sekä suuri osa Oulun katolista toimintaa.

Omasta mielestäni katolisen kirkon tapa antaa hyvin erikoisten katolisten järjestöjen olla vastuussa kokonaisten seurakuntien ja hiippakuntien toiminnasta hajottaa kirkkoa ja sen tapoja toimia.
Näiden järjestöjen toimintaan liittyy paljon lahkomaisia piirteitä ja ne pilaavat katolisen kirkon maineen ja vääristävät kristinuskon peruspiirteitä.

Kirkko myös peittelee näiden järjestöjen toimintaa varsin pitkälle, vasta hyvin räikeiden ongelmien sallitaan nousta julkiseen käsittelyyn. Äärimmäisen vastenmielinen ilmiö.

Suomessa suosittelen katolisuuden malliksi Pyhän Sydämen pappien vastuulla olevien seurakuntien toimintaa sekä hiippakuntapappien järjestämää toimintaa. Valitettavasti koko hiippakunta on järjestöjen valtaama, Opus Dei ja Neokatekumenaalit taistelevat vallasta. Tällä hetkellä Opus Dei on voitolla.

Neokatekumenaalien papit ovat myös ainoita maallikkotaustaisia pappeja jotka koulutetaan liikkeen omassa seminaarissa.

It is the only lay group to have its own seminaries and its own “order” of priests, formed and ordained to serve it. While technically these priests (they call themselves “presbyters”) are ordained in and for a diocese, the similarity to diocesan priests ends there. They have a different mission and often a different course of study and more often than not, are not from the diocese they are ordained in.

The other unique feature of the Neocatechumenal Way is that it has its own version of the liturgy. Other “ecclesial realities” may have a special Mass for their group now and then, but the Neocatechumenal Way has its own weekly “eucharist” separate from the parish, not just in location, but also in form and function.
JungleWatch: THE NEOCATECHUMENAL WAY AND THE PROBLEM IN THE ARCHDIOCESE OF AGANA

Kaipa se on jokin yleisinhimillinen piirre paisutella oman porukan merkitystä. Onhan se mukavaa kokea kuuluvansa valtavirtaan.

Aikoinaan diasporamessussa tuolla käydessä se omaleimaisuus oli hellarihenkiset kitarakuoroveisut. Totesin sitten kuulleeni kitarakuoroja tarpeeksi lapsena ja käännyin ortoksi. :innocent:

1 tykkäys

Harjoittavan katolilaisen silmään siellä on kaikkea muutakin vain heille ominaista estetiikkaa. Mm. Alttarin asettelu ja koristelu, seurakunnan istumapaikat, Kiko Arguellon taide (ainoa taide mitä on esillä).

Muuten, pidän vaarallisena että naureskellaan Neokatekumenaalien kitarakuoroille ja rytmimunille, ja verrataan niitä muiden kristillisten ryhmien vastaaviin, ikäänkuin todisteena kitarakuoroja käyttävien yhteisöjen kevyestä kristillisestä annista. Eli hymähtelyllä leimataan toiminta höpsöksi, hieman vinksahtaneeksi, mutta vaarattomaksi.

Neokatekumenaalien uskonharjoittaminen sisältää vahvoja psykologisen ja sosiaalisen kontrollin tapoja jotka eivät ole kristillistä perinnettä. Sen piilottaminen kitarakuoroille naureskelemiseen on roskien lakaisemista maton alle.

Sinä @SanGennaro et tietenkään satunnaisena kävijänä tätä tiennyt etkä harjoittanut mutta on katolilaisia jotka tietävät, eivätkä vääränlaisesta kunnioituksesta puhu asioista niiden oikeilla nimillä.

Sori paasaus, mutta meni taas tunteisiin vanhat muistot siitä että erityisesti suomalaisella katolilaisella joka on niin ihastunut löytämäänsä kirkkoon, ei ole kykyä nähdä katolisuudessa mitään virhettä tai erehdystä, ja muistot siitä että katolinen kirkko antaa perustaa kaikenmaailman järjestöjä jotka sitten saavat mellastaa miten sattuu katolisuuden nimissä, eikä ko. järjestön mukaan mitään saa kritisoida kun “kaikki on katolista” kerran saadun hyväksynnän turvin.

Ja tietenkin pahimpana muisto siitä mitä oli tulla ulkomailta hiippakuntakatolilaisena keskelle Neokatekumenaalien ja Opus Dein temmellyskenttää, keskelle sitä inhottavaa kalastelua mitä molemmat näistä tekevät jatkuvasti katolisissa seurakunnissa ja tapahtumissa. Tämä kaikki sen jälkeen kun olin puoli vuotta asunut suljetussa yhteisössä jossa kaikki oli hyvin koska johtaja tiesi parhaiten mitä kristinusko on, kirkko oli hyväksynyt hänen hankkeensa eikä kukaan valvonut sitä sekoilua siellä. Tilanne ei ollut siis kannaltani mikään otollinen kohdata Suomessa sen mitä täällä kohtasin.

Ko. Yhteisö lopulta hajosi, oltuaan olemassa noin 23 vuotta, jäsenien heräämiseen siihen että toiminta ei ole katolista. Yhteisön johtaja ja pappi pakenivat paikalta.

1 tykkäys

Minä kävin siellä hamassa muinaisuudessa, kun ei ollut omaa kirkkoa. Ne olivat paikallisen ortoseurakunnan seurakuntasalissa.

Näinhän he aiemmin toimivat. No, tulihan siitä sinulle sitten johdatus ortodoksiseen kirkkoon!

1 tykkäys

“Apua ei enää kitarakuoroja! Ne jyrää mietin!”

1 tykkäys

Minulta oli tuo kirkkolain muutoksen yksityiskohta mennyt ohi. Näköjään uusimmassa kirkkolaissa tosiaan kirkon jäsenyysvaatimus on sidottu tehtävän sisältöön:

“Seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen virka- tai työsopimussuhteeseen voidaan ottaa vain konfirmoitu kirkon jäsen, jos tehtävät liittyvät kirkon jumalanpalveluselämään, diakoniaan, kasvatukseen, opetukseen, sielunhoitoon tai edustamiseen.”

1 tykkäys

Minä ole aina luullut että työpaikan työntekijä edustaa työnantajaansa.

D

En katsoisi lainkaan pahalla vaikka tähän sateenkaarijengiin alettaisiin soveltamaan jehovien väistämis- ja karttamis sääntöjä.

1 tykkäys

Voi näkyä sekin, että nuoremmissa ikäpolvissa prosentti on isompi. Ihme, jos ei herkässä iässä olevia saisi nykymaailman propagandarummutuksella hämmennettyä.

Jossain vaiheessa tuntui, että neokatekumenaalit valtaavat kaikki seurakunnat. Onneksi ei. Itse kun en ole aktiivinen seurakuntalainen, ei tuo “temmellyskenttä” juuri haittaa. Ehkäpä uusi piispamme Raimo tuopi vähän järjestystä torppaan! Pitkäaikainen esipaimenemme KP piispa Paul (ikuinen muisto) kuulema totesi aikoinaan, että hänen suurin virheensä piispana oli päästää Opus Dein papit hiippakuntaan…

No ei joka rividuunarin erityisesti tarvitse. Vassarin pitää kelvata Kokoomuksen puoluetoimiston siivoojaksi tai päinvastoin. (Eri asia on toimia näkyvästi työntekijää vastaan. Ei minua tietysti tarvitsisi evlut seurakunnan palkata, vaikka työtä hakisinkin.)

Ja oli miten oli, niin onhan se nyt järjetöntä että naapuriseurakunnista toisessa oli avoinna leirikeskuksen talonmiehen työ ja toisessa leirikeskuksen talonmiehen virka, ja niissä sitten eri vaatimus.

Ikävä tapaus Suviseuroissa

Ei ole jäänyt mieleen, että aiemmin olisi tämmöistä tapahtunut hengellisillä kesäjuhlilla. On kyllä ikävä tapaus.

3 tykkäystä

Luin juuri Ylen sivuilta, että se suviseuroissa loukkaantunut nainen on nyt kuolllut. Kyllä meni ikäväksi seurat.

3 tykkäystä