Kyllähän tuota on selvitelty ja mietitty mikä on fiksuinta kirkon elämän kannalta.
Muutokset on aina työläitä hallinnollisesti ja nykyiseen systeemiin ollaan suurelta osin tyytyväisiä. plussat ja miinukset on hankala arvioida.
1 tykkäys
Kolumni: Herätysliikkeet eivät herätä enää ketään - Kirkko ja kaupunki
No joo, onhan kirjoittaja pikkunäppärä tyyliltään.
Vässykkä minun mielestäni kuitenkin, jos on oikeasti tuota mieltä. Hänhän toivoo, että kirkkoa ( tässä tapauksessa ev.lut kirkkoa) pitäisi haastaa ja kritisoida. Voiko olla iisimpää tehtävää ? Etenkin himasta päin ja nimimerkin takaa. Johan sitä on kuultu ja luettu tarpeeksi. Laiskaa, laiskaa! Kristityn tulee haastaa maailma ja sen julma ja jumalaton meno. Kirkko on liian helppo kohde josta kitisemällä ei useimmille ole edes mitään seuraamuksia.
No joo, mutta uskovaisten lehti varmaan haastaa lähinnä uskovaisia.
Miksi? Pelastusarmeija on säätiö ja helluntailiikkeen enemmistö rekisteröityjä yhdistyksiä.
Onko se edelleen enemmistö hellareiden osalta? Lähde? 
On se, virallinen määrä reilut 13000 eikä se sieltä 45…55 tuhannen tasolta todellisuudessa ole ainakaan romahtanut noin. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rx.px/table/tableViewLayout1/
1 tykkäys
Kiitos linkistä. Enpä tiennytkään, että Tilastokeskus tilastoi tätäkin. Virhemarginaalia varmaan voi tuottaa, että hellareita ei välttämättä kiinnosta rekisteröityä jäseniksi yhtään mihinkään.
Olen ymmärtänyt että tässä on kaksi asiaa
Ensimmäinen ja se mistä en ole niin varma liittyy nimeämiseen, ymmärtääkseni kirkko ja hiippakunta nimet tulee bumerangina PRH:sta takaisin
Toinen liittyy hallintoon. Rekisteröityyn yhdistykseen liittyy demokratia vaatimus, johon kirkkojen perinteinen teologinen linja piispoineen, pappiskollegion kokouksineen ja konsistoreineen istuu huonosti
2 tykkäystä
Melko törkeä uskonnonvapauden loukkaus, jos PRH säätelee tällaista.
Livekirkko ry ainakin on rekisteriin päässyt. Mutta voi tosiaan olla, että hiippakuntaa pidettäisiin harhauttavana; kyllä se minuakin sikäli harhauttaa, että sitä nimenomaan ei pitäisi itsenäisenä rakenteena vaan nimen perusteella osana jotain kirkkoa. (Muistelen hämärästi, että kaksi va-yhdistystä teki sääntömuutoksen jossa tavoite-kohdassa oli sana “valtionkirkko” ja toinen niistä palasi bumerangina kun ei ole valtionkirkkoa. En ole tästä varma. Se on toki varmaa, että eri virkamiehillä on pakostakin hiukan eri linja siinä mikä kelpaa.)
Demokratiavaatimus on aika teoreettinen. Totta on, että yhdistyslain mukaan päätösvalta on jäsenillä. Mutta jos on vaikka “A-jäseniä” ja “tukijäseniä ilman äänivaltaa”, niin käytännössä saa kyllä melko lailla säätiömäisen tilanteen.
Mutta joo, selitys hyväksytty. 
Hei eikö teidän pitänyt ajaa tunnustuskuntaneutraalia valtiota. Vähän nyt enemmän tuohtumusta, kun kerran valtionkirkkolaisenkin mielestä ei valtion pitäisi ottaa kantaa uskontokunnan nimeen.
No kun tulen vanhaksi ja ennestäänkin luonne on kovin epätuohtuva.
Mutta virka vapaa-ajattelijoiden nokkahenkilönä on kai vähän sama kuin pomon ihanan kaksitulkintainen toteamus kun johonkin haettiin it-säätäjää: “Tämän parempaa meillä ei ole.”
1 tykkäys
Nyt näistä Satakunnan rippileireistä kuuluu lisää eli Merikarvian kirkkoherran virasta pidättämistä on jatkettu.
Näyttäisi että kuukausi kerrallaan katsovat virasta pidättämisen perusteita. Myös poliisilta uutta tietoa.
Kiitos suopeudesta eli vastauksesta. Käyttämäni kielikuva oli toki puutteellinen, sillä en ajatellut, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen tietoinen laskelmointi tai strategia. Tarkoitin sitä, tai ainakin itse elin käsityksessä, että LHPK ei lähtökohtaisesti ryhtynyt erottautumaan tai lähtenyt jonnekin vaan pysyi tavallaan paikallaan, nimittäin opillisesti; toisin sanottuna pesäeroa ei tehty eron itsensä vuoksi. Myös käsitin, että koko ajan pidettiin mahdollisuus auki yhteydelle ja että yhteys, riippuen paikkakunnasta kai olikin todellisuutta jossain määrin. Siksi myöskin pitkään elettiin “harmaassa vaiheessa” tai kirjavassa tilanteessa. Periaatteena oli oppi etusijalla, organisatoriset kuviot sen jälkeen ja että toiminta jatkui ev.lut. kirkon piirissä niin pitkään kuin se oli mahdollista.
1 tykkäys
Kuvauksesi on oikein hyvä. Osin se tosin sopii paremmin Lähetyshiipapkuntaa edeltävään aikaan. Olen itselleni hahmottanut asian juuri niin, että oppilisesti rakennettiin ankkurit, jollain haluttiin pysyä paikoillaan ja ilmitulleisiin repeämisiin on sitten reagoitu hallinnollisesti “kirkkoistumalla”.
On selvää että Luther-säätiön jaLähetyshiippakunnan toiminnassa on havaittavissa oma “slipery slope”, joka on vaikuttanut kokonaisuuteen.
Esimerkki tästä: Kun Oulun juna loppui, niin pappisvihkimykset haettiin Ruotsista → tämä johti tilanteeseen, jossa heidän kaitsijansa oli Ruotsissa → Tarvittiin suomenkielinen piispa Suomeen → +Matti → pappisvihkimykset helpottuivat, toiminta kasvoi → pastoreiden määrä kasvoi → Tarvittiin pappiskollegiota, tukiorganisaatiota piispalle (konsistori → Tarvitaan oikea kirkollinen rakenne → Lähetyshiippakunta perustetaan.
Jos ajatus on rakenta seurakuntia, niin ei voi välttyä rakentamasta kirkkoa.
3 tykkäystä
Tällainen repeämän leikkauspiste lienee ollut case Huovinen, jonka jälkeen Säätiö ei enää voinut välttää kirkkoistumista, ei ollut enää paluuta.
1 tykkäys
Tälle annetaan paljon painoarvoa, mutta en itse ole koskaan nähnyt sitä niin suuressa roolissa, kuin sitä pidetään. Se piirsi esiin olemassa olevan eron selkeästi kaikkien nähtäville, mutta ei saanut sitä aikaan. Oma ymmärrykseni on, että olisimme suurin piirtein tässä tilanteessa vaikka case Huovista ei olisi tapahtunutkaan.
2 tykkäystä
En tuota epäilekään, mutta silti näen tuon tapauksen jonkinlaisena vedenjakajana.
1 tykkäys
En havainnut mitään uutta tietoa poliisilta tuossa jutussa. Poliisin rikostutkijat ovat isolta osin heinäkuussa kesälomilla. Juttua varten oli ilmeisesti koitettu haastatella poliisia. Rivien välistä saattoi tulkita, että haastattelua ei ollut saatu poliisilta, koska sanottiin, että vastaus poliisilta oli saatu tekstiviestitse. Sitä eri raportoitu, miten kysymys oli muotoiltu. Jutussa sanottiin, että poliisista oli tekstiviestillä kerrottu, että tutkinnan edetessä rikosnimikkeitä voi tulla lisää tai tai että ne voivat muuttua. Niinhän asia muutenkin on, että tulosten perusteella vasta tehdään johtopäätöksiä mahdollisista nimikkeistä, joten se ei ollut uutta tietoa.
Jos asiaa tarkastellaan kuukausi kerrallaan, sitä voidaan päästä tarkastelemaan vielä aika monta kertaa. Esitutkintaprosessi poliisissa kestää Suomessa nykyään tyypillisesti vähän yli vuoden. Ei siksi, että aktiivinen tutkintatyö kestäisi niin kauan, vaan siksi, että tutkinnat seisovat pääosin ilman aktiivista työtä jonossa, kun poliisi käsittelee ensin jonossa jo pidempään olleet asiat sekä ne, mitkä priorisoidaan jonon ohi, jolloin keskimääräiset asiat seisovat tyypillisesti aika pitkäänkin jonossa. Se voi toki vauhdittaa asioita, jos joku toimittaja kovin painostaa poliisia priorisoimaan asiaa niin, että tutkinta etenisi sen osalta jonon ohi. Tällöin esitutkinta saatetaan saada kuukausissakin valmiiksi. Tuomiokapitulin 14.8. kokouksen kokouskutsun lähettämisaikaan asia ei todennäköisesti ole kauheasti vielä edennyt siihen nähden, mitä tilanne on nyt.
Tiedotteessa tarkemmin. Se on toistaiseksi.
tuomiokapituli on päättänyt 15.7.2024 jatkaa Merikarvian seurakunnan kirkkoherra Tom Brobergin viranhoidosta pidättämistä toistaiseksi.
Eli ei varmaankaan tarve ottaa edes elokuun esityslistalle. Seurakunta itsessään määrännee sijaisen ja voidaan vain odotella.
Kyllä mielestäni oli uutta tietoa. Jos ei olisi ollut poliisi olisi kommentoinut nykyään yleistyneellä sanamuodolla Poliisi tiedottaa tapauksesta seuraavan kerran X.7. jne.