Eli pitää kuulua ihan virallisestikin johonkin paikalliskirkkoon. Jonkun oikeushenkilökelvottoman yhdistyksen jäsenyys ei siis riitä.
1 tykkäys
Aika mielenkiintoinen lista! Mukana ovat niin Suomen katoliset kuin ortodoksitkin - mutta eivät muut ortodoksiset kirkot eikä katolinen kirkko muualla. Mutta kylläkin orientaaliset ortodoksikirkot …
1 tykkäys
Mitä tarkoittaa “kummina lisäksi toimia voiviksi” eli lähinnä tuo sana voiviksi, pitäisikö olla “toimimaan päteviksi” tms?
Tästä asiassa on varmasti kyse.
Vaikea tietää. Ainakaan lista ei ole täysin sellaisen ehdon mukainen. Listalla ovat yhdessä hyväksyttyinä kasteina esimerkiksi upotuskasteet Suomen helluntaiherätyksen osalta. Kohdassa ei puhuta uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröityneestä Suomen helluntaikirkosta, vaan “Suomen helluntaiherätyksestä” - johon kuuluu myös monia uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymättömiä seurakuntia ja samalla yksilöitä, jotka eivät ole uskonnolliseksi yhdyskunnaksi Suomessa rekisteröityneen organisaation jäseniä. Vastaavasti listalla on myös sellaisia ulkomaisia kirkkoja, joissa kaikkialla jäsenyysrekisteröinnit eivät mene sen mukaisesti kuin Suomessa uskonnollisten yhdyskuntien osalta.
Jos olisi haluttu mahdollistaa kummina lisäksi toimiminen vain sellaisille kristityille, jotka ovat rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäseniä, Suomen helluntaiherätystä ei olisi laitettu listalle. Piispainkokouksen esityksessä virallistetaan Suomen helluntaiherätykseen kuuluvien, rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomienkin mahdollisuus toimia lisäksi olevana kummina upotuskasteena toimitettavassa kasteessa Suomen ev. lut. kirkossa.
Toiseen suuntaan tämä kyllä toimii. Minullakin Suomen ev.lut. kirkon jäsenenä on kaksi Lähetyshiippakunnan pastorin kastamaa kummilasta, eikä se, etten ollut Lähetyshiippakunnan jäsen ollut heille mikään ongelma. Lisäksi meillä on sekä seurakuntapappien että myös Sleyn pastoreiden kastamia kummilapsia.
3 tykkäystä
Käytännössä tilanne on se, että kasteita toimittavalla Suomen ev. lut. kirkon papistolla ei useinkaan ole mahdollisuutta saavuttaa varmuutta siitä, onko joku lisäksi kummina toimivaksi tarjolla oleva oikeasti jäsen sillä hetkellä jossakin toisessa kirkossa vai ei. Suomen ev. lut. kirkko näkee vain oman jäsenrekisterinsä, eikä sen papistolla ole näkymää muiden organisaatioiden jäsenyystietoihin. Tieto siitä, että kuuluuko joku johonkin muuhun kirkkoon, perustuu käytännössä henkilön omaan ilmoitukseen.
2 tykkäystä
Mitä tarkoittaa tämä tai toisaalla tuo “kummina lisäksi” tms. Ei aukene. Lisäkummi-käsitettä ei ole olemassa.
1 tykkäys
Kummina, jota ei kirjata rekistereihin, mutta joka on ristiäisissä läsnä, on lapsen vanhempien kummiksi haluama ja jolle pappi joskus kirjoittaa kummitodistuksenkin? Tiedän jokusenkin näitä tapauksia.
1 tykkäys
Itse tulkitsin taas niin, että lapsella ei voi olla pelkästään muuhun kirkkokuntaan kuuluvia kummeja, vaan yhden pitää olla evlut. Ja jos on vain yksi kummi, ei voi olla muusta kirkosta.
1 tykkäys
Suomen Tunnustuksellisesta Luterilaisesta Kirkosta (STLK)
lähti taas pastori pois (Marko Kailasmaa).
Kauan ei jaksanut.
Uusi pastori Vesa Savolainen lienee koulutuksessa.
Ks. Luterilainen 2-3/2025
2 tykkäystä
OK, sitten noita varmaan on. Koko kummiuskeskustelu puuttuu yhteiskunnasta, mutta se ei ole yllätys.
Onko Kailasmaan lähdöstä muuta tietoa kuin se, että hänen yhteystietonsa ovat poistuneet lehdestä ja nettisivuilta?
Hän lienee ollut sairauslomalla ja sitten eronnut. Muuta en tiedä.
1 tykkäys
Btw.
Tietojeni mukaan STLK:sta on syystä tai toisesta aikojen saatossa jo 15 pastoria lähtenyt pois.
Nimiä en viitsi mainita enempää.
Minulla on edelleen sieltä hankkinani kirjallisuus.
Hyvää kirjallisuutta on, ei kannata hävittää.
Paljon sieltä sain.
Kaikkea hyvää toivotan sille kirkkokunnalle!
4 tykkäystä
Kirkosta eronnut ja muuhun kirkkoon liittymätön ei kelpaa kummiksi.
Huomiosi että myös Ry pohjaiset seurakunnat pitävät määrämuotoista jäsenluetteloa.
1 tykkäys
Näin on. Ja myös niin, että papistolla ei ole oikeutta nähdä toisten kirkkokuntien seurakuntien jäsenluetteloita - ei uskontokunniksi rekisteröityneiden eikä yhdistystenkään. Jäsenluettelot nähdään vain saman kirkkokunnan sisältä - jos sieltäkään, kun nykyään tietosuojasyistä jäsenluetteloita ei enää näytetä monille työntekijöistäkään.
Virosta muutama uutinen
Kirkkoihin suoraan liittymätön, mutta niihinkin vaikuttava lakimuutos: Virossa on ollut paikallisvaaleissa äänioikeus Viron/EU:n kansalaisten lisäksi myös oleskeluluvalla Virossa asuvilla, mutta nyt lakia muutettiin niin, että vain Viron ja EU:n kansalaisilla on äänioikeus. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset eivät saa äänestää enää tämän vuoden paikallisvaaleissa. Ilman kansalaisuutta olevat saavat äänestää vielä tänä vuonna, mutta eivät enää seuraavissa vaaleissa - elleivät sitten hanki kansalaisuutta ennen sitä. Toisin sanoen melko suuri osa Viron venäläisistä menettää äänioikeutensa paikallisvaaleissa. Vuonna 2022 Virossa asuvista venäläisistä hiukan alle 60% oli Viron kansalaisia, reilu 20% Venäjän kansalaisia ja hiukan alle 20% ilman minkään maan kansalaisuutta.
Viron parlamentti on käsitellyt kaksi kertaa muutoksia kirkkoja ja seurakuntia koskevaan lakiin, kolmannessa käsittelyssä laki todennäköisesti hyväksytään. Muutoksiin sisältyy mm. se, että kirkko tai uskonnollinen yhteisö ei saa olla alisteisessa suhteessa toisen valtion uskonnolliselle yhteisölle, järjestölle tai johtajalle, mikäli kyseinen valtio on “vihamielinen” tai uhka Viron turvallisuudelle. Ennen kaikkea tämä lakimuutos kohdistuu Virossa toimivaan Moskovan patriarkaatin alaiseen ortodoksikirkkoon (Moskva Patriarhaadi Eesti Õigeusu Kirik MPÕE), sen seurakuntiin ja luostareihin. Kyseistä kirkkoa on enemmän tai vähemmän painostettu vaihtamaan nimeä ja katkaisemaan suhteensa Moskovaan. Kirkko onkin vaihtanut nimensä muotoon Eesti kristlik õigeusu kirik EKÕK, ja tämä nimi on rekisteröity virallisesti maaliskuun lopussa. (Virossa on toinenkin ortodoksikirkko, Eesti apostolik-õigeusu kirik EAÕK, joka on Konstantinopolin alainen.
EDIT. Jo nykyinen laki edellyttää, että papilla tai uskonnollisella johtajalla on oltava äänioikeus paikallisvaaleissa eli tähän asti on oleskelulupa riittänyt, mutta nyt vaaditaan Viron tai toisen EU-maan kansalaisuutta. Täten siis äänioikeuden poistaminen muilta kuin Viron tai EU:n kansalaisilta vaikuttaa myös kirkkoihin ja uskontokuntiin. Uutisten mukaan esimerkiksi EKÕK:n metropoliitta Eugenilla ei ole Viron kansalaisuutta eikä hänen oleskelulupaansa ole jatkettu sen päätyttyä jo viime vuonna. EKÕK:ssa on ilmeisesti useampi pappi, jotka menettävät äänioikeuden ja samalla oikeuden toimia pappina Virossa. Myös muissa kirkoissa on tai on ollut pappeja mm. Norjasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Ainakin EELK:ssa tiedän olevan yhden norjalaisen papin, joka on ollut Virossa jo pitkään. Tuskinpa Viroon lähetystyöhön tuleva pappi haluaa vaihtaa kansalaisuutta ja kaksois kansalaisuutta Viro ei hyväksy. Merkitseekö tämä sitä, että noista em. maista ei enää kannata lähettää pappeja Viroon lähetystyöhön? (Edit loppuu tähän.)
Viime vuonna tehtiin parlamentille kansalaisaloite uskonnonopetuksen muuttamisesta pakolliseksi peruskoulussa. Aloitteessa korostettiin, että kyse ei olisi minkään uskonnon tunnustuksellisesta opetuksesta, vaan tarkoitus on lisätä tietoa uskonnoista. Aloitteen tekijöinä olivat mm. piispat Urmas Viilma ja Marko Tiitus. Parlamentti käsitteli aloitetta ja lähetti sen eteenpäin valmisteltavaksi, mutta sen jälkeen ei asiasta ole kirjoitettu lehdissä mitään. Syksyn keskustelussa sekä kansanedustajat että asiantuntijoina kuullut henkilöt toivat esiin sekä kannattavia että vastustavia näkökulmia.
Lopuksi edellisiä pienempi uutinen:
Viron luterilaisen kirkon EELK:n pääpiispa Urmas Viilma on puolen vuoden sapattivapaalla (1.3.-31.8) oltuaan 10 vuotta pääpiispana. Muut piispat toimivat hänen sijaisinaan vuorotellen kuukauden jaksoissa.
Vielä lisäys. EELK:n Tallinnan rovastikunnassa on tehty esitys, että rovastikunta tekisi sopimuksen yhden nuoren henkilön kanssa niin, että rovastikunta kustantaisi hänen teologian opintonsa ja hän sitoutuisi tulemaan valmistuttuaan Tallinnan rovastikuntaan töihin. Tarkempia tietoja en ole vielä nähnyt, en tiedä onko niitä vielä edes. Itselle tulee heti mieleen ainakin, mitkä kaikki kulut opintokuluiksi lasketaan ja mitä tapahtuu, jos piispa päättäisikin olla vihkimättä tätä henkilöä papiksi jostain syystä tai jos hän itse opintojen aikana toteaakin, että hänestä ei ole papiksi.
2 tykkäystä
Käytännön ekumeniaa. Lauantaina 5.4. Suomen Caritas yhdessä Filantropian kanssa järjestivät perinteisten ukrainalaisen pääsiäismunien koristelutyöpajan (pisanka-tekniikalla) Helsingin ukrainalaisille. Tapahtuman onnistumista varmistivat ukrainalaiset papit, kreikkalaiskatolinen isä Vitalii ja ortodoksinen isä Serhii.
Hieno esimerkki käytännön ruohonjuuritason elumeniasta ukrainalaisessa yhteisössä ja Caritaksen ja Filantropian yhteistyöstä ukrainalaisen yhteisön hyväksi. Slava Ukraini!
2 tykkäystä
Meillä on ollut periaateena ettei foorimilla käsitellä politiikkaa. Todetaan kuitenkin että erään suomalaisenkin puolueen “märkä uni” on viime viikoina ollut, että äidinkieleltään vieraskieliset äänioiketetut jättäisivän käyttämättä äänioikeuttaan.