Jos hän oli mielestään muunsukupuolinen, niin kuinka häntä sitten olisi pitänyt puhutella.
No ei varmaan ihan itsekään tiennyt. Lady on väärin ja mies väärin, vaikka parta. Oikeastaan en edes halua tietää miksi muunsukupuolisia kutsutaan.
Hyvin hämmentävä uutinen. Yksi hämmentävä tekijä on se, että jutussa kerrotaan hengellisestä väkivallasta, todella väkivaltaisesta puheesta sekä psyykeen ja ruumiin hajoamisesta. Tämä siksi, koska henkilö on puhuteltu naisena ja sisarena. No, onhan tuolla mm. eristämistä mainittu, mutta näen ristiriidan silti.
Outo ristiriita on myös tuo, että riidan toinen osapuoli puhuu mm. “raivokkaista tunteenpurkauksista”, mutta jutun mukaan tämä Laura ei tunnista tuosta itseään. Pahaksi on “riita” silti äitynyt, jos kerran työntekijä suljetaan muiden ulkopuolelle. Tämä jos mikä on työpaikkakiusaamista!
Erosopimuksen vaitiolokirjaus - hyvin kummallista ja kyseenalaista, onneksi poistettiin.
Varsinainen hämmennykseni on kuitenkin siinä, että toimittaja ja MTV ovat ilmeisesti kritiikittä nielleet Lauran väitteen lain rikkomisesta. Näin on näemmä tehnyt myös tuo seurakuntayhtymän Forsen, vaikka juttu jättää vähän epäselväksi sen, allekirjoittaako hän Lauran tulkinnan lain rikkomisesta. Tuossa viitataan yhtymän yhdenvertaisuussuunnitelmaan, mikä vaikuttaisi olevan ristiriidassa käytännön toiminnan kanssa - siis koska ihmistä on sukupuolitettu. Mutta siis, onko väärinsukupuolittaminen rikos?! Tuleeko yhtymällä / väärinsukupuolittajille nyt sakkoja? Mikäli ei ole, kuten itse asian ymmärrän, ei ainakaan vielä, niin eikö MTV syyllisty nyt raskaan luokan misinformaatioon?
Hämmentävä ja käsiittääkseni virheellinen on jutun lause: “Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki eivät koske uskonnonharjoitusta, mutta ne koskevat esimerkiksi työyhteisöä ja rekrytointia kirkossa.” Olen nimittäin siinä luulossa, että syrjiä saa vapaasti (jos nyt näin asian ilmaisen) uskonnollisissa yhteisöissä laajemminkin. Ongelma lauseessa on toki myös se, että se lukee väärinsukupuolittamisen automaattisesti syrjinnäksi tasa-arvolakia kohtaan.
Kuka määrää ja määrittelee, milloin väärinsukupuolettaminen tapahtuu? Laissa kun tietääkseni on vain kaksi sukupuolta. Mikäli ihminen ilmoittaa sukupuolensa eriksi kuin biologisen sukupuolensa, täytyykö se tehdä jotenkin virallisesti, ennen kuin rikos toteutuu? Mikäli Lauran ja MTV:n linja pitää paikkansa, silloin on mahdollista, että joku voi tulla helposti rikkoneeksi lakia vahingossa, mikäli ei tunne henkilöä tai tiedä, että tämä on vaihtanut sukupuoltaan. Eikö laki toisin sanoen tässä vinkkelissä (fantasiassa) edellytä, että ihmisten nyt vain täytyy tietää, mitä sukupuolta ihmiset ovat ja toimittava kunkin henkilön toiveitten mukaisesti välttääkseen väärinsukupuolittamisen.
Mikäli juttu pitää paikkansa, muuttuu seurakuntaelämän käytännöt helposti kimuranteiksi. Puheen ja tekstien (kuvien?) tasolla tästä seurannee sukupuolineutraalius, mikä olisi jo potentiaalisten rikollistenkin turva. Leirimaailmassa mielikuvitussukupuolet voivat muodostaa haasteita, sillä suihku- sauna- ja majoitustilat on tavattu sukupuolittaa. Nyt niin ei sitten voisikaan tehdä, jolloin tulee tai voi tulla vastaan ristiriita: jos mies tahtoo ko. tiloihin naisten kanssa, tuleeko turvata miehen vai naisten turvallinen tila? No, yksi ratkaisu voi olla vaikka se, että aikuiset eivät enää sauno alaikäisten kanssa tai että ko. jaottelu tehdään sukupuolen sijaan sukupuolielimien perusteella.
Pöljää joka tapauksessa.
Ps: Se mikä uutisessa ei herättänyt ihmetystä on tuo, että Helsingin seurakuntayhtymä näyttäisi olevan täysin rähmällään näissä sukupuoliasioissa. Nythän se on vähän sitten valinta ruton ja koleran välillä: tolkku vai tasa-arvo?
Pss: Kuvien tasolla, esimerkiksi mainonnassa, jutun todellisuudessa seuraisi kaiketi se, että niihin voisi laittaa vaikka pelkästään miehiä tai pelkästään naisia, eikä kukaan voisi sanoa mitään valitusta, sillä valitus edellyttäisi sukupuolittamista. Näin hörhöilytasa-arvo siis kumoaisi myös tolkullisemman tasa-arvon, kuten sukupuolikiintiöt.
Laitoin MTV:lle palautetta asiasta. Asia on kuitenkin monimutkaisempi ja vaikeampi kuin luulin, sillä tasa-arvovaltuutettu puoltaa jutun tulkintaa rikoksesta. Ohessa tahon käsitys sukupuolesta ja siihen liittyvästä syrjinnästä:
https://tasa-arvo.fi/sukupuoli-identiteetti
Tuolla väitetään mm. näin: “Uudistetussa 1.1.2015 voimaan tulleessa tasa-arvolaissa on kielletty syrjintä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laissa on myös velvoitettu viranomaiset, koulutuksen järjestäjät ja työnantajat ennaltaehkäisemään syrjintää.”
Välittääkö nyt siis tasa-arvovaltuutettu misinformaatiota?
Goolgetus toi esiin aiemman “tasa-arvokohun”, missä valtuutettu älähti lapsen ilmaistaessaan koulutyössään, että “sukupuolia on vain kaksi”:
Siten “koululla on näin ollen ollut tasa-arvolain nojalla paitsi oikeus myös velvollisuus kieltää oppilastyö, joka on sisältänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivän ja loukkaavan viestin.”
Eli yhteiskunnassamme on nyt tällainen villi tuomari jakamassa tuomioitaan. Voiko tasa-arvovaltuutetulle kuitenkin viitata kintaalla (seuraamuksitta)?
Työelämässä on harvemmin tarpeen puhutella ihmisiä millään sukupuoleen viittaavalla sanalla. Korkeintaan ryhmänä voidaan sanoa jotain “hei naiset” tyylistä, mutta sellaisenkaan pois jättäminen ei pitäisi olla mikään ongelma kenellekään. Jos on tiedossa että joku porukasta tällaisesta puhuttelusta ärsyyntyy, niin tulee mieleen että on todennäköisesti tahallista toimintaa, jos sukupuoleen viittaavalla sanalla kovin usein puhutellaan. En kannata sellaista, koska tahallinen ärsyttäminen ei kenenkään sukupuolikokemusta muuta ja ajaa osapuolet vain raivokkaammin omiin poteroihinsa. Eli ei hyötyä, pelkkää haittaa.
Voisiko tämä tapaus olla sekä-että?
1 Laurasta tuli Late, ja osa työntekijöistä ei halunnut tai osannut oppia kielenkäytössä tämän noteeraamista.
- Henkilön mielenterveys olisi joka tapauksessa joutunut koville. Papin työhän on äärimmäisen sosiaalista ja kuormittavaa muutenkin. Syytös voi siis osittain olla projisointia.
Tämä on kyllä linkatussa jutussa ongelmallinen kohta:
– Meidän pitää kerta kaikkiaan olla tarkempia sen suhteen, että välittömästi kun kuulemme, että joku on kokenut tai mahdollisesti kokenut syrjintää, meidän pitää reagoida vahvasti ja nopeasti, Forsén sanoo.
Jos reagoidaan vahvasti ja nopeasti siihen, että joku kertoo omasta mielestään mahdollisesti kokeneensa syrjintää, tarkoittaa se hyvin herkästi toisen osapuolen eli väitetyn syrjijän epäreilua kohtelua. Pitäisi tutkia ennen kuin hutkii.
Yleisesti, jos ihminen ajattelee että maailman on hyväksyttävä minut sellaisena kuin minä haluan ja muotouduttava sen mukaan, niin ongelmia tulee. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tai pakkoa hyväksyä maailman olemista sellaisena kuin joku toinen sen näkee.
Tämä on surullinen tapaus ja jos oikeuteen mennään, niin oikeus tuntee vain miehen ja naisen.
D
Tasa-arvovaltuutettu on väittänyt rikokseksi myös monenlaista sellaista, mitä tuomioistuin ei ole sellaisena pitänyt.
Nykyinen tasa-arvovaltuutettu on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut aktivistina samojen teemojen parissa, kuten toiminut noin 6 vuotta Setan pääsihteerinä. Tasa-arvovaltuutetun valinta on poliittinen päätös, jonka osalta nimitysvalta on varattu Valtioneuvostolle. Marinin hallitus päätti nimittää hänet tähän tehtävään.
Viranomaisrooli on erilainen kuin etujärjestörooli, mutta samoja asioita yhteiskunnan muuttamiseksi voi pyrkiä ajamaan eri rooleissakin.
Entäpä jos vahva ja nopea reagointi tässä tarkoittaakin nimenomaan asian nopeaa selvittämistä? Molempien osapuolten kuulemista mahdollisimman pian? Ymmärtääkseni tässä Laten ilmoittamiin tilanteisiin ei ole puututtu millään lailla, minkä itse ymmärrän niin, että niissä ei ole edes selvitetty, mitä on tapahtunut. Vaikea tietää, mitä kaikkea on tai ei ole tapahtunut, koska ikinä ei lehtitietoihin saada kaikkien osapuolten kaikkia kokemuksia tilanteista.
Olen itse ollut työpaikassa, jossa eräs työkaveri ilmoitti häneen kohdistuvasta kiusaamisesta ja ulkopuolelle jättämisestä ja varmasti hänen kokemuksensa oli hänelle itselleen aito, koska meni niin pitkälle että teki siitä ilmoituksen. Kun asiaa selvitettiin ja jokaisen työntekijän kanssa puhuttiin, kävikin ilmi että kaikki muut kokivat juuri tämän henkilön kiusaajaksi, josta syystä hän sitten joutui jossain määrin muun porukan ulkopuolelle. En rinnasta tätä Laten tilanteeseen, koska siitä ei ole riittävästi tietoa, mutta työyhteisössä eri henkilöt voivat kokea samatkin tilanteet aivan erilaisina.
Ketjussa on aika vähälle jäänyt se kuinka seurakuntayhtymä toimi tai ei toiminut.
Seurakunnat ovat näin elämää pidempään nähneen näkövinkkelistä aina olleet työilmapiiriltään haastavia. Löytyi mm. tämä artikeli 2000-luvulta:
Tulin 2000-luvun alussa isoon srk-yhtymään hallintoon valituksi tehtävään ja palkka olisi noussut, mutta verkostoista kuullun työilmapiriongelman takia en ottanut tehtävää vastaan. Meni hiukan aikaa niin paljastui hyväksikäyttötapaus srk-yhtymän nuorisotyön papista.
Itselleni ei ole ollut mitenkään vaikeaa kutsua työtovereita sillä nimellä jonka he ovat itse ilmoittaneet.
Asiakkaille toki ammattinimike ja koko nimi.
Tuollaisissa asioissa harvemmin on “molempia” osapuolia, vaan työyhteisö laajasti. Asioiden perusteellisempi tarkastelu vaatisi herkästi niin monen kuulemista, ettei sellaiseen ole kellään normaalisti aikaa. Jos ulkoinen viranomainen pyytää lausuntoa, sen kirjoittaa tyypillisesti joku HR-henkilö mahdollisesti juristin avustuksella. Lausunnon antavat sellaiset, jotka työskentelevät jossain ihan muussa osoitteessa, eivätkä tiedä tapahtumista tyypillisesti mitään. Näin julkinen sektori toimii yleisesti muutoinkin.
Olettaisin, että jos jostain on ilmoitettu, vähintään esimies on asioita koittanut selvitellä ja ongelmia ratkoa. Mutta… esimieskin joutuu huomioimaan myös muidenkin työyhteisöjen jäsenten näkökulmat ja kokonaisuus saattaa olla myös jotain sellaista, jonka kaikista olennaisista näkökohdista toisten lakien mukaan puolestaan ei saa kirjoittaa ulospäin annetuissa lausunnoissakaan ainakaan tälle viranomaiselle. Työpaikkariitoihin liittyy usein monenlaisia vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia näkökohtia. Jos vaikkapa joku henkilö työpaikalla on saanut toiminnallaan puolestaan muita oirehtimaan mielenterveydellisesti, muiden diagnooseista ei saisi työnantaja julkisissa lausunnoissa välttämättä kertoa tasa-arvovaltuutetulle - koska muiden työntekijöiden terveystiedot voivat olla työnantajan kannalta sellaista salassapidettävää tietoa, jota tasa-arvovaltuutetullekaan ei saa laillisesti oma-aloitteisesti kertoa. Omista terveysongelmistaan sen sijaan saa kukin vapaasti kertoa, jos haluaa. Julkisyhteisöissä on monenlaista sellaista tietoa mm. virka- ja työsuhteisiin liittyen, jota ei saa välittää edes saman organisaation sisällä, saati ulospäin sellaisessa lausunnossa, josta tulee lähtökohtaisesti julkinen asiakirja. Tuomioistuimelle voisi saada kertoa, jos ne asiat käsiteltäisiin salassa, mutta tasa-arvovaltuutettu ei ole tuomioistuin. Tasa-arvovaltuutettu käsittelee vain yksittäisen lain tulkintaa, ei lakien ja asioiden laajempaa kokonaisuutta, kun taas työnantaja joutuu koko ajan huomioimaan muunkin lainsäädännön.
Tasa-arvovaltuutetulle annetut lausunnot ovat lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan julkisia lain nojalla. Asiassa viitatun seurakuntayhtymän lausunnonkin saanee sieltä sellaisenaan tietopyynnöllä.
Olen ollut aiemmin eräässä samassa projektissa kyseisen henkilön kanssa ja ymmärrän molempia osapuolia. Erityisesti ymmärrän työnantajaosapuolta mitään sanomisen osalta. Kaikki voidaan tulkita negatiivisesti. Ja tulkitaan.
Objektiivisesti: Suomen laki tunnistaa kaksi sukupuolta. kuten @JohannesK sanoi. Muunsukupuolisuuden huomioimattomuuden osalta moitteita saa antaa niin paljon kuin sielu sietää. En usko että mikään niistä pitäisi oikeudessa. En voi vaatia muita käsittämään itseni sellaisena kuin itse haluan.
D
Kirjoitat - taas kerran - pitkästi ja perusteellisesti minulle vastauksena täysin ohi sen, mistä kirjoitin.
Viesti yhdistettiin ketjuun: Offtopic-aarrearkku
Kiitos.
Asia lienee sitten kovin selvä ja tämä menee jo toiston puolelle, mutta minusta on perin iso asia, jos jotakuta asiaa väittää rikokseksi, vaikka se ei sellaista ole. Kovin vastuutonta on myös uutisoida asiasta tällä tavalla eli vahvistaa vääryys sekä moninkertaistaa sen leviäminen.
Rikosargumentti on tietyssä mielessä jopa totuusargumenttia vahvempi, sillä se ei ole vain argumentti, vaan voimassa oleva laki. Minusta nopeusvalvontakamerat ovat pöljiä, mutta jarrutan silti ennen pömpeliä. Ja nyt on tahoja, joiden takia laki ymmärretään eri tavalla, mikä lisää vaikenemista eli ennakkosensuuria, toisaalta myös ristiriitoja.
Sitten on Trump-argumentti: Jokainen, myös liittovaltion korkein oikeus, on väärässä, jos on erimieltä kuin hän.
Ei kai tuossa asiassa kukaan ole väittänyt asiaa rikokseksi. Joku on esittänyt sen näkökulman tutkimista. Mutta sellaisesta on vielä matkaa siihen, että väittäisi rikoksen tapahtuneen, saati että tuomioistuin rikoksesta jonkun tuomitsisi. Kaikki mikä ei ole lain mukaista, ei ole rikollista. Rikosta on sellainen, mikä on rikoslaissa kriminalisoitu. Sellaisia säädöksiä, joiden rikkomista ei ole oikeastaan epäsuorastikaan kriminalisoitu, lienee vähintäänkin satoja tuhansien pykälien verran, ja ehkä enemmänkin. Suomessa ei liene kovin montaa sellaista organisaatiota, jolla olisi laajasti toimintaa ja jossa kaikki asiat olisi hoidettu laillisesti. Ei näitä organisaatioita silti rikoksista syytetä.
Mitä tarkoita tällä? Eikös säädös ole nimenomaan olemasssa laillisen ja laittoman toiminnan erottamiseen.
Ja mitä on epäsuora kriminalisointi? Ei ollut johdatus oikeudelliseen ajatteluun -kurssilla (2 op) sellaista.