Tästä Tunnustuskirjat ovat eri mieltä kanssasi, CA XVI. Maallinen järjestys ei ole mitenkään lähtökohtaisesti “saastunutta”. Jos sanoo, että kristittyjen ei tule osallistau politiikkaan, sanoo samalla että pitää lähtökohtaisesti oikeana että valtakuntia hallitaan lähtökohtaisesti ei-kristillisten periaatteiden mukaisesti.
2 tykkäystä
Vaikka se ulkonaisesti kykeneekin hallitsemaan yhteiskuntaa lainsäädännöllään, on se kuitenkin sisäisesti synnin vallassa ja tekee päätöksiä oma henkilökohtainen “hyvä” lähtökohtanaan. Onhan sitä silti toteltava, koska se on Jumalan palvelija silloin kun se ei asetu itse Jumalaa vastaan. Se toisin sanoen toteuttaa syntisenäkin Jumalan maailman hallintaa. Jos siis tahdot tuolla sanalla “saastunutta” ilmaista, että se on Jumalan edessä viaton, niin asetut Raamattua ja Tunnustuskirjoja vastaan. Se tekee syntisenä vääjääättä päätöksiä, jotka ovat leimallisesti ideologisia, ihmisviisaus johtotähtenään, vaikka ne itsessään toteuttavat Jumalan maailmanhallintaa, kuten Egyptin faaraonkin täytyi tehdä. Onko “Sidottu Ratkaisuvalta” sinulle tuttu teos?
Jumalan maailman hallinta on meiltä salattu ja suvereeni. Jumala on Hyvä ja oikeudenmukainen, vaikka maailma on mitä on. Sallimus antaa Pahan hallita suunnitelmansa mukaan eikä Jeesus Kristus Jumalalla ole mitään tekemistä Pahan kanssa.
Emme elä näkemisessä ennen Paruusiaa, vaikka maailma on Kaikkivaltiaan Jumalan hallinnassa jo nyt; elämme siis uskossa ja toivossa ja on suotavaa, että kristityt jaksaisivat parantaa maailmaa myös politiikassa, mutta ymmärrämme etteivät useinkaan jaksa, lankeemus vaara maailmallisuuteen yms. on suuri.
Raamattumme mukaan maailma on pahan vallassa Jumalan tahdosta / sallimuksesta ine. Taas eiteologin on kovin vaikea ilmaista sanoilla. Joku kieli ja lahja puuttuu. Teokratia maailmamme ei ole, mutta Kaikkivaltias voi kaiken.
Syntiinlankeemus ja kirous selittää pahan vallan ja sekään ei kohdistu kaikkiin samoin, paitsi kuoleminen kerran (pl. paruusian aika). Uskovatkin kärsivät ja kuolevat.
2 tykkäystä
Olet ensimmäinen joka olet käsittänyt ajatteluani. Kiitos siitä!
2 tykkäystä
Ymmärrys paranee molemmin puolin, kun muistaa, että ihminen aina ajattelee kieltoja ja tekoja ensin lakihenkisesti, kunnes muistaa, jos muistaa, ettei se niin mene. 
1 tykkäys
10 tykkäystä
Tänään HBL:n yleisönosastolta luettua.
Jan-Peter Paul, joka on Kristliga radioutskotetin Katolista kirkkoa edustava jäsen kertoo, että viime aikoina on radiohartauksia alettu sensuroida ev.-lutin liberaalisiiven vaatimuksesta.
Under den senaste tiden har ett nytt element, en förhandscensur, kommit in KRU:s arbete. Några frikyrkors och den katolska kyrkans texter till andrum och aftonandakt har på ett radikalt sätt omarbetats och tankegångar som står i direkt konflikt med EVL:s liberala tankegångar har helt enkelt tagits bort eller omarbetats. I annat fall får andakten helt enkelt inte hållas.
Aika huolestuttavaa, joskaan ei yllättävää.
1 tykkäys
On tuo jossain määrin yllättävääkin, jos eri kirkkokunnan edustajat määräävät siitä, mitä toisen kirkkokunnan edustajat saavat Ylen ohjelmassa sanoa. Voimassa oleva journalistien ohje, johon Yle on sitoutunut, kieltää antamasta toimituksen ulkopuolelle päätösvaltaa siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei.
Mä oon ite ollut useita vuosia vastaavan suomenkielisen elimen jäsen enkä ole huomannut, että muutosta olisi tapahtunut. Hartausohjelmille on selkeät ohjeet eikä niissä saa julistaa politiikkaa tai muuta sellaista.
1 tykkäys
Kun hartausohjelmissa käsitellään ajan ilmiöitä ja keskustelunaiheita, puhuja ei saa toimia tuomarina keskeneräisissä kiistakysymyksissä eikä esittää yksipuolisia tai halventavia väitteitä.
Kiitos linkistä noihin ohjeisiin vuodelta 2019.
Lähinnä ylläoleva kohta voi tietenkin osoittautua tulkinnan suhteen ongelmaksi.
Pitäisi tietää tarkemmin, mitä on oikeasti sensuroitu, kuten Jan-Peter Paul väittää.
Voinee arvata että kristillinen avioliittokäsitys on joidenkin mielestä “politiikkaa” ja perinteinen malli hartauspuheeseen tuotuna nykymenon “tuomitsemista”. Mutta millä sanoilla, kuinka keskeisenä osana hartautta jne. on haluttu puhua. Näistä lisätietoa tarvittaisiin.
Onko nuo ohjeet samat suomen kielen ja ruotsin kielen puhujille? Hiukan erikoista, että on kaksi valvontaelintä!
Olen varovasti sillä kannalla, että hartausohjelmissa ei ole hyvä ainakaan korostetusti ottaa kantaa kiistoihin. Esimerkiksi voisi käydä että joku mainitsee Räsäsen oikeudenkäynnin, olkoon sitten puolesta tai vastaan. Mutta jos oman kirkkokunnan uskonkäsityksen esiin tuonti on sallittua, kuka sanoo että siihen ei voi kuulua usko siihen, että naiseksi ja mieheksi meidät on luotu ja siitä seuraa sitten melko paljon muuta…. Kuka osaa vetää rajan?
Kuten kirjoitin: ensin pitää tutkia, sitten vasta hutkia.
1 tykkäys
Ainakin perinteistä seksuaalietiikkaa on saanut arvostella aamuhartauksissa. Että niin päin sensuuri ei toimi.
D
4 tykkäystä
Ok, se on väärin. En ole kuunnellut oikeastaan vuosikausiin radion hartauksia.
1 tykkäys
Kansainvälinen luterilainen neuvosto (International lutheran council ILC) kasvaa kuudella täysjäsenellä. Piispa Pohjola jatkaa neuvoston puheenjohtajana ja Euroopan edustajana neuvostossa toimii Latvian arkkipiispa Rinalds Grants.
Suomalaisittain kiinnostava uutinen on myös, että Istanbulin luterilainen kirkko sai täysjäsenyyden kokouksessa.
Seurakuntalaisella on ihan oma Latvian arkkipiispa 
Joo, käsittämätön virhe.
Latvian luterilaisen kirkon uusi arkkipiispa on tosiaan Rinalds Grands.
Toi seurakuntalaisen jutussa esintyvä on eri kirkon piispa.
Latvian evankelisluterilaisessa kirkossa on historiallisista syistä käytännössä kaksi arkkipiispaa: yksi arkkipiispa Riikassa ja yksi arkkipiispa, jonka työkenttä on globaali.
Latvian evankelis-luterilainen kirkon maailmassa (Latvijas Evaņģēliski luterisko Baznīcu pasaulē) arkkipiispa näyttäisi olevan mukana jutussa, mutta siitä, mitä organisaatiota hän edustaa, on jäänyt yksi olennainen sana raportoimatta Seurakuntalaisen jutussa. Hän on tosiaan eri henkilö kuin Riikan arkkipiispa, joka on Latvian evankelis-luterilaisen kirkon (Latvijas Evaņģēliski luteriskā baznīca) johtaja Latvian alueella.
Latvian evankelis-luterilaisen kirkon maailmassa (aiemmalta nimeltään Latvian evankelis-luterilainen kirkko Latvian ulkopuolella) perusti Teodors Grīnbergs vuonna 1944, joka oli Latvian evankelisluterilaisen kirkon järjestyksessään ensimmäinen arkkipiispa (hänet valittiin Latvian evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi 1932). Jouduttuaan lähtemään maanpakoon toisen maailmansodan aikana hän vuodesta 1944 alkaen esiintyi Latvian ulkopuolisen maailman arkkipiispana vuoteen 1962 asti, jonka jälkeen Latvian evankelisluterilaisen kirkon Latvian ulkopuoliselle työlle on aina nimitetty jatkajaksi uusi arkkipiispa. Tämä organisaatio oli yksi Luterilaisen kirkon maailmanneuvoston perustajajäsenistä 1947 ja pystyi toimimaan vapaammin tilanteessa, jossa Latvian sisällä evankelisluterilaisen kirkon toiminta oli Neuvostoliiton vallan alla varsin rajoitettua.
Jos olen oikein ymmärtänyt, nämä Latvian evankelisluterilaiset arkkipiispat edustavat käytännössä samaa kirkkokuntaa, mutta parokiaaliperiaatteella. Toinen arkkipiispoista kaitsee laumojaan lähinnä Latviassa ja toisen kaitsenta tapahtuu puolestaan lähinnä kansainvälisessä toiminnassa eli lähinnä muualla maailmassa paitsi Latvian alueella.
3 tykkäystä
Joo, pengoin tuota ja on kyllä erikoinen viritys. Latvian luterilainen kirkko on asettumassa tunnustukselliseen rintamaan (ILC) ja esimerkiksi peruuttanut naisten mahdollisuudesta saada pappisvihkimys. Tuo Latvian luterilainen kirkko maailmassa versio vaikuttaa olevan taas hyvin LML orientoitunut.
Kuvaavaa on, että molemmat arkkipiispat on vihitty virkaansa tänä vuonna. Latvian luterilaisen kirkon vihkimyksessä oli kuvien perusteella miespiispat ja Latvia luterilainen kirkko maailmassa kirkon vihkimyksessä oli naispiispat mm. yksi Suomesta.
Tuosta naispappeuden peruuttamispäätöksestä Latviassa tuli poru Suomeesakin aikoinaan. Onko tietoa, tehdäänkö tässä nyt kuitenkin liberaalia rakennetta Latviaan.
Nyt korjattuna seurakuntalaisen artikkelissa
Instagram päivityksensä mukaan piispa Raimo (Goyarrola) “on käynyt mielenkiintoisen keskustelun piispa Juhana Pohjolan kanssa” tapaamisessa katolisessa piispantalossa. Isä esipaimen Raimon ekumeeniset yhteydet ovat kiitettävän monipuoliset.
4 tykkäystä
Hyvä kirjoitus, vaikka se on pitkä ja vähän polveileva. Vuolaampi tapa antaa mahdollisuuden ajatella asiaa tässä tarkemmin vaikka yleisesti olen tiiviin ilmaisun kannattaja. Juntusen kynä on sujuva ja terävä. Hänellä on ehkä myös hieman parempi mahdollisuus haastaa piispat kuin herätysliikkeiden johtajilla, joihin kohdistuu kritiikkiä. Juntunen ei tietääkseni ole sitoutunut mihinkään yhdistykseen vaan puuttuu asiallisesti kirkon tilanteeseen kirkkoherrana ja kirkolliskokouksen edustajana.
Kunnioitan myös tuota asennetta, joka ei luovuta eikä fantasioi oman kirkon perustamisesta. Juntunen haluaa piispat vastuuseen eikä päästä heitä kiittämään siitä, että kehottaisi kirkon jäseniä nostamaan kytkintä.
10 tykkäystä