Valitettavaa tuossa piispojen asenteessa on vain se mitä tuossa jäljempänä yksi kommentoija sanoi, että piispat lienevät nouseet jo kaiken kritiikin yläpuolelle. He ovat alistuneet Iisebelin hallintaan ja siitä ei enää kukaan saa heitä ravistettua irti. (Ilm.17.).
5 tykkäystä
Ikävää kohtelua valtiovallan suunnalta:
Sama juttu lutskuilla.
D
2 tykkäystä
Kardinaali ortodoksien vieraana. USA:ssa vieraileva Ukrainan Kreikkalais-Katolisen Kirkon Australian Melbournen eksarkki, kardinaali Mykola (Bychok) on käynyt Ukrainan Ortodoksisen Kirkon USA:n hengellisessä keskuksessa New Jerseyssä. Pyhän Andreaksen kirkossa piispa Mykola tapasi mm Ukrainan Ortodoksisen Kirkon USA:n primaksen, metropoliitta Antonyn, papistoa sekä Pyhän Sofian teologisen seminaarin opiskelijoita. Keskusteluissa tähdennettiin molempien kirkkojen yhteistyön tärkeyttä ukrainalaisen diasporan hyväksi niin Pohjois-Amerikassa kuin Austraalissakin. Hierarkit toimittivat yhdessä rukouspalveluksen Holodomorin uhrien muistoksi ja rauhan puolesta Ukrainassa.
2 tykkäystä
Olipa hyvä kirjoitus.
1 tykkäys
Helsingin katolinen piispa Raimo on piispantalossa tavannut tataarien eli maamme vanhimman islamilaisen yhteisön, Suomen Islam-seurakunnan imaamin Ramil Baluaevin. On mielestäni myönteistä, että isä esipaimen laajentaa yhteyksiään ekumeniasta uskontojen väliseen dialogiin.
1 tykkäys
Koskettavaa ja suoraa puhetta maassamme hiljattain vierailleelta isältä:
1 tykkäys
Eipä tainnut olla yllätys. Kari Kanala on asetettu ensimmäiselle vaalisijalle Helsingin tuomiorovastin vaalissa. Eiköhän tuo ollut aavistettavissa jo silloin, kun viime hetkellä hyväksyttiin Kanalan ylempi pastoraalitutkinto vuonna 1990 tehdyn gradun perusteella.
1 tykkäys
Aika läpinäkyvää tuo touhu, vaikka Laajasalo todistelikin että ei ole ollut vaikuttamassa. Ylempi pastoraali rinnastetaan eurooppalaisessa järjestelmässä ylempään korkeakoulututkintoon (7 aste). Nyt se tuli vanhoilla tutkinnoilla.
Ei hyvä.
D
1 tykkäys
Ylemmän pastoraalitutkinnon suorittanut rinnastetaan tosiaan eurooppalaisessa tutkintojärjestelmässä 7. asteen tutkintoon, joka on NQF:ssä mm. filosofian maisterin tai arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto - tai sairaanhoitajan päätutkintonsa lisäksi suorittama Rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys.
Eli teologian kandidaatti tai teologian maisteri, joka on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon, rinnastetaan eurooppalaisessa tutkintojärjestelmässä filosofian maisteriin, ei sitä korkeampiin opintoihin. Ylempi pastoraalitutkinto on tuolla listalla mukana kaiketi siksi, että eurooppalaisessa tutkintojärjestelmässä teologian maisterin tutkintoa ei ole tunnustettu sen tuottaman pätevyyden osalta samalle tasolle kuin filosofian maisterin tutkintoa tai monia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Uusille ev. lut. kirkon papeille teologian maisterin tutkinto on nykyään vaatimustasona, mutta aiemmin teologian kandidaattitutkinnollakin pääsi papiksi, jos oli muun alan maisteritutkinto. Nykyään muun alan kandin suorittanut saa jättää puolestaan teologian kandiopinnot väliin, kunhan suorittaa siltaopintoja sen verran, että papeilta vaaditut kokonaisopinnot teologiasta täyttyvät. 180 opintopistettä yliopisto-opintojen osalta riittää sikäli yhä papiksi pääsyyn. Kun sen päälle tekee ylemmän pastoraalitutkinnon, rinnastetaan tutkintojärjestelmässä suoritetut opinnot filosofian maisterin tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen opintoihin.
Eikö aiemmin jätetty vain kanditutkinnoksi, koska maisterin titteli maksoi niin paljon ja periaatteessa teologian kandeilla oli samat opinnot takana.
Ilmeisesti täydentävänä opinnäytteenä kävi tämä:
Ei liene kuitenkan vaadittu edellytys tuomiorovastin virkaan.
1 tykkäys
Aikoinaan kyllä. Viittasin itse siihen, että silloin kun tuli kaksiportainen tutkintorakenne kandi-maisteri, alkuun papeille riitti, että opiskeli niistä pelkän kandin (180 op), jos oli muulta alalta maisteri. Sitten linjaus käännettiin toisin päin ja nykyään riittää, että opiskelee pelkän maisterivaiheen (120 op, josta gradu muodostaa huomattavan osan), jos on toiselta alalta vähintään kandi, mutta käytännössä silloin yliopisto vaatii yleensä tekemään jonkin verran myös siltaopintoja, elleivät aiemmat opinnot ole liittyneet mitenkään teologiaan.
1 tykkäys
Piiapainkokouksen toiveen mukaan ortodoksinen kirkko tuottaa nettiin materiaalia katemukeeneille, uskon perusteita kertaaville ja ihan kaikille ortodoksisesta uskosta ja ajattelusta kiinnostuneille. Ensimmäinen osa on nyt ulkona ja tarve on tullut huomioiduksi.
Asialle laitettiin luottopakki. Isä Rauno Pietarinen. Oikein hyvä!
2 tykkäystä
Tirsk… merkit merkit
*Selitys
Katumukeeni on hirmuisen sympaattisen ja samalla absurdin kuuloinen sana. En siis naura typolle.
D
1 tykkäys
Hienoa ekumeniaa!
Kolmen Helsingin piispan yhteinen julkilausuma:
“ Eutanasia ei poista kärsimystä vaan poistaa kärsivän ihmisen.”
7 tykkäystä
Samaan aikaan kun ev.lut piispat kiristävät peukaloruuveja SLEYn ja muiden kons. jörjestöjen osalta, niin hindulaisuuteen hyvin keskeisesti pohjaava jooga on Mikkelin hpk:n ja piispan erityisessä suojeluksessa.
Heinolan srk:ssa päätettiin kieltää joogan harjoitus seurakunnan tiloissa, mutta päätös jyrättiin kapitulissa. Päätös kuulemma ylitti valtuuston toimivallan rajat.
3 tykkäystä
SLEYn, SEKLin ja SROn yhteiset messut Pohjois-Paippisten kyläkirkossa jouduttiin myös lopettamaan. Muodollisesti häädön antoi kirkkoa hallinnoiva rukoushuoneyhdistys, mutta tietääkseni takapiruina on myös Sipoon srk ja Helsingin hiippakunnan t.kapituli/piispa. Pk-seudulla ei nämä kolme herätysliikettä ole muutoinkaan suuressa suosiossa. Syyskuun puolella kertaalleen messuaminen vielä onnistui mut lokakuun alkuun suunniteltu messu jouduttiin perumaan.
En kyllä yhtään ymmärrä, miksei tuo porukka voisi messuaan kyläkirkossa pitää! Jos on pätevä pappi toimittamassa, niin mikä ihme näissä hiertää?!? Taitaa olla ihan kiusantekoa…
1 tykkäys
Näin ulkopuolelta katsoen taas en ymmärrä, miksi pitää väen vängällä pitää omia messuja, kun kuitenkin kullakin paikkakunnalla on vähintään se yksi luterilainen seurakunta. Ja katson tätä nimenomaan oman metodistisen perinteen kautta. Kun metodistinen herätys syntyi 1700-luvulla John Wesleyn johdolla, Wesley piti loppuun saakka kiinni siitä, että metodistit käyvät Englannin kirkossa ehtoollisella, vaikka muuten metodisteilla oli hyvinkin paljon omaa toimintaa ja omia kokoontumistilojakin. Ainoa poikkeus oli, jos paikkakunnan kirkko ei huolinut metodisteja enää mukaan messuun, mitä ei kuitenkaan käsittääkseni tapahtunut. Tämä siis tilanteessa, jossa kirkot järjestään kielsivät Wesleytä julistamasta kirkoissa ja muutenkin herätykseen suhtauduttiin kirkon taholta kriittisesti. Samaan aikaan Wesley näki paljon korjattavaa aikansa anglikaanikirkossa.
2 tykkäystä