Mielestäsi siis kristitty ei sitoudu minkäänlaiseen elämäntapaan? Kanoneissa on montakin elämäntapaa koskevaa kohtaa ja on paikallisen piispan vastuulla että ne toteutuvat aikakaudelle ominaisten yksityiskohtien mukaisesti.
Ortoksisen kirkko ei ole käsittääkseni mikään tehkää mitä lystäätte kirkko kunhan käytte katumuksella juttelemassa. En tiedä miksi haluat sitä markkinoida sellaisena. On tietysti mahdollista että haluat ottaa tämä suuntaisesti kirkkopoliittista kantaa ja siihen sinulla on oikeus.
Aika useassa seurakunnassa Suomessa nimenomaan ennen ehtoollista julkisesti ilmoitetaan että ehtoollinen jaetaan kirkon jäsenille jotka ovat valmistautuneet ehtoolliselle. Nyt tietenkin sanot että se on jokaisen yksityisasia keskustella rippi-isän kanssa mitä tämä valmistautuminen tarkoittaa. Historiallisesti valmistautumiseen on käsitetty kuuluvan kaikille yleisiä ja yhteisiä asioita
Siitä ortodoksisen elämäntavan onnistumisesta omalla kohdalla keskustellaan rippi-isän/ vanhuksen kanssa. Muiden ihmisten henkilökohtaisista epäonnistumisista ei sielläkään. Vielä vähemmän kahvipöydässä tai netissä. Tätä on ortodoksia. Katsomme ettemme itse lankea.
Oletan sinun tietävän tämän.
Ehtoolliselle valmistaudutaan paastoamalla ja lukemalla ehtoolliseen valmistavat rukoukset. Ja ehtoollinen jaetaan siihen valmistautuneille ortodokseille. Pappi ei sano : Suomen ortodoksisen kirkon jäsenille.
Olen eri mieltä. Yleinen kirkkokuri on ihan olemassa oleva asia myös ortodoksisessa kirkossa. Yksityinen hengellinen ohjaus on eri asia.
Mistä/ minkä maan ortodoksisesesta kirkosta puhut yleisen kirkkokurin yhteydessä?
Itse en ole törmännyt edes ortodoksisessa kirjallisuudessa termiin kirkkokuri. Haiskahtaa minulle protestanttisuudelle.
Meidän perhe on pärjännyt ulkomailla ehtoollisen kanssa kantamalla mukana varmuudeksi piispan suosituskirjettä. Toki pitää välttää sen yhden ex-patriarkaatin rakennuksia.Ja pappisseurassa liikkuminen on kaikista helpointa.
Englanninkielinen ortodoksinen maailma puhuu yleisesti termistä church discipline.
Juu, oikein hyvä ja yhteneväinen sen Uskon vakuutuksen kanssa jonka linkitin. Hopkon ohjeet ovat todellakin tarkoitettu oman vaelluksensa arviointiin ja eivät anna minkäänlaisia aseita puuttua toisten elämään.
Tässä toinen:
Kirkkokuri antaa todellakin piispalle ja kirkkoherralle aseita ojentaa laumaansa. On myös nähty tilanteita joissa papisto ei ole toiminut ortodoksisen etiikan ja moraalin mukaisesti ja maallikot ovat ojentaneet heitä. Sinä propagoit kuvitteellista kirkkoa jossa kukaan ei saa sanoa toisesta tai kirkon säännöistä mitään. Enkä ymmärrä motiiviasi tähän.
Juuri laitoin viestiini ylempänä suomalaisten piispojen päätöksen joka nimenomaan antaa papistolle velvollisuuden ojentaa laumaansa.
Tässä on nyt jokin väärinkäsitys.
Tottakai piispoilla ja papeilla on oikeus ja velvollisuus ohjata laumaansa. Nimenomaan vain heillä, ei yksittäisillä seurakuntalaisilla. Sellainen ei kuulu ortodoksisuuteen.
Ja kyllähän Suomessakin piispat ovat poistaneet/ laittaneet tauolle pappisoikeuksia. Nämä ovat julkisia asioita. Ja tiedän kyllä pappien kertoneen antaneen epitemioita pastoraalisessa huolenpidossa jottei henkilö nauttisi ehtoollista omaksi tuomiokseen. Keille ja miksi, en tiedä. Se kuuluu molemminpuolisen rippisalaisuuden piiriin.
Miksi on näin? Leimautumiseen vaikuttaa varmaan monet tekijät, mutta meilläpä on naiset pappeina ja piispoinakin, joten voimme paukuttaa tasa-arvon henkseleitämme - tosin seksuaali ja sukupuolivähemmistön edustajia ei ainakaan vielä hirveästi ole.
Nythän on niin, ettei islamikaan leimaudu näin, ei välttämättä, vaikka on hunnut ja kaikki. Ehkä leimautuminen määrittyy paitsi suosiollisuuden eli vallan suuruuden, myös sen perusteella, kuinka paljon tasa-arvon sanoma on päässyt kunkin liikkeen sisälle. Eli, leimakirves isketään puuhun, johon terä tepsii. Luterilaiset saavat siis syyttää itseään leimoistaan.
Kyllä lutskujen vika. Islamistilaiset, ortodoksit ja katolistikot voivat jatkaa ilman pelkoa maineen menetyksestä.
D
Joskus ammoin luterilaisillakin piti olla kirkkoherran antama mainetodistus jos mielivät vieraassa kirkossa ehtoolliselle. Tai sitä ssstettiin kryssätä muutoinkin.
Viron luterilaisessa kirkossa (EELK) seurakunnat voivat halutessaan osallistua pareittain esirukoukseen toistensa puolesta. Halukkaat seurakunnat ilmoittautuvat ja tammikuussa seurakunnat arvotaan pareiksi. Vuoden ajan seurakunnat ovat yhteydessä parinsa kanssa: voivat tiedottaa toisilleen ajankohtaisista rukousaiheista, muistavat toisiaan rukouksessa esim. messun esirukouksessa tai muissa tilanteissa ja voivat myös esim. järjestää retken toistensa luo.
Parit vaihtuvat joka vuosi ja muodostetaan tosiaan arpomalla. Tällainen voi säännöllisen esirukouksen lisäksi myös avartaa niin pappien, luottamushenkilöiden kuin tavallisten seurakuntalaisten näkemyksiä seurakunnan toiminnasta ja erilaisista mahdollisuuksista, jos vaikkapa iso kaupunkiseurakunta ja pieni syrjäinen maalaisseurakunta ovat parina.
Tänä vuonna tämä toteutetaan kymmenettä kertaa. Viime vuonna osallistui 54 seurakuntaa. Tänä vuonna ilmoittautuminen päättyy 10.1., joten osallistuvien seurakuntien määrä ei ole vielä tiedossa. EELK:ssa seurakuntia on noin 160.
Edit. Löysin uudemman tiedon, että seurakuntia olisi noin 170 ja pappeja 245.
Hynysen mukaan hänen 23-sivuinen valituksensa koskee sekä vaaliasetelmaa että osaamisen arviointiperusteita.
Onpa perusteellisesti tehty valitus. 2025 Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Päivi Vähäkangas on valittu virkaan ja valinta on tehty suoralla kansanvaalilla. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto olisi halunnut valita kirkkoherran, mutta piispa Laajasalo kannatti suoraa kansanvaalia.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaalista käytiin poikkeuksellisen paljon keskustelua vuonna 2025. Kritiikkiä esitettiin muun muassa vaalitavasta, piispa Teemu Laajasalon toiminnasta sekä siitä, millä kriteereillä Paavalin kirkkoherran Kari Kanalan ylempi pastoraalitutkinto hyväksyttiin juuri ennen hakuajan umpeutumista.
Kiitos Jumalalle!
Onkohan muiden uskonnollisten yhdyskuntien tilastoja viime vuodelta saatavissa?
Sama selkosuomella: Ortodoksisen kirkon jäsenmäärä pieneni vähemmän kuin aiemmin.
Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä pieneni edelleen mutta aikaisempia vuosia vähemmän
5% venäjän kansalaisia.
D
Venäjänkielisiä yli 12 % ja ukrainankielisiä noin 2%.
Mielenkiintoinen tilasto.
Noin neljännes ukrainalaisista puhuu kotikielenään venäjää. Identiteetti on kuitenkin ukrainalainen.
Tämän varmaan tiesitkin.
Hyvä tarkennus .
Venäjän kansalaisia tuo mainittu 5%, Ukrainan kansalaisia noin 1,4 % jäsenistä.
Suurimmalla osalla noita kieliä puhuvista lienee siis Suomen kansalaisuus.
On totta, että Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä pieneni jälleen, sikäli se siis painii samankaltaisen haasteen kanssa kuin Suomen ev.lut. kirkko. Kuitenkin huomionarvoista on se, että kirkkoon liittyjiä on satoja enemmän kuin eroajia, eli siinä ortodoksien tilanne poikkeaa luterilaisesta. Jäsenmäärää kuitenkin vähentävät vaikeasti muutettavissa olevat tekijät, kuten alhainen syntyvyys ja erityisesti korkea kuolleisuus.
Mielenkiintoista on se, miten jäsenmäärän taantuma kohdistuu erityisesti ortodoksien vanhoille valtamaille. Tätä selittää varmastikin osaltaan näiden alueiden rooli muuttotappioalueina, jolloin sikäläinen jäsenistö lienee keskimääräistä iäkkäämpää, oletan. Toisaalta jäsenmäärä kasvaa alueilla, jotka eivät perinteisesti ole tunnettuja ortodoksisuudestaan. Esimerkiksi Helsingin seurakunnan 522 liittynyttä, Tampereen seurakunnan 265 liittynyttä ja Turun seurakunnan 184 liittynyttä ovat melkoisen huikeita lukuja.