Uskonnollisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta

Tässä kertausta, että mikä tässä mättää. Laitan tämän selventävän kertauksen (T. Junkkaala) asiasta tänne, kun en keksi minne muuallekaan. Olen itse (en ole vaikuttaja kuitankaan) valmis kompromissiin ja ‘ponnen’ tunnustaminen ja oikeudet takaisin.
Itse olen sitä mieltä, mitä koko ajan olen ollutkin, että naisilla on täysi ihmisarvo, eikä heidän tule vaieta seurakunnassakaan. Perustuu tuollainen väärin ymmärrykseen, mutta perinteen ja tasapuolisuuden takia sekä erojen välttämiseksi olen valmis kompromissiin, vaikka eivät torjujatkaan syyttömiä ole tilanteeseen ollenkaan, muistan hyvin syvästi loukkaavia, perisynnillisiä tilanteita. Nykyinen jatkuva eripura ja eroamiset ovat väärin ja syntiä molemmin puolin.
Samansukupuolisten avioliittoon vihkimiset ovat järjenkin mukaan väärin ja luonnotonta, joten sellaista ei saa tehdä. Syntiä ei voi siunata, turhaa. Homot yms. eivät ole sen syntisempiä kuin me muutkaan ja armon evankeliumi on heidän yhtä hyvin. Kaikki eivä pysty sielläkään synnittömyyteen ja pidättyväisyyteen, joten vastaavat itse Jumalalle lohdutuksenaan yksin jatkuva armosta eläminen, (niin kuin muutkin).
Myös eronneiden uudelleen vihkimisiä tulisi tiukentaa, vaikka sekin on oma vastuu, ei kirkon, mutta säänntöjen ja moraalin tulisi olla selvät kristillisessä kirkossa. Ei armo voi olla halpaa kirkossa, eksyttää.
Mikä kärjistää kirkon ja herätysliikejärjestöjen suhdetta? - Seurakuntalainen

Pidän kiinni näkemyksestäni, vaikka en osaakaan kirjoittaa. Myönnän, että kysymys alkaa rassata uskoa Jumalaankin.
Tässä vielä puolustusta teologisestikin ja samaa mieltä olen, vaikka Kuula ei mitenkään suosikkeihini kuulu. Ihmeen vähän on puolusteluja, eivät halua sotkeutua kiusalliseen asiaan.
Kuula: Miksi kirkon johto ei sano suoraan, että naispappeuden vastustajat levittävät väärää oppia? - Kirkko ja kaupunki

Hieno kirjoitus keskusteluineen, joka ei kuitenkaan valaise ja anna yhtään mitään apua mihinkään- (Ilmari Karimies)

No niin, tästähän me olemme samaa mieltä, myös siltä osin, että myös naisilla on seurakunnassa monenlaisia tehtäviä. Se ei kuitenkaan liity siihen, että Paavali on välittänyt meille Herran käskynä kriteerit seurakunnan paimenille, ja näistä yksi on tämän sukupuoli, mikä saa vahvistusta siitä, keitä Jeesus kutsui apostoleiksi (samalla kun antoi myös naisille suuren arvon) ym.

Keskustelua virasta on kanssasi oikeastaan turha käydä, jos takerrut tuohon ajatukseen, että pappisviran rajaaminen (valikoiduille) miehille kiistäisi naisten ihmisarvon. Näen sen sekulaarin tasapäistämisajattelun (= tasa-arvo sellaisena ajatteluna, ettei sukupuolilla ole eikä saa olla mitään eroja, ikään kuin mies ja nainen eivät voisi erilaisina olla yhtä arvokkaita) hedelmänä.

Omassa arkisessa uskonelämässänihän tämä kysymys ei näyttele kovin suurta roolia, vaikka niin voisi kuvitella näistä poleemisista keskusteluista. Kun saan olla osa vanhavirkakantaista yhteisöä voin olla siltä osin turvallisin mielin ja keskittyä saamaan sanan ravintoa, kilvoittelemaan omien syntieni ja halujeni kanssa (joita kyllä piisaa) sekä uskomaan osakseni Jeesuksen sovitustyön aarteet. Toivottavasti sinä saat nauttia niistä omassa seurakunnassasi.

10 tykkäystä

Ihmeellisesti Jumala kuljettaa. Monia vuosia!

Lukaisin jutun. Jutussa kiinnitti huomiota erityisesti se, mitä siinä ei sanottu. Näyttäisi siltä, että toinen hakija on ollut körtti (toiminut herättäjäyhdistyksen työntekijänä) ja toinen lestadiolainen (työskennellyt Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen palveluksessa). Kahden eri herätysliikkeen hakijat ovat olleet kyseessä. Ylen jutussa ei kerrottu kuin lestadiolaisen hakijan osalta herätysliiketausta, kun taas herännäisyystaustaisen hakijan osalta herätysliiketaustaa ei ole sanottu olevan.

Toisaalta taas toimittajalle oli varmasti esitetty väitteitä siitä, että millä perusteella kakkoseksi jäänyt olisi ollut ansioituneempi. Jutun ingressiin oli laitettu väite, että “seurakunta ohitti ansioituneemman naisen”, mutta jutun leipätekstissä siitä asiasta ei sanottukaan mitään. Siitä herää lukijana kysymys, että onko toimittaja yrittänyt tehdä ansiovertailuun lähteiden tarkastusta, ja onko sen seurauksena kenties käynytkin niin, että leipätekstiin ei ole jäänyt tekstiä.

Tutustuin hakijoiden taustoihin. Valituksi tullut mies näytti olevan aiemmin Oulun seudulla näkyvissä johtotehtävissä yritysjohtajana toiminut mies, joka lienee sama, joka on näkynyt Suomen verotilastoissa miljoonatuloisten listoilla. Hänellä vaikuttaisi olevan laajin johtajakokemus kaikista hakijoista: näyttäisi olevan toiminut esimerkiksi tehtaanjohtajana ja pörssiyhtiön hallituksessa. Hänellä lienee laajimman johtajakokemuksen lisäksi myös laajin johtamiseen liittyvä koulutustausta kaikista hakijoista. Hänellä näyttää olevan teologian maisterin tutkinnon lisäksi insinöörin teknistaloudellinen koulutus 30 vuoden takaa. Pitkään yritysjohtajana toimineilla on aika lailla väistämättä suoritettuna iso määrä erilaisia työelämän aikana suoritettuja johtamiskoulutuksia. Usein jopa niin iso määrä, että niitä ei ole mielekästä edes listata (jos käy vuosittain keskimäärin vaikkapa useampia 1-8 tunnin koulutuksia, ja takana on vuosikymmenten ura työelämässä johtotehtävissä, koulutuksia aikojen edetessä kertyy niin paljon, ettei niitä näe pääosa ihmisistä mielekkääksi enää kirjata edes ylös). Hakuilmoituksessa johtamista ei näytetä painotetun, vaan rippikoulutyötä, mutta päätöspöytäkirjassa vertailuja hakijoiden kesken on tehty listaten mm. hakijoiden ilmoittamia avoimen yliopiston perus- ja aineopintotason eli käytännössä alemman korkeakoulututkintotason lisäkoulutuksia. Ne eivät ole ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille (teologian maisteri) yleensä kovin vaikeita suorittaa. Sen sijaan hakijoiden mahdollisia eroja kyvykkyyksissä vetää rippikouluja ei ole pöytäkirjassa vertailtu.

Tämmöisiä haaveita hänellä. :slightly_smiling_face:

2 tykkäystä

Suomen Lähetysseura piispoineen naisten asialla ja kenties vähän muunkin asialla pride-väreistä päätellen. Ilmeisesti Pride koetaan ja tulkitaan yhteensopivaksi naisten päivän kanssa, vaikka itse en toisaalta äkkiseltään näe yhteyttä. Kenties tasa-arvo… Vai olisiko kyltit vakituisia? Silloin olisi pridemeininki kaikilla marssilla. Mitähän tässä vastustetaan?

3 tykkäystä

Muistan tuon kuvan kun SLS:lle kerätään kolehtia.

D

4 tykkäystä

Minullakin pisti tuo silmään. On kyllä hävytöntä, että keräävät rahaa muka lähetystyöhön ja sitten kannattavat tuommoista.

3 tykkäystä

Varmaan kait tuota ”agendaa” pyritään levittämään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä sitten lähetystyösdäkin. Jumalan luomisjärjestykset ovat monelle pahennusta herättävä asia nykyaikana.

Toki kaikilla on oikeus pitää mielipiteensä ja osoittaa mieltä asiansa puolesta. Niin minullakin.

Btv. Varmaan tuossa joukossa monet suhtautuvat positiivisesti naispappeuteen. Naispappeuteen on sisäänrakennettuna homoseksuaalisuus, kuten Concordia-lehden artikkelissa (2/2008) pastori Juha Muukkosen jyrkähkössä kirjoituksessa todetaan. Ks.Concordia 2/2008.

Mutta tuo asia lienee jo tyhjäksi kaluttu….joten eipä siitä sen enenpää…

Iltalehti käsittelee tänään seksuaalisen hyväksikäytön tapauksia ja kertoo uutisen ingressissä, että toiminnanjohtajan mukaan epäilyt koskevat luultua laajemmin Suomen Lähetysseuran toimintaa.

– Epäillyt tapahtumat eivät liity yksinomaan Taiwanissa toimineeseen oppilaskotiin, vaan laajemmin Lähetysseuran toimintaan

3 tykkäystä

Jutun väite

Lähetysseura tunnusti Parhialan mukaan vastuunsa jo aikoinaan ja maksoi muun muassa uhrien terapiakustannuksia ja tarjosi heille oikeudellista apua.

taitaa olla lopun osalta jälkikäteen väritettyä puppua. Tämä käy ilmi myös Lähetysseuran omista julkisista vanhoista pöytäkirjoista. Lähetysseura palkkasi asianajaja Matti W:n noin vuonna 1999 ajamaan Lähetysseuran asiaa tässä asiassa laajemminkin, ja sen tehtävän osana myös informoimaan oikeudellisista näkökohdista Taiwanilla asuneita. Asianajajan asiakkaana oli Lähetysseura, eikä hän siten ollut riippumaton neuvonantaja Taiwanilla asuneiden suuntaan. Lähetysseuran intresseissä oli varmistaa sitä, ettei Lähetysseuraa itseään vastaan oikeusjuttuja nosteta, eikä kukaan tämän asianajajan juttusilla käynyt oikeusjuttuja myöskään nostanut. Lähetysseura itse olisi kaiketi ollut todennäköisin korvausten hakulähde, jos oikeusjuttuja asiasta olisi nostettu ennen kuin vanhenemisajat menivät umpeen. Organisaatiolta on paljon helpompi vaatia taloudellisia korvauksia kuin yksilöiltä.

Esimerkiksi vuoden 2001 vuosikokoukselle toimitetussa liitteessä, jossa myös asianajajan palkkaamisesta kerrottiin, sanottiin suoraan, että Lähetysseuran johtokunta “on tietoinen tämän laiminlyönnin potentiaalisista vahingonkorvausnäkökohdista”. Suomeksi sanottuna johtokunta oli ainakin jossain vaiheessa nähnyt riskiä, että joku voi vaatia Lähetysseuralta vahingonkorvauksia. Palkkaamalla taitavan asianajajan kertomaan Taiwanille asuneille oikeudellisiin prosesseihin liittyvistä riskeistä, Lähetysseura sai estettyä sen riskin realisoitumisen, että asiasta olisi nostettu yksi tai useampi oikeusjuttu, jossa Lähetysseuran oma vastuu olisi arvioitu.

Näköjään vuonna 2026 asia on käännetty viestinnässä nyt niin päin, että kyse olisi ollut informoinnin (tuota sanaa asian kuvaamisessa oli käytetty esim. linkkaamassani Lähetysseuran vanhemmassa asiakirjassa) sijaan oikeudellisen avun tarjoamisesta uhreille. Viestinnässä jätetään sanomatta, että oikeudellista informointia tarjottaessa yhtenä intressinä oli kaiketi se, ettei Lähetysseura itse halunnut joutua oikeuteen vahingonkorvausasioita koskien. Kuten linkatusta liitteestä käy ilmi, Lähetysseuran linjana oli, että asianosaiset vastaisivat mahdollisista oikeudellisista toimista itse. Asianajajan tehtävänä oli kaiketi informoida asianosaisia sekä siitä, miten rikosasioissa oikeudelliset asiat Suomessa menevät että siitä, että he jos asiassa lähdettäisiin siviiliprosesseihin, millaisia riskejä siihen on, että asianosaiset joutuisivat vastaamaan sekä omista että vastapuolen oikeudellisista kustannuksista (eikä heillä kai suomalaisia oikeudenkäyntikuluja kattavia vakuutuksia Taiwanilla asuessaan ollut).

1 tykkäys

Taitaa vain olla niin, että seksuaalirikosten vanhenemisikä on lasten kohdalla 28 vuotta. Eli jos on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi vaikka 5-vuotiaana, niin syyteoikeus raukeaa kun asianomistaja täyttää 28 vuotta. Aikuisten kohdalla syyteoikeus raukeaa 20 vuotta tapahtuneesta. Toisin sanoen ennen vuotta 1998 tehdyt seksuaalirikokset ovat joka tapauksessa vanhentuneet. Aika alkaa käydä vähiin oikeusprosessien kannalta.

D

Katselin Ylen uutisen asiasta eilen illasta ja näiden SLS kylttien lisäksi huokailin kahdelle muulle kyltille. En ulkoa muistaisi tarkkoja sanamuotoja, mutta tekstit on tarkastettavissa onneksi Yle areenasta

“Transoikeudet on ihmisoikeuksia”
Ja
“Anything you can do, I can do in heels”

Ensimmäinen on ongelmallinen naisten oikeuksien kannalta. Esim. Biologiset miehet naisten pukuhuoneissa, suihku- ja saunatiloissa ja vankiloissa.

Toinen on taas niin hölmö väittämä, että se vie pohjaa kaikelta oikealtakin sanomalta. Naisten oikeuksissa on vielä paljon tekemistä Suomessakin.

Juttu Yle areenassa

3 tykkäystä

Se on ollut selvää jo pitkään, että rikosjuttua oikeuteen tuosta ei tule. Näyttökynnys on rikosasioissa liikaa verrattuna siihen mitä näyttöä tuosta on ollut saatavissa ja keitä oikeuteen olisi voitu saada (osa väitteistä kohdistui mm. lähistöllä sijainneeseen amerikkalaiseen sotilastukikohtaan, eikä sotilastukikohdassa sotilaina toimineita Yhdysvallat luovuta edes kuulusteltaviksi, saati syytettäviksi - ja henkilöiden nimiäkään ei tiedetty).

Lähinnä vahingonkorvausvastuuseen liittyvät vanhentumisajat ovat olleet asiassa olennaisia. Vahingonkorvausvaatimuksia olisi ilman rikosjuttuakin voinut ajaa siviilikanteella. Siviilikanteissa näyttökynnys on selvästi matalampi kuin rikosasioissa, joissa vaatimustasona on, ettei saa jäädä jäljelle varteenotettavaa epäilystä syyllisyydestä. Vuonna 1999 olisi vielä ollut mahdollista ajaa asiassa siviilikanteita, jolloin Lähetysseura tarjosi oikeudellista informointia asianosaisille. Lähetysseura tiedosti, että sitä vastaan oli silloin mahdollista nostaa kanteita. Rikosasiassa syytetylle riittää syytteestä vapauttamiseksi se, että osoittaa että olevan myös vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja, joiden johdosta jää varteenotettava epäilys siitä, ovatko asiat menneet niin kuin syytteessä on väitetty. Syytetyn ei tarvitse osoittaa olevansa oikeassa, vaan riittää, että tämä osoittaa, että on riittävän mahdollista, että syyte ei välttämättä pidä paikkaansa.

Käytännössä asia ei taida kyllä mennä ihan näin.

D

1 tykkäys

Jatkoin virkettä ennen kuin näin kommenttisi. Eli täsmensin, että riittää, jos voi osoittaa olevan vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja, joiden johdosta jää varteenotettava epäilys siitä, ovatko asiat menneet niin kuin syytteessä on väitetty. Rikosasioissa lähtökohtana on se oikeudessa, että on parempi, että on monia syyllisiä vapaina jos ei ole riittävää varmuutta syyllisyydestä kuin että syyttömiä tuomitaan. Jos syyllisyys näyttää epävarmalta, niin tuomiona on se, että ei tuomita syylliseksi, vaikka syyllisyysvaihtoehtoa pidettäisiin todennäköisempänä kuin syyttömyyttä.

Syytetyn koherenssi, kuulustelujen ja oikeudenkäynnin aikana esitetty johdonmukainen vaihtoehtoinen kertomus tilanteesta, joka mahdollistaa sen, että syyte ei pidä paikkaansa, ei johda läheskään aina syytteiden raukeamiseen. Se olisi hassuakin, sillä vastaajalla ei ole totuusvelvoitetta.

Nimim. läheltä seurannut.

D

1 tykkäys

Pelkkä johdonmukainen vaihtoehtoinen kertomus ei toki riitä, jos näyttönä on ns. savuava ase, eli jotain konkreettista näyttöä, joka on ja pysyy vaihtoehtoisista kertomuksista huolimatta. Lisäksi vaihtoehtoisen kertomuksenkin tulee vastata mahdollisimman hyvin tosiasioina pidettyjä asioita tapauksessa ja se tulee osata esittää oikeudelle niin hyvin, että oikeus katsoo jäljelle jäävän varteenotettavan epäilyksen syyllisyydestä. Näytöltään hämärämmissä tapauksissa sillä voi olla iso merkitys oikeuden lopputuloksen kannalta, kuinka tasokas oikeudellinen avustaja syytetyllä on.

Taiwan-tapauksesta kaikki säilynyt näyttö on ihmisten kertomuksia ja potilaskertomuksia, ja käytännössä kaikki mahdollinen muu todistusaineisto puuttuu. Suomen poliisi ei käynyt eikä kerännyt mitään aineistoa Taiwanilta. Asianosaiset lähetettiin Suomessa varsin keskitetysti samaan yksityiseen terapiafirmaan, jonka takia samassa terapiapaikassa käyneiden asianosaisten kertomuksista tuli vielä keskenään riippuviakin. Kun henkilöt ovat käyneet samojen terapeuttien kanssa keskustelemassa, eri henkilöiden kertomukset ovat terapeutin kautta voineet vaikuttaa toisiinsakin. Jos olisi haluttu varmistaa, että asiasta tulee edes riippumattomat potilaskertomukset niin, että yhtään isommalla todennäköisyydellä asiasta voisi saada oikeuteenkin jutun, olisi asianosaiset pitänyt tietysti lähettää eri terapeuteille, mutta Lähetysseura maksoi terapiat eräässä tietyssä pienessä terapiafirmassa ja ohjasi asianosaiset keskitetysti sinne.

Asiassa ei mitä ilmeisimmin kertynyt sellaista näyttöä, jonka oikeudelle voisi esittää ilman, että asiansa osaava juristi osaa vastata syytteisiin niin, että oikeudessa jää varteenotettava epäilys syyllisyydestä. Asiaa ei viety lopulta edes syyteharkintaan.

Jälkikäteen näitä hämmästyttävän yleisiä syytöksiä / tapahtumia on mahdoton näyttää toteen. Ensinnäkin syytetyt eivät tunnusta koskaan on tiedetty asia, koska paatuvat heti.
Toiseksi lasten keskuudessa on psykologisesti totta, että asia paisuu ja mielikuvitus saa vallan, vaikka se tuntuu uskomattomalta, mutta on todisteita.
Taiwanin tapauksessa uskon hyväksikäytön olevan suurimmaksi osaksi totta. Samoin Pestalozzi .tapaus vähän aikaisemmin, painettiin osittain villaisella. On myös todellakin tapauksia, milloin lapset ja nuoret ovat keksineet koko jutun ymmärtämättä asian vakavuutta.
Joka tapauksessa lasten hyväksikäyttö on ollut ja on paljon yleisempää, kuin ilmi on tullut. Iljettävä asia, josta ei mielellään puhu.
Jos todella olisi Lähetysseura syyllinen näyttäen, olisi se seuran loppu.

1 tykkäys

Pipliaseura näkyy juhlistaneen naistenpäivää seuraavin sanoin:

Korkkarit kattoon, ja katoista läpi!

Maaliskuun 8. päivä on kansainvälinen naistenpäivä. Jos luet tätä silloin, hyvää naistenpäivää! Jos luet tätä minä tahansa muuna vuoden päivänä, hyvää naistenpäivää.

Jokainen päivä ansaitsee olla naisten.

Tiedätkö, maailmassa tulee aina olemaan ihmisiä, all male paneleja, jotka sanovat

“Kunpa jo lopulta vaikenisitte! Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta.”
Sananlaskut 21:19

Mutta tiedätkö,

”Kuka voi väheksyä kansaa, jonka joukossa on tällaisia naisia?”
Judit (apokr.) 10:19

Älä lannistu, älä paina itseäsi alas, älä alistu, vaan

”Tyttö, nouse!”
Luukas 8:54

Sillä

”Ei Jumala halua meidän olevan pelkureita, vaan hän antoi meille voimaa, rakkautta ja malttia.”
2. Tim. 1:7

Jumala loi naisen, ja nainen omi korkokengät, sillä the higher the heels, the closer the God. Siskot, korkkarit kattoon ja läpi jokaisesta mailman katosta. Lasisesta tai ei.

Te olette pystyviä, te olette vahvoja, te olette upeita. Te olette Naisia.

”Älkää kysykö, mitä minulla on mielessäni. Minä en kerro mitään ennen kuin olen tehnyt sen minkä aion tehdä.”
Judit 8:34

Katso tänään itseäsi peiliin ja sano

”Minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen.”

  1. Moos. 24:43

Hyvää naistenpäivää tänään ja jokaisena vuoden päivänä!

Tässä hengenheimolaisuus:

Herra armahda…