Helmoissa olemme niin, että helmat ja kuminauhat paukkuu!
1 tykkäys
Tuossa siis kyse ei ole vain tunnustuksen puutteesta, vaan ongelmana on ollut, että monien keskeisten puheissa esiintyneiden avainhenkilöiden osalta ei tiedetä edes nimiä. Eivät olleet suomalaisia, eivätkä puhuneet suomea. Heitä on ollut mahdotonta syyttää, koska jotta voisi syyttää, pitäisi tietää, kenelle syyte esitetään ja sitä ennen kuulustellakin. Kuulustelu oli mahdotonta, kun ei tiedetty edes nimiä, saati että olisi jotenkin saatu epäillyt ulkomailta poliisin kuulusteltaviksi. Suomalaisten asiaan liitetyiden osaltakaan ei löytynyt rikosoikeudellisesti riittävää näyttöä, joten asia ei koskaan edennyt rikosasiana oikeuteen.
Lähetysseura ei järjestönä ole tiettävästi tehnyt asiassa mitään rikollista. Vahingonkorvausvastuuta sillä olisi silti saattanut olla oman menneen arvionsakin mukaan. Vahingonkorvausvastuussa jokin organisaatio voi olla, vaikka mitään rikosta ei olisi tehnytkään. Jo valvonnan laiminlyönti voi johtaa vahingonkorvausvastuisiin.
Näin ehkä oli, minä en tiedä sitäkään. Kyllä jotakin suomalaista lähetystyöntekijää, opettajaa kuulusteltiin ja syytettiin, mutta pääsi pälkähästä, koska hänellä oli alibi. Varsin sekava juttu on. Muistaakseni seuran johtaja Pinomaa erosi tehtävästään kauhistuneena. Ei olisi pitänyt erota. Myös lapset kertoivat ristiriitaisia tarinoita. Nyt jo muistikin pettää ja muuttuu, viimeisin totuus ei ole tiedossa. Maailma on muuttunut noista ajoista kovasti. Oli vaikea puhua oikeilla nimillä seksistä yms., häpeä ja nolous (uhrin leimautuminen) oli rikosta suurempaa.
Haluaisitko avata, mikä tässä varsinaisesti aiheutti negatiivisen suhtautumisesi? Onhan tuossa toki irrotettu raamatunkohtia kontekstistaan, mutta asia jota teksti haluaa sanoa, ei ole mun mielestä mitenkään erityisen pöyristyttävä eikä epäkristillinen. Korkkarijututkin voi ottaa epäkirjaimellisesti.
(Tosikommin tulkittuna oon kyllä sitä mieltä, että naisilla pitää olla vähintäänkin oikeus olla käyttämättä korkokenkiä. Ne ovat säännöllisemmin käytettynä varsin epäterveellisiä, ja lyhytaikaisestikin epämukavia, liikkumista hankaloittavia ja potentiaalisesti vaarallisia. Korkkarien idea on saada nainen näyttämään miehille haluttavammalta, oman terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella. Muutenkin naisten juhla- ja edustusvaatteissa on usein varsin hankala liikkua, miesten taas ovat paremmin normaalia toimintaa mahdollistavia. Ei mitään feminististä siis tällainen! Mutta toki vapaassa maassa saa käyttää korkkareita jos haluaa. On mullakin pari kertaa sellaiset jalassa ollut, kiilakorot useamminkin.)
1 tykkäys
Menee ohi aiheen, mutta en oikein ymmärrä tämänkaltaista päättelyä. Siis jo alkaen sitä, että lähdetään “biologisista” miehistä, jotka ovat naisten pukuhuoneissa yms. Väittäisin, että siellä alastomana naisten pukuhuoneessa tuskin huomaisi, että tuohan on oikeasti mies. Sitten se, että näin miehenä pitäisin yhtä häiritsevänä sitä, että nainen tulisi miesten pukuhuoneeseen tms. Mutta suurin juttu on se, että tällainen kommentointi viestittää sitä, että sukupuolivähemmistöt olisivat jonkinlaisia pervoja, jotka käyvät läpi sukupuolenkorjausleikkauksia, jotta pääsisivät katselemaan alastomia naisia (harvemmin miehiä). Todellisuus on kuitenkin se, että he kokevat olevansa naisia, eivätkä saa siitä mitään ihmeellisiä kiksejä, että näkevät alastomia naisia.
Tätä ketjua ainakin jossain vaiheessa lukee myös joku juristin koulutuksen saanutkin ja voi ehkä kalskahduttaa tuo kohta, ei tarvitse osoittaa, riittää oikeudenkäynnissä esim. vastaajan kuulemisessa kerrottu suullinen kertomus. Ja vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja, siinä on myös i, riittää yksikin.
Sinulla on toki oikeus tähän mielipiteeseen. Ja oikeus tuoda pervoilukortti keskusteluun. Kyse ei ole nyt ensisijaisesti pervoilun suojasta, vaikka sekin pitää huomioida. Miehet on tilastollisesti pervompia kuin naiset. Sen takia on erilliset puhuoneet eikä vain verhoa tilojen välissä.
Kyse on ennenkaikkea naisten oikeudesta saada esim. pukeutumistilat sairaalassa, joissa on vain heidän biologisen sukupuolen edustajia. Ja kyllä, se on osalle todella tärkeää. Englannissa (tai yleisemmin briteissä) on useammassakin paikassa aiheesta polemiikkia. Sen takia takia tuli mieenikin. Alla yksi viimeaikainen.
Ei mennyt noin. Yhtään suomalaista lähetystyöntekijää ei syytetty oikeudessa. Suomen Kuvalehden toimittaja Ruokanen (joka muuten oli aiemmin kirjoittanut Aasian lähetyksestä aikoinaan Lähetysseuran julkaisusarjassa kirjankin 1970-luvulla) oli ainoa, joka sai syyttäjältä syytteen ja joutui oikeuteen. Syyttäjä syytti häntä kunnianloukkauksesta ja vaati hänelle ehdollista vankeutta ja sakkoja. Syyte kaatui oikeudessa. Oikeuden mukaan julkaistut lehtikirjoitukset eivät sisältäneet totuudenvastaisia väitteitä eivätkä antaneet lukijoille väärää kuvaa asiasta. Oikeus piti todennäköisenä sitä, että lapsia Taiwanilla todella oli seksuaalisesti hyväksikäytetty. Lisäksi oikeus katsoi, että artikkeleissa ei ollut sellaista valheellista tietoa tai sellaisia vihjauksia, joista olisi voinut aiheutua vahinkoa sille henkilölle, jonka kunniaa oli epäilty loukatun.
Jos organisaation ylintä johtajaa koskien alkaa levitä väitteitä paitsi valvonnan yleisen tason laiminlyönneistä Taiwanin työalajohtajana, myös henkilökohtaisemman tason kritiikkiä, johtaja määrätään melkein missä tahansa järjestössä eroamaan. Sillä ei ole välttämättä edes kauheasti väliä eroamaan määräämisen kannalta, pitääkö kritiikki missä määrin paikkansa, jos eroamaan määräämättä jättäminen voi tarkoittaa organisaation säilymistä pidempään lehdistön kohun kohteena kuin mitä johdon erottamisen tai eroamaan määräämisen tapauksessa todennäköisesti kävisi.
1 tykkäys
Verrataan japanilaiseen kulttuuriin, jossa paljon vähemmästäkin olisi ao. vastuuhenkilö tai -henkilöt määrätty eroamaan elleivät ihan omaehtoisesti ymmärtäisi erota. Ja parhaassa tapauksessa pelkkä eroaminen ei riittäisi vaan julkisrsta kasvojen menettämisestä ja häpeästä on vielä vakavammatkin seuraukset. Kiinassa ei taida olla seppuku-traditiota, mutta puolueen etujen vahingoittamisesta pääsee kyllä teloitusryhmän eteen. Muidtelen et joku ministeri olisi hiljan teloitettu miljoonakorruptiosta narahtaneena.
Sanan “osoittaa” sanakirjamerkityksiä ovat mm. ilmaista, merkitä, osoitella, viitata ja todistaa. En tosiaan tarkoittanut tuossa virkkeessä, jonka keskeltä oli poimittu viisi sanaa, osoittamista matemaattisen oikeaksi todistamisen merkityksessä, vaan ennemminkin käytin sanaa sen suuntaisemmassa merkityksessä kuin mitä on vaikkapa ilmaiseminen. Se käy ilmi virkkeestäkin, sillä siinä ilmaistaan olevan vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja, jotka ovat keskenään erilaisia vaihtoehtoja.
[Tästä kohdasta on poistettu asiavirhe.]
Hohhoijaa. Asiasta on monia kirjoitusasuja, joiden variaatioita on nähtävissä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja ja oikeuskirjallisuutta myöten, joissa kirjoitusasu vaihtelee eri asiakirjoissa. Esim. hiljattain KKO 3/2026:ssa käytettiin kirjoitusasussa myös i:tä:
B:n kertomus ei ollut ollut sisällöltään epäjohdonmukainen, ja siinä oli kuvattu sinänsä mahdollinen tapahtumainkulku. B oli kertonut myös itselleen epäedullisista seikoista, mikä puhui kertomuksen luotettavuuden puolesta.
Mutta aiemmassa KKO:n ratkaisussa puolestaan:
Aihetodisteluun ja todisteiden kokonaisharkintaan perustuvassa harkinnassa on myös yleensä tärkeää arvioida asian käsittelyssä esiin tulleiden seikkojen perusteella, onko jokin syytteessä väitetylle teonkuvaukselle vaihtoehtoinen tapahtumakulku mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella sulkea pois.
Vastaavasti esim. KKO:2019:98 ja KKO:2020:33 ovat käyttäneet muotoa tapahtumakulku. Tuoreessa hallituksen esityksessä 5/2026 (jossa ollaan muuttamassa sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia sekä rikoslakia, ulosottokaarta ja esitutkintalakia) puhutaan tapahtumakulusta, mutta ei käytetä muotoa tapahtumainkulku.
Sitten on vielä myös muoto “tapahtumien kulku”. Sekin on päässyt moniin virallisiinkin juridisiin asiakirjoihin. KKO:n ennakkopäätöksistä esim. KKO:2020:33:ssa on esiintynyt tämä variaatio, vieläpä kahdessa keskenään eri kirjoitusasussa eli yhteen ja erikseen kirjoitettuna:
Vastaajan väite voi menestyä, jos hänen kertomuksensa mukainen tapahtumien kulku on uskottava vaihtoehto syytteessä väitetylle tapahtumienkululle eli jos hätävarjelutilanteen käsillä oloa ei esitetyn näytön perusteella voida riittävällä varmuudella sulkea pois (KKO 2016:97, kohdat 8-9 ja KKO 2019:22, kohta 12).
Tapahtumainkulku lienee yhä yleisemmin käytetty muoto verrattuna muotoon tapahtumakulku, mutta se on myös jossain määrin vanhoillisen kuuloinen ilmaisuna monien nuorempien kielenkäyttäjien kielikorvaan (yleiskielessä tapahtuma-sanan monikon genetiivi on nykykielessä yleisimmin “tapahtumien”. Aikoinaan sanottiin yleisesti myös “perunain”, mutta nykyään harva taivuttaa peruna-sanaa enää niin monikon genetiivimuodoksi). Omissa teksteissäni esiintyy myös monia muotoja.
Toivoisin sinulta asiallisempaa keskustelukäyttäytymistä.
1 tykkäys
Tuossa organisaation maineenkin takia täytyi jonkun johdosta erota, jotta näytti siltä, että edes jotain tehdään tapauksen takia.
Se mitä oikeasti tapahtui, on jäänyt hämäräksi. Lapset kykenevät myös kuvittelemaan ja luomaan sellaisia muistikuvia, joita muunnosten kera muistelevat todellisiksi, etenkin jos elinympäristö on muutenkin kognitiivisesti stressaava tai suorastaan traumatisoiva. Sekin on mahdollista, että olisi voinut tapahtua sekä jonkinlaisia väärinkäytöksiä että kertyä muuntuneita muistoja.
On kuitenkin nykyään aika selvänä pidetty asia, että on virhe erottaa lapset vanhemmistaan ja laittaa lapset asumaan oppilaskotiin kauas vanhemmistaan. Nykyään lähetyslapset asuvat vanhempiensa luona.
1 tykkäys
Syytetystä käytetään myös termiä vastaaja.
D
1 tykkäys
Olet oikeassa. Minun tekstissäni oli asiavirhe (Vrt. Luuk. 6:41-42).
1 tykkäys
Kernaasti. Kysymyksesi on hyvä ja haastava. Onhan nimittäin niin, että naistenpäivässä ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa ei ole mitään kristinuskon vastaista. Kristinuskossa jopa on itsessään naista ja tasa-arvoa korostava juonne. Siksi menen itsekin pitämään mm. tällaisen tilaisuuden:
Raamatun kohdat ovat toki asiayhteydestä irrotetut, mutta kyseessähän on humoristinen naistenpäivän nostatus. Korkokenkien käyttäminen ei ole syntiä.
Ongelma on jutun maailmallinen henki, jota voisi ehkä kutsua feminismiksi. Sen akilleenkorkkarin kantapää ja hameenhelmasynti on ylpeys eli itseriittoisuus ja omavoimaisuus. Tuo henki tulee vahvimmin esiin tuossa ilmauksessa: the higher the heels, the closer the God. Tätä vastaan sanoo sana: “Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.” Tästä henki leviää koko tekstiin, jolloin hurksaan Juditin käyttäminen kyseenalaistuu ja lasikattojen läpäisy tuo mieleen Baabelin tornin. Sananlaskulainaus saa kummallisen twistin, Jaakob kummallisen lainin (noinko tuolla siis sanotaan?). Hienoa kuitenkin jos on nyt kuitenkin ja taas niin, että mies saa kehua naisen ulkonäköä setäilyyn syyllistymättä. Tietoinen viittaus Kaija Kookenkään vahvistaa tulkintaani sekä alleviivaa sitä hieman surullista asian laitaa, että tässä nyt käytännössä vain fiilistellään omaa erinomaisuutta laittamalla sana “super” tavanomaisuuden eteen.
Korkokenkä- feminismi- ja populaarimusiikkikritiikkiä myös täällä:
Jutussa mainittu Mira Luoti muuten ilmentää aikamme naiskuvaa nyt osuvasti tuoreessa kappaleessaan Cokis ja mentos. Kirkon ja kristillisten lafkojen soisi osaavan ottavan pientä pesäeroa…
1 tykkäys
Tarkoitinkin, että epävirallisesti oli esillä hlö, jota lapset syyttivät, mutta tällä oli alibi (poissa siihen aikaan töistä).
Minä soisin, että johtaja ei eroaisi, vaan yrittäisi kaikin voimin selvittää asiaa auttaen viranomaisia, eli kantaen vastuunsa johtajana, vaikka ei ole rikoksen tekijä. Oikeustajuni eroaa siis käytännön ja muiden kanssa tässä asiassa. Muistini on kyllä aika huono jo, mutta mielipiteeni vahva.
Vahva veikkaus että oikeasti tulemme näkemään tämän joukon yhdessä alttarilla. Voi jopa tuoda muutaman kirkossakävijän ja ehtoollisvieraan lisää tuona pyhänä.
Lähetysjohtaja erosi vuonna 1999. Lähetysseura aloitti lasten hoitoon ohjaamisen vuonna 1993. Entisten oppilaiden rikosilmoitukset jätettiin vuonna 1995. Hän oli 4 vuotta sen jälkeen vielä töissä, eli oli kyllä töissä pääosan siitä ajanjaksosta kun asioita aktiivisesti selviteltiin, ja kantoi vastuunsa johtajana siltä osin. Seuraavien johtajien kausilla asiasta tuli kuitenkin sitten lehdistön kokoamana ja toimittajaa vastaan käydyn kunnianloukkausoikeudenkäynnin asiakirjojenkin kautta uutta tietoa julkisuuteen ja uudet kohut.
1 tykkäys
Ikuinen muisto! Pelasta, Herra, palvelijasi!
In Memoriam – Rovasti Jarmo Hakkarainen (1955 – 2026) - Suomen ortodoksinen kirkko
1 tykkäys
Ministeri Poutala myöski, vastoin virkahenkilökunnan vslmistelua, valtionapua SEKLin ja Iso Kirjan nuorisotoimintaan. YLE, tämä suvaitsevuuden airut, muisti kyllä tuoda esiin kuinka ao. organisaatiot eivät täytä toiminnassaan suvaitsevuuden ja tasa-arvon kriteereitä ja kuinka ministeri on itsekin Helkari kuten IK ja kuinka SEKLin pääjehu on Niilo Räsänen, pääpahis Päivi Räsäsen aviomies joka jo itsessään pitäisi olla valtionavun estävä kriteeri.
3 tykkäystä
Hesari kirjoitti samasta asiasta yhtä ikävään sävyyn.
2 tykkäystä