Liikenneonnettomuudessa menehtynyt Anssi Kelan isä Juha Kela kirjoitti vähän ennen kuolemaansa.
Ei jalat rautasaappaissa olleet natsin, vaan ihmisen ja sormi liipasimella on aina sormi ihmisen.
Näet koneistot, jotka riistää, näet samalla ihmisen. Ja vaikka eteenpäin me käymme toinen toistamme syyttäen, niin koiranunta nukkuu hitler sisimmässä jokaisen.
Ei tätä voi paremmin sanoa!
Juha kuoli uskossa Vapahtajaansa.
Tässä on taas paljon sinun itse keksimääsi ‘ymmärrystä’, mutta en taida jaksaa juuri korjata. Kaikki pitäisi selittää uudestaan juurta jaksaen, kun muut ymmärtävät asiat helposti.
En nyt oikein tiedä että mitä halusit tuolla viestilläsi sanoa, sitäkö että kaikki olemme hitlereitä vaikka kuinka esittäisimme että voisimme tehdä vaikkapa jotakin rauhantöitä? Eli että kaikki ihmisen hyvät pyrkimykset ovat lopulta turhia ja merkityksettömiä? Jos Kela ajatteli niin, niin kai hän voi olla väärässä vaikka kuolikin uskossa; vai eikö siksi voi olla? Vaikka maailma on pahan temmellyskenttä niin eikö kuitenkin hyvääkin voi yrittää tehdä? Eikö Lutherkin puhunut omenapuun istuttamisesta, joten kai hänkin näki edes sellaisen positiivisen toimen olevan jossakin muodossa aiheellisen. Miksi kyynistyä ja pitää kaikkea ihmisen hyvää pyrkimystä vain läpeensä huonona, tarpeettomana tai jopa loppupeleissä pahana? Tarkoittiko Jumalakin että ihan sama pyrkiikö ihminen vain tappamaan toisiaan vai kenties pyrkimään sovittelemaan? Sellainen antaisi Jumalastakin aika kyynisen kuvan. Ajatteletko että myös kirkon piirissä tapahtuva rauhantyö on turhaa vai onko vain se oikeaa rauhantyötä johon muutoin uskovat eivät voi yltää?
Kyselen ihmetellen näitä, koska en vain jaksa nähdä sellaista uskonnollistakaan asennetta jotenkin hienona jossa kaikki ihmisten hyvät pyrkimykset katsottaisiin turhaksi ja tarpeettomaksi. Minä uskon, kaikesta maailman pahuudesta huolimatta, että ihmisillä uskonnoista ja aatteista riippumatta, voi olla myös hyviä ja kannatettavia pyrkimyksiä lähimmäisten ja koko maailman puolesta. Loiko Jumala ihmisen vihaamaan itseään, toisiaan ja koko maailmaa vai rakentamaan ja kasvamaan kohti parempaa?
Karl Marxillakin sellaisia oli mutta käytännön toteutus ei toiminut. Se johtuu synnistä. Ihmiset haluavat haalia itsekkäästi itselleen kaikkea, eivät jakaa tasan.
Nämä asiat ovat uskoville helposti ymmärrettäviä, mutta kuten @Fratres jo sanoi, ettei näitä jaksa sinulle jatkuvasti selittää juurta jaksaen, niin en minäkään enää yritä, annan olla. Kun et kerran usko, ovat nämä sinulle mahdottomia ymmärtää.
Matt 6:23-24: "Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys! Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva.”
Pahalle, pahakin on hyvää. Ihminen välttää, suojelee itseään jollain tavalla, kärsimyksiltä, toisten vihalta, tai muusta sen kaltaisesta, niin että hyväksyy vääryyttä. Luulemalla tekevänsä oikein. Ei ihminen välttämättä ymmärrä tehneensä vääryyttä, vaikka kuinka olisi asia väärin. Ihminen ei ymmärrä todellista pahuutta. Monesti asiat ovat niin, että vääryys nähdään normaalina asiana, kun se on normaalia ihmisten kanssa käymistä. Ihmisten ymmärtämättömyys on suurta toisia kohtaan, halveksuntaa, rakkaudettomuutta, panettelua, koska toinen ei sovi toisen päänuppiin. Monesti on kuullu sanottavan, etten panettele tai hauku, juorua, vaikka juuri tekee ihminen sitä puheillaan.
No se toteutus ei nyt kyllä ollut Karl Marxin vika…
Kyllä Marx taisi jollain tasolla tavoitella aika pimeitä asioita. Hänen oma isänsäkin oli sitä mieltä, että Karl oli demonin riivaama.
Tästä Marxin yhteydestä pimeyden voimiin on kirjoitettu mielenkiintoinen kirja jonka nimi on The Devil and Karl Marx.
Tässä puolestaan muutama ote miehen runotuotannosta:
“See the sword. The Prince of Darkness sold it to me. For he beats the time and gives the signs ever more boldly. I played the dance of death.” -The Fiddler or The Player, 1841
“Thus heaven I’ve forfeited. I know it full well. My soul, once true to God, is chosen for hell.”
-The Pale Maiden, 1887:
Ortodoksisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisellä on synnynnäisiä taipumuksia hyvään. Hengellinen kasvu edellyttää hyvän tekemistä, lähimmäisistä vastuun kantamista. Ja lähimmäisiksi ei todellakaan lueta vain omaa perhettä tai sukua.
Eli siis tuon takia ei kannata tehdä ja pyrkiä mihinkään hyvään koska kaikki ovat kuitenkin syntisiä. Miksi kristityt puhuvat hyvistä teoista? Miksi Jeesus kannusti tekemään hyvää? Onko siis niin että kristitty voi tehdä tai ainakin yrittää tehdä hyvää mutta muut eivät sitä voi tehdä joten siksi ei siis pidäkään tehdä yhteisiä hyviä pyrkimyksiä muiden uskontojen edustajien kanssa?
Tuon muistan kuulleeni ennenkin sinulta eli aina kun tulee ongelmallinen asia selittää niin silloin vika on kysyjässä, koska tämä ei ole uskossa.
Harmillista jos uskovien kanssa ei voida tehdä mitään maailman parantamiseksi koska heidän mielestään muuten kun heidän laillaan uskovien kanssa ei voida tehdä hyviä töitä, rauhan rakentamista, ystävyyttä jne
Hyvä jos edes teillä on tällainen ajatustapa. Muistan aikaisemminkin teidän joukostanne ymmärrystä vaikkapa yhteisten hyvien tavoitteiden puolesta tehtävästä työstä. Muistan myös kuinka jo vuosikymmeniä sitten Uudessa Valamossa vieraili monia muiden uskontojen edustajia joita ei katsottu pahuuden edustajiksi, kuten näyttää ainakin täällä olevan luterilaisten kirjoittajien käsitys olevan.
Ei tämä luterilainen katso kenenkään toisuskoisen olevan pahuuden edustaja. Asia jota joku edustaa voi olla kristillisesti katsottuna saatanasta, mutta ei ihminen itse.
Ei Valamossakaan katsota kaikkea aktiviteettia tai viestintää läpi sormien. Eikä sortseja.
D
Olisi ollut mukava kuulla kantasi itse asiaan eikä vain Valamon shortseihin tai toisuskoisten pahuuteen.
Eli kysyn kun avauduit jo noinkin paljon, että näetkö sinä mitään järkeä siinä että kristityt ja muiden uskontojen edustajat yhdessä toimisivat maailmanrauhan ja lähimmäisen rakkauden ja toistensa paremman ymmärtämisen puolesta vai onko se sinusta(kin) turhaa tai peräti vaarallista koska toisin uskovat eivät sovellu yhteistyökumppaneiksi, koska asiat ovat heille mahdotomia ymmärtää (kuten 9X asian ilmaisi) tai noille asioille ei vain kannata kristitynkään tehdä mitään eli antaa mennä vaan…
Mieluimmin selväsanainen vastaus ilman kommervenkkejä niin asia selviää yhdellä vastauksella.
Näen. Merkkejä lisää
D
Siinä ajattelussa on kuitenkin perää, ja Paavali asian selkeästi ilmaisee:
“Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.” (2.Kor 2:14-15)
Ei syvempi ymmärrys tule kuitenkaan kristityllekään kuin manulle illallinen:
“En minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme.” (Ef 1:16-19)
Kyllä sinäkin uskot siinä mielessä kuin sinä käsität sanan “usko” sisällön. Sen mukaan sinä uskot, että ihmiset ovat opetettavissa hyviksi kunhan heitä vain valistetaan tarpeeksi erilaisin pyrkimyksiin kohti rauhaa. Ajattelet, että ihmiskunnassa on hyvyyttä kunhan se vain kaivetaan siitä esille. Minun uskoni mukaan, joka on yhtäpitävä kristinuskon kanssa, maailma ei ole ollenkaan hyvä, vaan se on pahan vallassa, eikä pääse sen otteesta muutoin kuin uudestisyntymisen kautta, joka tapahtuu Jumalan toiminnan kautta. Sen seikan, että maailma on paha on Jumala ilmoittanut Raamatussa monin kohdin, joista seuraava on apostoli Johanneksen käsialaa ja jota Martti Luther tämän päivän tekstissään Mannaa Jumalan lapsille kommentoi.
1. Joh. 5:19. Koko maailma on pahan vallassa.
Maailmaa sanotaan perkeleen valtakunnaksi sen tähden, että siinä ei ole muuta kuin tietämättömyyttä, Jumalan halveksimista ja vihaamista sekä tottelemattomuutta kaikkia Jumalan sanoja ja tekoja kohtaan. Ellet siis ole Kristuksen valtakunnassa, kuulut totisesti perkeleen valtakuntaan, joka on tuo paha maailma. Kaikki lahjasi, kuten viisaus, vanhurskaus, pyhyys, kaunopuheisuus, voima, kauneus ja rikkaus ovat silloin tämän hirmuvaltiaan sota- ja työaseita, jotka hän on pannut orjansa käsiin. Näillä tätä pakotetaan häntä palvelemaan ja hänen valtaansa levittämään.
Senkin tähden maailmaa syystä sanotaan pahaksi, että se parhaimmillaan ollessaan on pahin. Hurskaissa, viisaissa ja oppineissa maailma on parhain, mutta itse asiassa kaksin verroin paha. Törkeät toista taulua vastaan tehdyt synnit, kuten tottelemattomuus vanhempia kohtaan, haureus, ahneus, varkaus, murha, kateus ja viha, joihin maailma on peräti uponneena, ovat kuitenkin vähäisiä verrattuina jumalattomien viisauteen, vanhurskauteen ja muihin sellaisiin, joilla he taistelevat ensimmäistä taulua vastaan. Valkoinen perkele, joka ahdistaa hengellisiin synteihin, jotka näyttävät vanhurskaudelta, vahingoittaa paljon enemmän kuin musta, joka ahdistaa vain lihan tekoihin, jotka maailmakin synneiksi tunnustaa.
Martti Luther, Mannaa Jumalan lapsille, SLEY 1994, s.138.
Minä uskoin asian olevan näin jo ennen kuin olin varsinaisesti tunnustava kristitty. Ajattelin jo tuolloin, että ihmisten pyrkimyksiä ohjaa perimmältään ja holistisesti itsekkyys, oman edun tavoittelu. Ehkäpä olin jo tuolloin saanut vaikutteita kristinuskosta joidenkin kanavien kautta, jotka alkoivat ohjata sydäntäni.
Tässä @9x määrittelee hyvin sinun näkemyksesi, joka perustuu ideologiaan, jossa elät. Ihminen on mielestäsi pohjimmiltaan hyvä ja kehittyy yhä paremmaksi, kunhan vain pyrkii siihen ja tavoittelee hyviä asioita. Maailma on täynnä tällaista ajattelua, joka ei johda parempaan maailmaan ja siksi se pysyykin tällaisena ja on kaaoksen vallassa. Unohdat kokonaan ihmisen langenneisuuden, josta johtuu, ettei sitä parantelemalla koskaan synny hyvää tai edes parempaa, vaan yhä syvemmälle upotaan ilman Jumalaa.
On periaatteessa aivan turha tästä vääntää tai edes keskustella, koska lähtökohta on jo täysin vastakkainen. Lisäksi teet tutkintoja, jotka ovat muuta kuin esittäjä on tarkoittanut. Tottakai rauhanpyrkimykset ovat tärkeitä ihan maallisessakin mielessä ja tältä pohjaltakin ne johtavat usein parempaan kuin vihapyrkimykset. Kyllä uskontojen välistä vuoropuhelua voi harrastaa, mutta se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ihmiskunta on langennut ja siihen ei ole mitään muuta ratkaisua kuin se, minkä kristinusko tarjoaa.
Etiopiassa kuulemma opettavst että Jeesus olisi seikkaillut siellä nuoruutensa ja omaksunut joitain vaikutteita paukallisilta….
Ja maailman pahuuden voi todeta myös uutisia seuraamalla.
Tämän minäkin huomasin.
Tässä Origi-Naali tarttui tilaisuuteen ymmärtää minua väärin.