En tarkoittanut että hän puhui rippikoululaisista. Muistelen kuulleeni että hän mainitsi kuitenkin nuoret tuossa kohtaa.
Pointtini oli että kirkon merkitys meillä on juuri rippikoulun osalta aika iso tai että on normaalia olla edes jonkun verran kirkon kanssa tekemisissä.
1 tykkäys
Vuoden pappi on taas valittu. Voittajaksi pääsi “joogapappi” Heli Harjunpää.
Ajatus kristillisestä joogasta on mennyt minulta aika lailla ohi. Nythän kuitenkin se saa siunauksen ja näkyvyyttä voittajavalinnan myötä. Ohessa KK-juttu Harjunpään joogan teologiasta.
Käsittääkseni konservatiiviset luterilaiset suhtautuvat tavallisesti joogaan maltillisesti tai tuomitsevasti. Spiritualiteetin teologia on vähän jännästi konservatiivi-liberaali -akselin välissä tai koko akselin ulkopuolella.
Ymmärtääkseni monet suomalaiset nuoret aikuiset, etenkin naiset, harrastavat joogaa kirkonmenojen sijaan. Näin uushengellisyys voittaa kristillisen uskon. Mitähän Timo Pöyhönen sanoo pappisliiton valinnasta? Tai sinä?
Mulle tuli tuosta Seurakuntalaisen jutusta sellainen vaikutelma, että tämän henkilön kehittämässä kristillisessä joogamuodossa on aika paljon kristillisiä elementtejä mukana - rukousta ja Raamattua. Voinee perustellusti kysyä, kuinka paljon tällaisella toiminnalla on enää tekemistä alkuperäisen joogan kanssa. Tai loukkaako noin suoraviivainen kristillistäminen hinduja? Jooga on mahdottoman suosittua, joten mihin tahansa toimintaan saa houkuteltua maksavia asiakkaita, kun lisää sen nimeen sanan jooga…
Tämän ilmiön takia mulla ei olekaan yhtä tiettyä kantaa kaikkiin jooga-nimikkeellä markkinoitaviin asioihin, kun ne ovat niin erilaisia keskenään. Osa kristityistä niputtaa ja demonisoi liikaa. Selkeän uushenkisyysviritteiseen joogaan osallistuminen ei mielestäni kristitylle sovi.
1 tykkäys
Se “jooga”, jota länsimaissa harrastetaan, on keksitty lähes tyhjästä joskus 1800-luvulla länsimaisten ja intialaisten synteesinä. Astangajooga mantroineen on peräisin 1940-luvulta. Hindulainen joogatraditio on aivan toisenlaista. Vähän kuin sanottaisiin, että kiinalaisravintolan onnenkeksit levittäisivät kungfutselaisuutta.
En ole joogafani (en muutenkaan ymmärrä nykyajan hömppälajeja, padelia ja semmoisia, suomalaiselle kelvatkoon hiihto ja pesäpallo), mutta kristikansan hysteria tämän aiheen ympärillä lähinnä naurattaa. Jouni Lehikoisen kommentit tämänpäiväisessä Kotimaassa olivat rimanalitus, ja saivat minut suorastaan tyytyväiseksi siitä, etteivät turkulaiset menneet ja valinneet häntä piispaksi.
3 tykkäystä
Yritin etsiä tuota, mutta ei taida olla yleisesti luettavissa? Siis tuo Lehikoisen juttu Kotimaassa.
Mielenkiintoista, että YLEn toimittaja on valinnut tällaisen näkökulman kristittyjen kansanedustajien suhteesta abortti- ja translakiin. Se kuvaa mielestäni yhteiskunnassamme yhä lisääntyvää maallistumista, mielipiteenvapauden salamyhkäistä kapenemista ja yleensä uskonnonvapauden kyseenalaistamista.
3 tykkäystä
Painetussa lehdessä. Oli vähän kevyt juttu, haastateltu kahta joogan kannattajaa ja kahta vastustajaa ja siinä se. Molemmat vastustajat (Lehikoinen ja joku ex-uushenkinen uskoontullut) olivat aika noloja, mutta ex-uushenkinen puhui sentään oman huonon kokemuksensa pohjalta. Lehikoisen puheissa ei pohjaa ollut.
Kiitos vastauksesta.
TT Teemu Kakkuri on kuollut, pitkään sairastettuaan.
Erittäin hyvä ja persoonallinen kirjoittaja, jonka tapasin varsinaisesti vain 34 vuotta sitten. Facebookissa jonkin verran vaihdettiin viestejä.
Teemun kirkkohistoriaa koskevat teokset pitäisi yrittää lukea vielä joskus.
Ehkä kotona taivaassa tavataan ja se mikä jäi nyt välillämme kesken, toteutuu.
5 tykkäystä
Tapasimme livenä pari kertaa ja somessa usein. Teemun kuolema ei tullut yllätyksenä. Sen verran hoitoalalla työskentelevänä on tullut nähtyä, että aavistin lopputuleman. Teemu oli konservatiivi isolla sydämellä.
D
3 tykkäystä
Usein 90-luvulla. Kerran hän kertoi vastauksena jollekin ihmeparantumisista kokeneensa itse ihmesairastumisen. Siihen asti hän oli pitänyt itseään täysin terveenä, mutta huomasikin sairastuneensa ihmeellisesti.
2 tykkäystä
Silloin en itse ollut nettifoorumeilla mutta tuosta muistan että Kotimaan blogien ollessa uusi ilmiö, siellä keskusteltiin ja olin mukana. Käytin kyllä nimimerkkiä, kun ne vielä sallittiin.
Teemu oli siis pappi, tutkija ja kirjailija. Hän osasi ainakin kirjoittajana myös keskustella eri mieltäkin olevien kanssa kunnioittavasti ja samalla säilyttäen oman vakaumuksensa. Huumori oli omintakeista ja pakinatyyli hallussa.
3 tykkäystä
Virossa on julkistettu noin vuosi sitten tehdyn “väestölaskennan” tuloksia. (Viron “rahvaloendus” eli väestölaskenta sisältää valtavan määrän kysymyksiä eri asioista. Aiemmin kaikki yli 15-vuotiaat vastasivat, nykyisin tietty otanta kansasta. Myös uskontoon liittyviä kysymyksiä on useita.Alustavia tuloksia annettiin jo alkuvuodesta, mutta nämä ovat ilmeisesti nyt koko kyselyn lopullisia tuloksia.)
Err:n (eli “Viron ylen”) uutisessa kerrotaan, että niiden määrä kasvoi, jotka eivät pidä mitään uskontoa omanaan. Jutussa kerrotaan, että 29 % vastaajista ilmoitti pitävänsä jotain uskontoa omanaan, 58 % ei pidä mitään uskontoa omanaan ja 13 % ei halunnut vastata kysymykseen. - Tässä ei siis ole kyse siitä, onko vastaaja jonkin kirkon/uskonnon jäsen, vaan pelkästään omasta suhtautumisesta uskontoon.
Näitä “en pidä mitään uskontoa omanani” -vastaajia oli 10 vuotta sitten 54%, nyt 58% , joten määrä on hieman kasvanut. Niiden määrä, jotka eivät halunneet vastata, väheni.
Ortodoksista kirkkoa piti omanaan 16 % vastaajista, luterilaista kirkkoa 8 % ja muita kristillisiä kirkkoja/yhteisöjä 5 % vastaajista. (Korjaus: tuo 5% olikin kaikkia muita uskonnollisia yhteisöjä, ei vain kristillisiä.) Ortodoksista uskoa omanaan pitävien määrä ei ole muuttunut edellisistä kyselyistä, mutta luterilaisuuden osuus on vähentynyt: vuonna 2000 14 %, vuonna 2011 10 % ja 2021 8 %.
Katolilaisten määrä on noussut kymmenessä vuodessa 0,4 %:sta 0,8 %:iin. Ei-kristillisistä uskonnoista muslimien määrä on myös samassa ajassa hiukan noussut: 01,%:sta 0,5 %:iin.
Kuten muuallakin, uskontoon tunnustautuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä ja yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla. Ehkä hiukan yllättävää ja yleisten puheiden vastaista oli se, että korkeammin koulutetut ilmoittivat useammin jonkin uskonnon omakseen kuin vähemmän koulutetut.
Kansallisuuden mukaan virolaiset tunnustautuvat harvemmin johonkin uskontoon kuin muut Virossa asuvat kansallisuudet. Slaavilaisilla kansoilla taas uskontoon tunnustautuminen on yleisintä. Tämä selittää myös ortodoksisuuden suurta osaa. Toisaalta tätä selitetään paljolti sillä, että monille slaavilaisille uskonto on etninen kysymys, mitä se samalla tavalla ei ole muille kansoille. Venäläinen voi ilmoittaa samaan aikaan olevansa ateisti ja silti sanoa ortodoksisuuden olevan oma uskonto. Tällaisia vastauksia ei ateismin ja luterilaisuuden suhteen esiinny.
Virolaisista 11 % ilmoittaa uskonnokseen luterilaisuuden ja 3% ortodoksisuuden. Muiden kansallisuuksien yleisimmät uskonnot olivat ortodoksisuus ja islam.
2 tykkäystä
Onko missään pohdittu sitä, että miksi kristittyjen osuus on noin pieni? Kun Neuvostoliitto oli vielä pystyssä, niin sitä voitiin sanoa selittäjänä ateistisen kasvatuksen vuoksi. Mutta toisaalta kasvoiko Viron vapautumisen jälkeen kristittyjen määrä? Ja nyt on jo puolitoista polvea uuden Viron aikaa takana joten suuri joukko täysi-ikäisistä ei ole ollut ainakaan ateistisen kasvatuksen kohteina. Onko tietoa siitä, että onko kouluissa mitään uskontokasvatusta tai vastaavaa? Ja millainen asema kirkoilla maassa on, tuskin kuitenkaan jotenkin tukala?
1 tykkäys
Ensin lähtisin pohtimaan historiaa, jossa maan valloittivat saksalaiset ritarit, joiden uskonto oli ensin Rooman kirkon ja sittemmin luterilaisuuden kristinuskon muodot. Eli kristinusko näyttäyty leimallisesti valtaapitävien saksalaisten ritareiden uskontona kun taas virolaiset itse olivat lähinnä maaorjia. Sitten tähän asetelmaan liittyvät mahdolliset väärinkäytökset, huono opetuksen taso jne. jne. En itse ole tähän perehtynyt kuin sen verran, että tiedän jonkin verran virolaisia kääntyneen ortodoksisuuteen Venäjän vallan aikana, jolloin se tuli mahdolliseksi.
Ja nyt on jo puolitoista polvea uuden Viron aikaa takana joten suuri joukko täysi-ikäisistä ei ole ollut ainakaan ateistisen kasvatuksen kohteina.
What? Eiköhän suurin osa virolaisista ole saanut ateistisen kasvatuksen, ja siitä syystä ovat ateisteja. Ei ateismin opetus ole kommunistisen puolueen yksinoikeus, eikä kommunistisen puolueen ateistinen kasvatus ole ainutta ateistisen kasvatuksen laatua. Samoinhan Suomessakin suuri joukko on ateistisen kasvatuksen kohteena.
2 tykkäystä
? Mitä tarkoitat ja mitä tarkoitat ateistisella?
Näkemystä jonka mukaan jumaluuksia ei ole olemassa.
Kouluissahan valtaosa oppilaista saa/joutuu *) opiskella uskontoa ja vain käsittääkseni 10 prosenttia on elämänkatsomustiedon opetuksessa. Eihän sekään ole mitään ateistiksi opettamista käsittääkseni. Mitä siis tarkoitit suurella joukolla?
*) joutuu siis ne jotka haluaisivat valita ET:n mutta eivät saa.
Uskonto siirtyy varsin usein perhepiirissä sukupolvelta seuraavalle. Kun vanhemmat ja kenties myös isovanhemmat ovat kasvaneet Neuvostoliiton uskontokielteisessä ilmapiirissä ja kulttuurissa ilman uskonnonopetusta ja kokemusta uskonnosta, miten he voisivat välittää usko(nto)a lapsilleenkaan, vaikka elävätkin vapaammassa yhteiskunnassa?
Virossa ei ole pakollista uskonnonopetusta kunnan ja valtion kouluissa. Edes vapaaehtoista uskonnonopetusta ei ole kuin noin joka kymmenennessä koulussa eikä niissäkään kaikissa uskonnonopetusta ole kaikilla luokka-asteilla. Muutama kristillinen koulu Virossa on ja niissä tietysti uskontoa opetetaan.
Monet seurakunnat ovat pieniä. Ainoa työntekijä on kenties kahden tai kolmen seurakunnan yhteinen pappi. Lapsi- ja nuorisotyöhön ei ole resursseja. Rippikoulu ei ole vähänkään osa nuorisokulttuuria, vaan tavallisempaa on, että rippikouluun tullaan vasta aikuisena jos silloinkaan.
5 tykkäystä
Sleyn lähetti, joka kouluttaa Viron luterilaisen kirkon seurakuntalaisia, tulkitsi juuri tuon auktoriteettikammon olevan taustalla siinä että kirkkoa ei koeta itselle merkittäväksi. Saksalaisten ja sitten venäläisten ikeen alla ollut kansa haluaa olla vapaa. Uskonnollisuuskin pitää olla itse rakennettua, jos sitä on. Niinpä uskomuksia keräillään sieltä täältä, jonkun kirkon oppi ei voi olla yksilön vapauden rajoittaja.
1 tykkäys