Lotat eivät osallistuneet sotimiseen, vaan muonitukseen, haavoittuneiden hoitoon (joukkosidontapaikat, sotasairaalat) kaatuneiden asialliseen käsittelyyn kristittyä hautaamista varten (pesu pukeminen, joskus palasten kokoaminen arkkuun). Kovaa ja raskasta, myös henkisesti raskasta työtä nuorille lotille.
Anoppini, pienestä talosta Kainuun perukoilta oli lottana, eikä todellakaan edustanut mitään oikeistolaisuutta, saati ääri-, kuten eivät lottasisarensakaan. Lottia oli joka taustasta ja joka puolueesta, jos siten halutaan analysoida. Heitä yhdisti vain rakkaus Suomeen, maahan ja kansaan ja he tahtoivat auttaa miehiään, veljiään, poikiaan puolustamaan maatamme.
Lottien työalasta ja ja taustoista huolimatta NL vaati rauhansopimuksessa Lottajärjestöä lopetettavaksi fasistisena järjestönä. Mutta eipä tuo ainoa vääristely ollut siinä rauhanteossa. 19v vapaaehtoisena sotilaana rintamalla miinaan hiihtänyt ja invalidisoitunut appiukkoni koneisti sitten tehtaassa sotakorvauksia NL:lle niistä vahingoista mitä kauhea Suomi oli rauhantahtoiselle NL:lle tuottanut.
(Appiukkoakaan on turha yrittää väittää äärioikeistolaiseksi, oli pienen pienestä mökistä Savon perukoilta, ja koneistajanakin vasemmistolaisen puolueen miehenä edusti työläisiä jossakin ammattiyhdistys-organisaatiossa, isänmaallisuus ei liity puolueeseen, kuten nykyään leimataan isänmaallisuus toksiseksi nationalismiksi.)
Mitäpä tällä kaikella on kristinuskon kanssa tekemistä?
Lotilla ei sellaista juhlaa ollut, mihin ei olisi kuulunut hartaushetki tai jumalanpalvelus. Ruokarukoukset olivat käytössä, jne. Siihen aikaan Suomen kansa oli lähes läpitulkoon kristillinen ja sai uskosta toivoa. Tuskin olisivat lotatkaan ilman uskoaan kestäneet.
Lottien historiaan liittyvä Lotta Svärd -juhlawebinaari tapahtuu
pe 8.10.2021 klo 10 alkaen ja juhlagaala klo 15 alkaen. Niihin löytää linkit alta:
https://www.lottasaatio.fi/
https://www.lottasaatio.fi/elamme-tulevaisuutta-jota-lotat-rakensivat/