Uskonnollisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta

Onneksi heitäkin löytyy, jotka tätä kaikkea pyrkivät luterilaiseen kansankirkkoon palauttamaan :wink: Https://www.pyhanmikaelinliturginenseura.fi

1 tykkäys

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain rajaukset uskonnonharjoittamisen suhteen pätevät rekrytointiin vain siltä osin kun kyseessä on ko. uskonnollisen yhdyskunna yleinen ko. uskonnon harjoittamista koskeva linjaus. Tapauskohtaisesti ei siis voida todeta että tämä on sitten miehen paikka ja tuo toinen naisen paikka.

Sikäli kun seurakunnassa on palvelusuhteessa samoissa tehtävissä sekä miehiä että naisia, heitä on kohdeltava palvelusuhdeasioissa yhdenvertaisesti. Tämä koskee siis mitä tahansa yhteisöä, jonka palveluksessa on sekä miehiä, että naisia. Palkkaus ei voi riippua sukupuolesta eikä esimerkiksi työvuorolistoja voida laatia sukupuolen perusteella.

Espoossa on kaikissa seurakunnissa linjauksena, että päätös koskee vain tiloja, ei siis henkilökuntaa.
Kyseessä ei ole seurakunna oma toiminta, eikä siihen osoiteta työvuoroluetteloiden kautta työntekijöitä.

Kihlapari tuo tullessaan sekä papin että kanttorin ja ilmeisesti sopii myös suntion kanssa, sopiiko hänelle olla juuri silloin töissä. Esihenkilöt eivät ketään tehtävään määrää.

1 tykkäys

Iso-Britaniassa kuningaan on oltava protestantti ja katolilaiseksi kääntynyt menettää oikeutensa kruunuun. Suomessa tasavallan peresidentti ei lain mukaan tarvitse olla kristitty.

Huomioksi, että Suomessakin maan perustuslaki edelleen takaa, että maassa on evankelis-luterilainen kirkko. Siis ainakin nimellisesti.

Kiva! Penkkkien kuluttamisten sijaan seisomaan vaan ( ne, joiden terveys sallii)!

1 tykkäys

Joo, ei se ole ihan kuka tahansa. Koulutusta annetaan ja tiettyä perusosaamista edellytetään tällaiseen ryhtyviltä eikä heitä käytetä (tai ainakaan pitäisi käyttää) jos ei ole oikeaa tarvetta.

Tällainen henkilö voi myös papin puuttuessa viettää kirkossa sunnuntaina sanan liturgian ja jakaa kommuunion, toki vain piispan luvalla. Suomessa tämmöistä on ymmärtääkseni tapahtunut esim Kouvolassa aikaisemmin, nykyisen kirkkoherran aikana tuskin enää.

2 tykkäystä

Yhdennäköisyys on helposti tunnistettavissa isäsi kanssa. :wink:

1 tykkäys

True story: eilen illan messussa saarnani jälkeen esirukouspalvelun vetäjä - viitatessaan puheeseeni - kutsui minua ensin isäni nimellä. Tätä on tullut koettua vuosien varrella ennenkin :joy:

2 tykkäystä

Ei taida voida joku ulkopuolinen sopia yksittäisen suntion tai suntion sijaisen kanssa siitä, sopiiko tämän olla jonain tiettynä aikana kirkossa töissä. Työvuoroasiat sovitaan suntion työnantajan kanssa, joka myös palkan työajalta maksaa ja joka myös valvoo, että työntekijöidensä työajat pysyvät työehtosopimusten ja lainsäädännön mukaisina.

1 tykkäys

Tuomiokapituli antoi huomautuksen, ei varoitusta. Olennaista ei ollut sanktio vaan seikka, että kyseinen pappi toimi moitittavalla tavalla.

Huomioksi, ettei Kai Sadinmaakaan saanut Kapsäkki tempauksestaan varoitusta, vaan “vakavan moitteen”, eli käytännössä huomautuksen. Tässäkin tapauksessa tuomiokapituli linjasi, että pappi että toiminut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Tästä linjauksesta ei voinut valittaa hallinto-oikeuteen.

Kun Kovács sitten toteutti onman tempauksensa, niin juridisessa merkityksessä hänen “olisi pitänyt tietää” toimivansa vastoin virkavelvollisuuksia. Vän yritti kääntää koko virkavelvollisuus kysymyksen toisin päin, mutta ei onnistunut. Tähän Kovácsin kantaan ei yhtynyt edes ensimmäisenä oikeusasteena toiminut hallinto-oikeus vaikka hylkäsikin varoituksen.

Kun sitten KHO:n päätös Kovácsin asiata tuli ja kun toisaalta piispat olivat yhdessä linjanneet että jatkossa sanktioista luovutaan, niin ns. Suomen malli oli muodostunut. Kirkon opetus ja henkilökunnan virakavelvollisuudet säilyvät ennallaan. Rinnakkaisoppi ei ole saanut virallista hyväksyntää, mutta siitä ei koidu seuraamuksia.

Toisin ilmaisten: Dogmasta poikkeava pragma ei määrittele uudelleen dogmaa, mutta edelleen muuttumaton dogma antaa tilaa myös siitä poikkeavalle pragmalle. Pokkeavan pragman taustalla on useita toisistaan hieman poikkeavia vaihtoehtodogmeja, jotka kukin määrittelee omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan.

En tiedä miten asia suntioiden osalta käytännössä menee, mutta kuulin että eräälle suntiolle oli jo kihlaparin toimesta soiteltu ja kysytty onko ko. ajankohtana töissä ja että tuottaako asia hänelle ongelmia.

Jos työntekijälle sattuu jotakin tällaisessa tilaisuudessa, niin onko työnantaja velvollinen korvaamaan vahingon. Työaikaa ei käsittääkseni saa käyttää sellaiseen mitä kirkossa ei teknisesti saa tehdä.

D

No sekin vielä. 20 merkkiä

D

Kouvolassa oli tilanteita, joissa pappi oli pitkään poissa kirkkoherran ollessa esimerkiksi Valko-Venäjällä. Sanan liturgiaa vietettiin, mutta nyt en muista jaettiiinko kommuunioita. Usein kyllä pappi tuli muista seurakunnista.

Enää ei tosiaan tehdä näin.

1 tykkäys

Maallikosta on siis kyse… Mutta luontevinta olisi, että sanajumalanpalveluksen ehtoollisen jakamisineen toimittaisi diakoni. Pysyvä diakonaatti palautettiin Rooman kirkkoon jo vuosikymmenet sitten. Kovin harvoin vain on heitä hiippakunnassamme vihitty…

On eri asia tiedustella, onko joku työntekijä jonain ajankohtana muutoinkin töissä kuin sopia tämän kanssa työvuoro, johon oletettavasti liittyy jollekin palkanmaksuvelvollisuus. Työvuoroista työntekijä voi sopia vain työnantajan kanssa. Asiassa on korostettu sitä, että seurakunta luovuttaa käyttöön vain tilat. Jos päätös on sen muotoinen, suntioillakaan ei pitäisi olla suoraa valtuutta sopia palkallisia työvuoroja sellaisiin tilaisuuksiin. Jos taas on sovittu, että suntio saa sopia palkallisia työvuoroja sellaisiin tilaisuuksiin, sitten päätös ei tosiasiassa koske vain tilojen käyttöön luovuttamista. Toki edes työyuoron muutoinkin ajoittuminen johonkin ajankohtaan ei minään automaationa tarkoita välttämättä sitä, että työntekijällä olisi valtuutus työajallaan käyttää työaikaa jonkun ulkopuolisen järjestämään tilaisuuteen, koska työaika on tarkoitettu työtehtävien hoitamiseen. Silloinkin merkitystä on siksi sillä, mikä työnantajan näkemyksen mukaan on suntion työtehtävää tuollaisissa tapauksissa ja mikä ei, jolloin kysymys palaa siihen, että luovutetaanko tilaisuuden järjestäjien käyttöön vain tiloja vai myös seurakunnan työntekijäresursseja.

1 tykkäys

Luovutetaanko siis käytännössä tilojen lisäksi toive siitä, että joku rikkoo sääntöjä, mitä itse ei tohdita rikkoa? Jonkunhan ne ovet ja valot täytyy avata ja sulkea, ehkä jopa siunatakin.

Tiskin alta palveluja, naapuriseurakunnista vaikka? Vaan tyhmähän tässä sikäli on kysellä, että monissa seurakunnissa lienee jo muodostunut käytäntö ko. tilaisuuksiin. Kakku on leivottu ja tarjotaan, vaikka itse kirsikka vielä puuttuu.

Zelensky matkusti Vatikaaniin tapaamaan paavia.

" Zelensky meets with Pope Francis at Vatican"

2 tykkäystä

https://twitter.com/kirkko_evl/status/1655953076891820037

Suomen ev.lut kirkko kannusti Suomen euroviisuedustaja Käärijää twitterissä yhdistämällä esiintyjän boleron Helsingin tuomiokirkkoon ja ilmoittamalla olevansa “hengessä mukana”. Ilmaus on paljonpuhuva. Se saa pohtimaan eri henkiä sekä kirkon suhdetta maallisuuteen, maalliseen kulttuuriin sekä juhlimiseen ja alkoholin käyttöön.

Tulipa pitkästä aikaa katseltua näitä viisuja. Olen populaarin ja maallisen musiikin ystävä, vetänyt lyriikkapiiriä ja kirjoittanut musiikista blogikirjoituksia. Kisat oli juuri sellaiset kun olin odottanut - paljon valoja ja efektejä, paljon pinnallisuutta, mutta vähän sisältöä. Iänikuiset erobiisit tympivät. Ne tuntuivat sopivan kaikkein vähiten tilaisuuden henkeen ja tarkoitukseen eli iloon ja juhlintaan, vaikka kritiikiksi voinee myös sanoa, että substanssi ja tarkoitus oli ylipäätään hukassa.

Käärijän kappaletta en ollut aiemmin kuullut. Alku ei ollut lupaava: mies örisee jotain laatikkoon suljettuna, elektronien biitti on väännetty rautalangasta ja tanssijoiden yliampuvat ilmeet huokuvat teennäisyyttä. Menon yltyessä myötähäpeän tunteen ja ryyppäämissanoituksia paheksuvan moralismin väliin aukeaa tulkinnallinen pakotie - voisiko hyväksyä huumorin varjolla? Esitys saa kuitenkin jatkua ja puhua puolestaan. Huomaan kappaleen hyödyntävän ääniskaalan vaihteluja. Kakkossäkeistössä yksinkertainen ja Käärijän laulun kanssa vuorotteleva biitti tuntuu jo toimivalta. Huudoista välittyy positiivinen voima ja energisyys, jopa aggressiivisuus. Suomi-ylpeys herää pirtaan - onhan tässä potkua, tyyliä ja omaperäisyyttä siinä missä muillakin esiintyjillä, jopa enemmän - ja omalla kielellämme. Hienoa, kun osaamme näköjään muutakin kuin jurottaa tai laulaa kotikisoissa: “leave me alone, I want to go home.” Toisaalta olen yhä varautunut, sillä laulussa on pahaenteisyyttä. Mitä petoa tässä manataan esiin?

Sitten tapahtuu jotain yllättävää, jotain mitä ei muissa veisuissa nähty: Käärijän kappale löytää uuden ja yllättävän ulottuvuuden. Nyt uhoaminen on poissa, tilalle on tullut kevyt ja leikkivä lapsenmielisyys. Ilo ja huumori kohtaavat esiintyjien tanssiliikkeissä. Huipennus toimii hienona kokonaisuutena hyvänolon kertosäkeenä, johon lähtee kuin itsestään mukaan.

Pinnallista ja maailmallista? Viihdettä ja nautintoa? Varmasti. Sanon silti amen.

2 tykkäystä

Virossa on “seaduseelnõu võrdse abielu kohta” (lakiesitys tasa-arvoisesta avioliitosta) menossa eduskuntakäsittelyyn. Tämä nyt ei ole pelkästään uskonnollinen uutinen, mutta sopinee silti tähän ketjuun. Jos ei, joku voi siirtää sopivampaan ketjuun.

Hiukan taustaa: Virossa hyväksyttiin vuonna 2014 “kooseluseadus” eli sanasanaan käännettynä yhdessäasumislaki. Viron tämä laki eroaa esim. Suomen aiemmasta parisuhdelaista siinä, että tällaisen “kooselun” voi muodostaa sekä samaa että eri sukupuolta olevat. Kun laki hyväksyttiin, tarkoitus oli myös muuttaa useita muita lakeja niin, että “kooselu” mainittaisiin avioliiton rinnalla, mutta ei silti rinnastuisi kaikissa asioissa avioliittoon. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, joten tilanne on ollut se, että kaksi ihmistä voivat solmia juristin avulla sopimuksen “kooselusta”, mutta se ei tuo tällaisille pareille vielä mitään oikeuksia, vaan nekin on pitänyt sisällyttää itse sopimukseen. Tätä on arvosteltu ennen kaikkea perintökysymysten osalta. Koko tämän lähes kymmenen vuoden ajan on esitetty kolmenlaisia vaatimuksia: tämän lain perumista, tähän lakiin liittyvien lakimuutosten täytäntöönpanoa ja ns. tasa-arvoisen avioliiton hyväksymistä. Tämä taustaksi.

Tänä keväänä oli Virossa eduskuntavaalit ja puolueiden voimasuhteet muuttuivat niin, että avioliittolain laajentaminen samaa sukupuolta koskevaksi näyttää mahdolliselta. Hallitusneuvotteluissa nimenomaan tämä kysymys nousi merkittäväksi. Yksi puolue hyväksyi hallitusneuvotteluissa myös samaa sukupuolta olevien avioliiton hallituksen tavoitteeksi, vaikka oli ennen vaaleja kannattanut vain parisuhdelain oikeuksien laajentamista.

Hallitus päätti saada avioliittolain voimaan kiireellisessä menettelyssä. Tämä kuun 4. päivänä eli torstaina iltapäivällä pyydettiin varsin laajaan lakiesitykseen kommentteja lukuisilta eri tahoilta, mm. kirkkojen neuvostolta, erilaisilta lapsiin ja perheisiin liittyviltä järjestöiltä, psykologien, opettajien ja varhaiskasvatuksen järjestöiltä, seksuaalivähemmistöjen yhdistyksiltä jne. Vastausten piti olla perillä tiistaina 9.5. Aikaa kattavan esityksen lukemiseen, siihen paneutumiseen, yhteisen päätöksen tekemiseen ja vastauksen laatimiseen oli siis viisi päivää, joka sisälsi myös viikonlopun. Kritiikkiä aikataulusta tuli jotakuinkin kaikilta, joilta kommentteja pyydettiin. Aikaa ei silti annettu enempää. Yllättävän monet tahot kuitenkin ehtivät laatia vastauksensa. Lisäksi varsinkin kielteisiä palautteita on tullut muiltakin tahoilta kuin niiltä, joilta palautetta pyydettiin.

Maanantaina 15.5. hallitus antoi lakiesityksen riigikogulle (= eduskunnalle) ja jo tiistaina esitystä käsiteltiin lakivaliokunnan kokouksessa, joka hyväksyi lakiesityksen lähetettäväksi eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Yksi lakivaliokunnan jäsen jätti kirjallisen vastalauseen, jota hän perusteli sillä, että lakiesitykseen tutustumiselle oli aikaa vain vuorokausi ennen kuin tehtiin päätös sen lähettämisestä eduskunnan käsittelyyn, mikä on aivan liian lyhyt aika. Lakivaliokunta kuitenkin siis lähetti lakiesityksen riigikogun ensimmäiseen käsittelyyn, joka sekin on jo 22.5. Voi kysyä, ehtivätkö kaikki edustajat paneutua riittävästi lakiesitykseen ja sen kaikkiin kysymyksiin.

Lakiesityksen mukaan avioliittolaki muutettaisiin naisen ja miehen liitosta kahden täysi-ikäisen liitoksi ja samalla samaa sukupuolta olevat parit saisivat kaikki samat oikeudet, jotka aviopareilla on nyt, mukaan lukien adoptio-oikeuden, mitä virolaisten enemmistö tuntuu vastustavan. Samalla tehdään muihin asiaan liittyviin lakeihin tarvittavat muutokset, mm. “isä” muutetaan lakiteksteistä muotoon “toinen vanhempi”. Vaikka avioliitto on tämän lakiesityksen pohjalta tarkoitus avata myös samaa sukupuolta oleville, myös “kooseluseadus” jäisi voimaan ja lakeihin tehtäisiin myös sitä koskevia muutoksia.

Viron kirkkojen neuvosto samoin kuin eri kirkot ja Vennastekogudus (Viron ainoa herätysliike, herrnhutilaisuus) ovat vastustaneet lakia. Virossa vihkioikeus on useimmissa kirkoissa, mutta ei niin, että pappisvirka (tai vastaava) automaattisesti antaa vihkioikeuden, vaan jokaisen papin (tai seurakunnan johtajan/vanhimman tms.) on suoritettava valtion järjestämä lyhyt avioliittolain kurssi ja sen jälkeen anottava vihkioikeutta. En ole kuullut tai lukenut, onko missään kirkossa vielä käyty syvemmin keskustelua siitä, mitä kirkot tekevät, jos “abieluvõrdsus” toteutuu. Ainakin Viron luterilaisessa kirkossa on kuitenkin jonkin verran muutosta kannattavia pappeja, vaikka kirkko kokonaisuutena sitä vastustaa ja on mm. erottanut pappisvirasta yhden avoimesti homoseksuaalin papin ja kieltänyt pappisvihkimyksen toiselta sitä anoneelta teologilta.

Maanantaina 22.5. on siis tämä lakiesitys riigikogun ensimmäisessä käsittelyssä. Sen jälkeen voidaan vielä tehdä esitettyjä muutoksia ennen toista käsittelyä, joka on ilmeisesti kesäkuussa. Lain tarkoitus on esityksen mukaan astua voimaan 1.1.2024.

Virossa on netissä menossa nimienkeräykset sekä lain puolesta että sitä vastaan. Ainakin lain vastustajat ovat myös ilmoittaneet mielenosoituksesta riigikogun edessä maanantaina.

2 tykkäystä