Pyhän Isidoruksen romería Kanarialla.
Meillähän diakoni on ordinoitu virka ja siten rinnasteinen pastoreiden kanssa. Ja diakonista on erotettu diakonissan (naiset, miehet kulkevat nimellä home missionary, ei ole suomennettu) virka, joka on maallikkovirka.
Kotilieden asiallinen kurkistus pappismunkki Damaskinoksen elämään Athoksella ja Lintuvuoressa.
Jaakko Olkinuora koki noviisina rimakauhua munkiksi ryhtymisestä - Kotiliesi.fi
1 tykkäys
Tämä olikin mukavaa uskontojournalismia, ja itsellekin uutta tietoa mukana. Tuo pakollinen jumalanpalvelusaika klo 10 on kyllä pöljä juttu. Monelle se on toki hyvä aika, mutta näkisin kyllä hyväksi löysätä tätä ja mahdollistaa eri kellonaika, jos sellaiseen olisi jossain toiveita. Ihan vaikka norminpurkumielessä olisi paikallaan.
Viron kirkon tuoreimpia kuulumisia ei taida olla vielä linkitettynä tänne.
Viron evlut kirkossa on nyt neljä hiippakuntaa.
Kirkolliskokous vahvisti myös yhden uuden seurakunnan eli Tallinnan Lasnamaessä toimivan Pyhän Markuksen seurakunnan perustamisen.
Juttu oli kepeän oloinen ja siinä mielessä mukava lukea, mutta se oli myös kepeä siinä mielessä, että sisälsi niin monta asiavirhettä, että en oikein tiedä, mitä ajatella tuollaisista jutuista, jotka ovat kielellisesti sujuvia, mutta levittävät sujuvasti ihan virheellistä tietoa. Tuollaisia juttuja voi syntyä esimerkiksi silloin, jos sekä jutun kirjoittaja että haastateltava eivät tunne jutussa käsiteltäviä aiheita kovin hyvin, jolloin virheet eivät paljastu toimittajalle vielä siinäkään kohtaa kun haastateltava koittaa tarkistaa juttua. Papistosta moni ei ole kirkollisen juridiikan asiantuntija, vaan saattaa perustaa näkemyksensä luuloihin ja huhuihin sen sijaan että tuntisi edes oman kirkkonsa Kirkkojärjestystä kovin hyvin.
Esimerkiksi jutussa esiintynyt väite kello 10:n jumalanpalveluksistakaan ei ole voimassa olevan Kirkkojärjestyksen mukainen, vaan jutussa jaettiin senkin osalta suorastaan disinformaatiota. Oikeasti Kirkkojärjestyksessä pääjumalanpalveluksista on säädetty:
Pääjumalanpalvelus aloitetaan kello 10. Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto voi perustellusta syystä päättää, että pääjumalanpalvelus aloitetaan säännöllisesti muuhun kellonaikaan. Kirkkoherra voi yksittäistapauksessa päättää pääjumalanpalveluksen alkamisesta muuhun aikaan.
Nykyisen Kirkkojärjestyksen mukaan pääjumalanpalvelukset alkavat säännöllisesti kello 10, JOS kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto ei ole jotain muuta ajankohtaa aloitusajaksi päättänyt. (Kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston päätökset tehdään normaalistikin esittelystä, ja normaali käytäntö muutenkin on yleensä seurakunnissa se, että esittelyteksteissä lukee päätöksille perustelut, mitä käytäntöä myös hallintolain 45 § yleensä edellyttää). Tilanteen mukaan menevissä eli yksittäistapaustilanteissa kirkkoherra voi päättää pääjumalanpalvelusajankohdan kirkkoneuvostoa tai seurakuntaneuvostoa päätöksentekoon osallistamattakin, mutta säännönmukainen jumalanpalveluksen ajankohta on kello 10 silloin, jos kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto ole toisenlaista päätöstä tehnyt.
Ylen jutussa väitettiin, että
Kirkkojärjestyksessä sanotaan, että pääjumalanpalvelus pitää järjestää aina sunnuntaisin ja kirkkopyhinä kello 10. Tilanteen mukaan jumalanpalveluksia voi pitää muulloinkin.
Ylen jutun ensimmäinen virke (jonka mukaan pääjumalanpalvelusten pitäisi olla aina sunnuntaisin ja kirkkopyhinä kello 10) johtunee siitä, että toimittaja ei ole viitsinyt tarkastaa väitettä alkuperäislähteestä.
Sitten oli otettu vielä haastateltu vahvistamaan tämä (perätön väite), ja esittämään tällaista “uudistusta”:
“Itse vapauttaisin kokonaan seurakuntien päätettäväksi sen, milloin pääjumalanpalveluksen voi järjestää”
Näinhän nimenomaan nykyisessä Kirkkojärjestyksessä tilanne on. Toimivalta päättää kello 10:stä poikkeava aika pääjumalanpalvelukselle halutessaan vaikka joka ainoan jumalanpalveluksen osalta on nykyisin nimenomaan seurakunnalla, kuten Kirkkojärjestyksessä selvästi lukee. Pääjumalanpalveluksen ajankohta on jo nykyisin vapautettu seurakuntien päätettäväksi.
Suomen ev. lut. kirkon yhteinen normi kyseisessä kohtaa Kirkkojärjestystä koskee nykyisin sitä, mikä on seurakunnan yhden kirkon yhden jumalanpalveluksen alkamisajankohta silloin, jos seurakunta ei erikseen ole toisin päättänyt, ja että ketkä seurakunnan sisällä missäkin tapauksessa ovat toimivaltaisia päättämään kyseisen pääjumalanpalveluksen alkamisajankohdasta. Kyseinen Kirkkojärjestyksen kohta ei säätele muita jumalanpalveluksia (esimerkiksi isommissa seurakunnissa voi olla useitakin jumalanpalveluksia ja normi koskee niistä vain yhtä) ja sen ainoan kohteenkin eli pääjumalanpalveluksen osalta seurakunnalla on jo nykyisen normin mukaan toimivalta päättää myös ihan vakituisestikin muu ajankohta.
Näinhän monissa seurakunnissa on jo vuosia toimittukin. Esimerkiksi maaseudulla usean pienen henkilökunnan seurakunnan pääjumalanpalvelus alkaa nykyisin säännönmukaisesti 2 tai 3 tuntia naapuriseurakuntansa ajankohdasta poiketen, jolloin henkilöstön vapaina viikonloppuina löytyy sijainen helposti, kun samat työntekijät voivat käydä pitämässä 2 messua peräkkäin.
6 tykkäystä
Uutinen Etelä-Karjalasta, joka koskettaa ainakin Lähetyshiippakunnan sikäläisiä seurakuntia, mutta voi vaikuttaa myös Sleynyhteisöihin seudulla: Manu Ryösö vastuupastoriksi Etelä-Karjalaan - Lähetyshiippakunta Manu Ryösö oli aiemmin Sleyllä ihan töissä, mutta on säästösyistä tehnyt sitten Sleylle pastorintöitä bussikuskin hommien ohella. Vaimonsa, pappeudestaan luopunut teologi, on yhä Sleyn työntekijä.
Ryösö tekee jo nyt Lhpk:lla Tampereella isyysvapaan sijaisuutta, mutta nyt hänet on siis valittu Lhpk:n Imatran, Lappeenrannan ja Parikkalan seurakuntien johtavaksi pastoriksi. Alueella vaikuttaa parikin Oto-pastoria, joten yksin hän ei joudu näistä kaikista vastaamaan.
Lhpk:lla on siis Etelä-Karjalassa nuo kolme seurakuntaa, Sleyllä on omat yhteisönsä Lappeenrannassa ja Imatralla, joista varsinkin Lappeenrannassa Ryösöillä on ollut iso rooli. Käsittäkseni noilla paikkakunnilla ei ole pidetty Lhpk:n ja Sleyn messuja samoina sunnuntaina silloin, kun resurssit eivät ole riittäneet jokasunnuntaisiin palveluksiin. Saa nähdä, miten tämä siirtymä vaikuttaa siellä, siirtyykö Sleyn väkeä Lhpk:hon, tiivistyykö yhteistyö vai jotain muuta.
3 tykkäystä
Tuli muuten mieleen vielä saman asian osalta sekin, että haastatellun väite kello 10:n jumalanpalveluksen olemisesta maatalousyhteiskunnasta peräisin oli myös aika erikoinen:
Toivoisin, että maatalousyhteiskunnasta tultaisiin digiyhteiskuntaan myös jumalanpalveluksen ajankohdassa.
Kello 10 ei ollut ajankohta, jolloin maatalouden harjoittajille olisi ollut suotuisaa tulla jumalanpalveluksiin, vaan se ajankohta nimenomaan olisi sopinut maatalousyhteiskunnan aikaan varsin huonosti yhteen maataloustöiden kanssa - etenkin aikaan ennen autojen sekä autoteiden ja sen myötä nopeampien siirtymien paikasta toiseen. Esimerkiksi Ruotsin vallan aikana 1686 säädetyn ja sen jälkeen pitkään voimassa olleen Kirkkolain mukaan pääsääntö oli se, että sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä kuului pitää jumalanpalvelukset aamulla, puoleltapäivin ja illalla eli kolme jumalanpalvelusta joka pyhä, jolloin oli sitten osallistujillakin valinnanvaraa valita, mihin niistä osallistui. Maaseudulla tavattiin järjestää vain yksi jumalanpalvelus kello kahdeksalta aamulla (maaseudulla myöhemmin päivällä ja illalla väki oli estynyt tulemasta maataloustöiden takia, mikä huomioitiin kellonajoista säädettäessä):
§. III. Sunnuntai päiwinä / ja colmena corkiana wuoden Juhlana / nijn myös suurin julki Rucous päiwinä / pitä Caupungeisa pidettämän Amusarna / Puolipäiwäiwän- ja Ehtosarna / nijn hywin myös muina Juhlapäiwinä / jotca XIV. lugusa luetellan. Apostolein päiwänä pidetän Sarna Stockholmis ja muisa suurisa Caupungeisa / nijncuin tähän asti on tapa ollut. Mutta wähemmisä / ja Maalla pidetän ainoastans yxi Sarna / joca aljetan cahdexan lyödes. Keskiwijcko ja Perjantai Sarnat joca wicko pitä totutun tawan jälken huomeneltain aljettaman / ja coco Jumalan palwelus / cosca Kello on neljännest wailla Cahdexan / lopetettaman. Muina päiwinä pitä suuris Caupungeisa Rucous pidettämän Kircos Huomeneltain ja Ehtona.
§. IV Amusarnaan pitä soitettaman Stockholmis ja muisa suurisa Caupungeisa Neljän lyödes / ja yhten wijden lyödes. Mutta wähemmis Caupungeisa ruwetan wijden lyödes ja yhten soitetan wähä ennen Cuuden lyömä. Silloin pitä Jumalan palwelus aljettaman Amu Wirrellä / ja O Jumal sinua kijtäm. Senjälken weisatan yxi versy P. Hengen awusta / ja Sarna aljetan Amu ja Isä meidänRucouxella / ilman pitkätä Esipuhetta. Sijtte pitä eten otettaman yxi Osa Catechismuxest / ja caicki ynnä Rucousten canßa päätettämän puoles hetkesä; Wijmein päätetän Siunauxella ja yhdellä wersyllä / muutoin josei HERran pyhä Ehtollista pidetä; silloin luetan siunaus Altarin edes. Maankircois aljetan Amusarna Jouluna / Pääsiäisnä ja Heluntaina / nijn warhain / että se taita loppua Huomeneltain liki cahdexan lyömä / ja Puolipäiwäsarna puolipäiwän aicana.
Agraariajan luterilaisen kirkon malli nykyisiä isoja kaupunkeja paljon pienemmissä, mutta sen ajan mittapuun mukaan isoissa kaupungeissa, oli se, että jumalanpalveluksia oli monta eri alkamisaikoina joka pyhä. Lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin kaupungeissa arkipäivinäkin. Nykyään aika harvassa kaupunkiseurakunnassa Suomessa on kolme messua samassa kirkossa joka pyhä niin, että seurakuntalaisilla on hyvin valinnanvaraa alkamisajankohdista. (Toki nykyään on sitten netissä valtavasti erilaista hengellistä ohjelmatarjontaa myös, jonka katsominen ja kuuntelu ei ole paikkaan eikä aikaan sidottua. Mutta jumalanpalveluksia voisi seurakunnissa silti ihan hyvin olla yhä monta peräkkäin joka pyhä, jolloin niitä olisi ihmisten myös helpompi yhteensovittaa muihin aikatauluihinsa. Nykyään useat kaupungit ovat Suomessa asukasmäärältään merkittävästi isompia kuin mitä oli tuon Kirkkolain aikaan suurten kaupunkien tilanne. Ruotsin pääkaupunki Tukholmakin oli 1680-luvulla vain noin 50 000 asukkaan kaupunki).
Vuoden 1686 Kirkkolaissa kello 10 oli myös erikseen mainittu ajankohta, mutta ei yleisenä jumalanpalvelusten alkamisaikana, vaan rukouskellojen soiton ajankohtana arkipäivisin kaupungeissa:
§. III. Caupungeisa pitä joca Arkiopäiwä kläpättämän / Huomeneltain kymmenen lyödes / ja Ehtona Neljän lyödes; Nijn myös Maalla joca Amu ja Ehto / nijncuin tähän asti on tapa ollut / ja Cansa sillä muistutettaman / että he rucoilewat Jumalalda Siunausta edesottamiseens / ja että Jumala tahdois warjella Esiwallan / anda Rauha ja Lepo / ja autuallisen Lopun.
4 tykkäystä
Meidän kirkkoherra pitää klo 10 jumalanpalvelusaikaa sopivana siksi, että silloin yleensä ei oli muilla porukoilla mitään toimintaa.
Ehtimisestä kuhunkin paikkaan voin todeta, että me 7-päiväistä viikkoa työskentelevät lypsykarjanpitäjät aikanaan pienten lasten kanssa ehdimme porukasta parhaiten tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Ei ollut rääpyä nukkua pidempään sunnuntaiaamuna.
3 tykkäystä
Mitä ihmettä minä juuri luin…?
Ai se olikin jokin vanha juttu… Vieläköhän tuo hekumoi tuolla tavalla…
1 tykkäys
Pysyyhän sitä pappina kun piispalla ja tuomiokapitulilla ei ole sen vertaa uskallusta, että heittäisivät hänet ulos kirkon virasta. Olisi saanut heittää jo ajat sitten. On tärkeämpää kauhistella Inkerin kirkon pappisvihkimyksiä. Hyi!
6 tykkäystä
Nykinen klo 10 jumalanpalvelus on se päiväjumalanpalvelus. Aamu- ja iltajumalanpalvelukset eivät olleet messuja. Iltamessu taitaa olla aika uusi keksintö noin ylipäänsä.
Ennen saatettiin pitää aamu- ja päiväjumalanpalvelukset peräkkäin, jotta väki pääsi sitten kotiin. Ehtoollispyhinä saattoi olla erillinen yleinen rippi joko lauantai-iltana tai ennen pääjumalanpalvelusta.
Minusta kello 10 on hyvä aika, koska sitten ehtii syödäkin. Jos messu on esim. 12, niin kotona on kahden pintaan ja sitten pitäisi alkaa laittaa ruokaa ja syöminen menee myöhään.
Ennenhän sunnuntaisin ei tehty kuin välttämättömät karjanhoitotyöt ja varmasti sitä varten sitten jätettiin kotimiehiksi osa perheväkeä. Jokasunnuntainen kirkossa käynti oli etäisillä seuduilla tietysti mahdotonta ja korvattiin kotihartauksilla.
(Vielä omassa lapsuudessani muistan, että meillä maalla iltatilaisuudet aina ajoitettiin iltanavetan mukaan, nykyään ei enää tarvitse, kun ei meidänkään kylällä taida enää lehmiä olla kuin yhdessä talossa.)
Leo näyttää päättäneen jäädä eläkkeelle. Oikeudenkäynti on joko arkkipiispa-aikana tai sen jälkeen, riippuen oikeustalon ruuhkista. Media menee varmasti seuraamaan ko. tapahtumia.
Arkkipiispa Leo jää eläkkeelle siksi, että hän on vanha ja sairas. Hän ei enää jaksa seisoa kirkossa.
1 tykkäys
Kiitos tiedosta. Oikeusprosessi tulee varmaan myös kuormittamaan.
Tuota syytä ei ole mainittu Ortodoksikirkon tiedotteessa eikä esim. Ilta-Sanomien uutisessa.
Ks.
Tokkopa on kovin tavatonta, että vaativassa työssä oleva 75-vuotias henkilö alkaa jo kaihota eläkepäiviä 
3 tykkäystä
Niinpä, harva noin pitkään edes on roolissaan.
Yle haastatteli nyt erosta “sotkuisessa tilanteessa”. Vaistoni oli oikeassa, haastattelu tuli heti eron syistä. Erolle on varmaan useita syitä.
Arkkipiispa Leo jää eläkkeelle sotkuisessa tilanteessa, jota hän ei kommentoi