Otsikko on siis tämä: “Näkökulma: Pori Jazz paljasti, että Sari Essayah kalastelee samoilta vesiltä kuin Laura Huhtasaari”. Itse kirjoituksessa on kuitenkin vain siitä, että sekä Huhtasaari että Essayah ovat puolustaneet Ruotsalaa. Toimittaja määrittelee asian otsikossa samoilla vesillä kalasteluksi, eikä ymmärrä että kristityt poliitikot voivat tukea jotakuta ilman, että siinä kalasteltaisiin yhtään mitään, vaan halutaan ainoastaan tukea uskonveljeä, jota kohdellaan kaltoin. Jotenkin tosi raadollinen ajattelutapa tuolla toimittajalla.
Hannu Jaakkola hoilaa kuinka heillä on korkea etiikka. No mikä se on, kun se on niin korkea? Aika itsekästä vaan tokaista korkeista etiikoistaan, jos ei tarkemmin valota. Jotain antikristillistä ainakin, jos ei jopa ruoka-aine? Onko se noiden ihan oma. 2000 vuotta kului kunnes kristinusko löysi voittajansa: Hannu Jaakkolan Jazz porukalla oli Jeesustakin korkeammat etiikat.
Businessmiesten etiikkahöpöt on aina yhtä noloja. Joo eiköhän noillakin festareilla riitä porukkaa, joka pahentaa alkoholismiaan nauttien korkean etiikan juomatarjoilusta. Noin esimerkkinä muiden jatkoksi. Tosin nykyaika onkin sellainen aika, jossa jaakkoloita ei noloutensa edes hävetä.
Pori Jazz joka viranomaisten puuttumattomuuden ansiosta antoi laittomasti ihmisten tuoda omat viinansa tilaisuuksiin nautittavaksi on näin siis siirtynyt etiikan ykkösriviin. Temppu joka asettaa kävijät pahimmillaan hengenvaaraan.
Oikeasti Ylen juttu on ihmeellinen, jos kerran ei saa kysyä homokantaa haastattelussa, miten sen perusteella saa antaa potkut? (En tunne työsäädöksiä, myönnetään.)
Huolestuttavaa on tietysti se, että lehdistö johtaa nyt noitavainoa ilman, että kertoo asiaa todenmukaisella tavalla. Korneinta on, että alalaidassa on merkki “Vastuullista journalismia”.
Entä jos? Jos minä olisin menossa festivaaleille joko esiintyjäksi tai yleisöön, en olisi kiinnostunut toimitusjohtajan poliittisista mielipiteistä. – Kaikille ei muuten voi olla mieliksi muutenkaan. Jos toimitusjohtaja on vasemmistolainen, oikeistolaiset voivat suuttua, ja jos oikeistolainen, vasemmisto saattaa kimpaantua. Näin siis käy, jos normaalista länsimaisesta suvaitsevaisuudesta ei haluta välittää.
Anteeksi kysymys. Anteeksi lyhyt viesti. En vaan oiken osaa tätä alkaa jotenkin pidemmäksi pohdiskeluksi muuttaa. Siis jostain minua nyt selvästi syytetään…
TV:stä tuttu Ja muutoinkin Johanna Korhonen sai 80 000 korvauksia, kun oikeus näki työnantajan erottaneen yksityisyydensuojaan liittyvien asioiden takia.
Tuo tapaus oli epäselvempi, eikä missään määrin yhtä törkeä kuin tämä Pori Jazz case. Rikosninike syrjintä ja pitäisi ehdottomasti viedä oikeuteen, koska muutoin työnantajat (ainakin ne huonot kuten Porin Jazz) alkavat kuvittelemaan, että henkilön yksityisyydensuojan alle menevät asiat ovat jotenkin myös heidän asioitaan.
Näin. Jos olisin palkkaamassa ihmistä, jonka nimi tulee näkyviin, en pitäisi toimintaa eroakirkosta.fi-palvelussa ollenkaan hyvänä. Aina parempi, jos “nimellinen” työntekijä on harmaa ja mauton.
Ja samalla tunnistan miten hankala juttu tuo on jo yksinomaan yhteiskunnan tehokkuuden kannalta. Jos uskonto ei vaikuta esimerkiksi sopankeittoon, on järkevää valita kokki uskonnosta riippumatta.
Eiköhän tässä sovellettu toimitusjohtajasopimuksen ehtoja, jossa työsuhde voidaan purkaa mistä tahansa syystä ja toimitusjohtajalle maksetaan korvaus. Sopimukseen kuuluu myös se, että korvauksen vastineeksi erotettu ei puhu firmaansa vastaan, saati haasta oikeuteen.
Sen sijaan Satakunnan Kansa -lehden toimintaa voisi Julkisen sanan neuvosto tutkia, noudatettiinko journalistin ohjeita, vai ei.
Kun ei voida purkaa mistä tahansa syystä. Voidaan purkaa luottamuspulan takia, mutta ei voida purkaa työhön kuulumattomien yksityisyydensuojaan kuuluvien syiden takia. Nämä syyt Porin Jazzin hallituksen puheenjohtaja nimenomaisesti alleviivasivat oikein YLE:lle. Suoraan lakikirjasta ja löytyy lukuisia ennakkotapauksia. Laittomuus ei tule työlainsäädännöstä, vaan syrjintä on laissa erikseen.
Jos tuollaista ei olisi eläisimme täysin villissä lännessä. Tyyliin toimitusjohtajan puoliso sairastuu ja työnantaja erottaa sanoen syyksi sen, että kuuli toimarin puolisolla olevan syövän.
Kevyesti toki voi irtisanoa, mutta syy ei voi olla uskonto, ihonväri, puolison sairastuminen tai vastaava syy. Ja tässä täysin kiistatta Porin Jazzin hallituksen puheenjohtaja on todennut syyn olleen toimitusjohtajan henkilökohtaiset uskonnolliset näkemykset. Täysin selvä tapaus. Tapaus olisi epäselvä, jos asiassa olisi sanottu julkisuuteen syynä olleen se luottamuspula.
Voi olla yhdistyksillä ja yrityksillä eroa sen suhteen miten helppo on erottaa. Kummassakaan ei saa luonnollisestikaan erottaa laittomasti.
Se pitää paikkaansa, että tuskin menee oikeuteen, joka on ikävää koska työnantajapiirit saavat siitä uutta vettä myllyynsä ihmisten oikeuksien polkemisessa.