Niin,
Suurikin tekstimassa redusoituu tyhjäksi, jos se kieppuu toistuvasti vain yksien ja samojen ajatuskulkujen ja todisteluketjujen, ja vallankin niiden samojen vihollisiksi julistettujen pahisten ympärillä. Kun viholliskuva on selkeä, voikin siirtyä jatkuvaan rumputuleen maalina samat koordinaatit.
Kymmenettä kertaa luettuaan, että siihenkin ongelmaan löytyy ne samat pahikset ja jotkut pseudo-kristityt trump-loverit ei sitä usko, alkaa raskaskin tekstimassa jotenkin haihtua…
Saksulle kiitos koslan siirrosta. Ota kuitenkin se kasikympin tarra jo pois! Juhalta “perinteiset”. Palauttaa tikkataulu ens viikolla.
Asiaan tosiaankin takas, I-ytimen lähelle siunailemaan. Aamen, hallelujaa. Saksu, kuka mielestäsi tällästä sontaa levittää? Mitä “kristittyjä” nää tällaiset kuvittelee olevansa: https://www.nbcnews.com/news/amp/ncna867371
Holy Land Christians feel abandoned by U.S. evangelicals
Mä diggaan Woodyn leffoja pitkälti just tuon lähes lakkaamattoman pöpötyksen takia.Se luo semmosen kliffan flown, mihinkä tekstit täällä harvoin jos koskaan pystyvät…
Minä taas pidän sellaisesta hiljaisesta ja rauhallisesta menosta elokuvissa, missä kuva kertoo enemmän kuin keskeytymätön hölötys. kuten juuri tullut Broken Flowers ja Ben Murrayn näytteleminen siinä.
Minulla moni ystävät nämä tässä kirkot. Minä myös en pidä se vähemmän rakentava tapa. Miten sinusta meidän tulisi paremmin toimia Pohjolassa näiden veljet ja sisarer Kristuksessa eduksi?
Olen tässä sellaisia jo tuonutkin esille, mutta ehkä se keskeisin vielä kerran: mahdollisuuksien mukaan matkaamaan/pyhiinvaeltamaan paikan päälle tutustumaan näiden kristittyjen arkeen, heidän huoliinsa ja tulevaisuuden toiveisiinsa. Kuuntelemaan tarkkaavaisella korvalla näiden kirkkojen piispojen, pappien ja rivijäsenten puheenvuoroja ja ehdotuksia siitä, miten me Lännen kristityt voisimme parhaiten edistää heidän hyvinvointiaan islamilaisissa maissa.
Tai tutustumalla täällä näiden kristittyjen historiaan ja nykytilanteeseen ko. kirkkojen omien uutissivustojen, alustoiden ja edustajien välityksellä. Eli, skippaamaan tällä aihelmatiikalla ratsastavien “islam -ja maahanmuuttokriittisten” poliitikkojen, ajatushautomoiden, Twitter-aktivistien ja bloggaajien yksiulotteiset analyysit, joilla he pyrkivät usein vain tukemaan (Esim. tänään Herra Trumpin Lähi-Idän -politiikkaa) sellaista ulkopolitiikkaa, josta on tunnetusti ollut selvästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä seuraamuksia näille kirkoille ja niiden jäsenille.
Huvittaa omituisesti stereotypia, että itämaiset uskonnot ovat ihanan epäpoliittisia ja rauhanomaisia. Ja sitten näiden uskontojen kotimaissa on nimenomaan poliittisia ja uskonnollisia kiistoja.
Väittäisin tämän olevan seurausta siitäkin, että täällä sekularisoituvassa Lännessä muistutetaan toistuvasti siitä -erityisesti kehitysuskoisimpien ja järjestäytyneisiin tai vanhoihin uskontoihin/kirkkoihin usein kielteisesti suhtautuvien taholta- että uskonnolla ei ole enään merkitystä modernille ihmiselle.
Ja että uskolla/uskonnollisuudella ei saa olla mitään osaa eikä arpaa politiikassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa tai millään näkyvällä tapaa ihmisen arjessa, vaan uskonnon harjoittamisen on tapahduttava aina privaatisti, neljän seinän sisällä. Tästä käsin he sitten ikäänkuin vastavuoroisesti olettavan tämä olevan totta tai tavoiteltava asiantila myös Euroopan ulkopuolella.
Näinhän ei siis kuitenkaan ole. Siksi heillä on suuria vaikeuksia tunnistaa uskontojen radikaaleja ilmentymiä ajoissa. Ja tämä taasen on tietysti sidoksissa siihen, että uskontoja ei enään tunneta niin hyvin, koska niitä pidetään ihmisyyden historiallisina jäänteinä. Tai jonain sellaisena “käyttäytymisenä”, jonka ihmiset luontaisesti hylkäävät kun sekulaari ja antiteistinen liberaali demokratia vapauttaa heidät niistä lopullisesti tieteen ja teknologian avulla.
Olisin samaa mieltä. Sekularisoituva ihminen ei ymmärrä uskontoa oikein millään tasolla. Siksi länsimaihin sikiää kovaa vauhtia hassua uskonnollisuutta.
Etelä-Aasian uskontojen kohdalla toki asiaan vaikuttaa sekin, että niitä on markkinoitu hassussa muodossa hassujen valkoisten miesten toimesta. Alan Wattsien ja kumppanien uskonto poikennee aika paljon siitä, miten uskonnollisuus ilmenee näiden uskontojen kotimaissa.
Yhdysvallat maksaa viisi miljoonaa dollaria tiedoista, jotka johtavat seuraavien ISIS:läisten Syyriassa kidnappaamien (ja todennäköisesti murhaamien) piispojen ja pappien tunnistamiseen/pidättämiseen:
1. Paolo Dall’Oglio
2. Maher Mahfouz
3. Gregorios Ibrahim
4. Boulos Yazigi
5. Michael Kayyal
Joku voisi sanoa tätä poliittiseksi opportunismiksi tms. Mije en. Trumpin hallinto lähettää nyt selvää myönteistä signaalia alueen kristityille. Irakissa osin havaittavissa samanlaista valpastumista.
Kenties Trump & Co ovat vihdoin hokanneet, että Lähi-Idän kirkkojen päämiehet ja edustajat, piispat ja arvostetut papit ovat aina olleet yhteisöjensä edustajia valtion tai paikallisen autoritäärisen päämiehen suuntaan. Kristittyjen poliittinen järjestäytyminen ei ole ollut oikeastaan mahdollista kuin Libanonissa, jossa kristittyjä on ollut merkittävä määrä vs. islamilaiset ja druusit.
Mahdollisella “hokaamisella” tarkoitan sitä, että näiden piispojen ja pappien murhaamista voi verrata poliittiselta ja henkiseltä vaikutukseltaan ko. kirkkojen jäsenten keskuudessa lähestulkoon siihen, että joku SDP:n, Kokoomuksen, Vihreiden tms. puheenjohtaja tai kansanedustaja tapettaisiin. Tätä nuo mainitsemani sekulaarimmat tahot eivät vieläkään ymmärrä juurikin noista mainitsemistani syistä johtuen.