Vainotut kristityt

Tukeeko Trump noita kyseisiä turkkilaisia joukkoja?

Tämä keskustelu Syyrian sotatilanteesta ei kuulu tälle foorumille eikä tähän ketjuun, ja liputinkin sen siksi. @TimoAnttila on taas avannut poliittisen keskustelun. Se, että armenialaisten mainitaan olevan “kristittyjä”, on päälleliimattua eikä suinkaan tee tästä keskustelupuheenvuoroa ketjun aiheeseen, kristittyjen vainoamiseen .

3 tykkäystä

Pyydän anteeksi. Lupaan jatkossa käsitellä Syyrian ja yleensä Lähi-idän vainottujen kristittyjen tilannetta Oikean Median ja muiden vastaavien “epäpoliittisuudesta” tunnettujen protestanttien ylläpitämiltä sivustoilta. Olisiko sinulla ev.lut lähetyshiippakuntalaisena antaa minulle hyviä sivustosuosituksia?

Obs. mainitulla alueella on vainon alla nyt muitakin “kristittyjä” kuin niitä armenialaisia. Mm. syyrialaisia ja assyyreja.

1 tykkäys

Turkki karkoittaa kristittyjä pappeja, kertomatta edes syytä:

“Armenian Catholic priest Hanna Ibrahim of al-Qamishli and his father Ibrahim Hanna Bidu, nicknamed Abu Huseib, were shot dead by unknown gunmen on the road between Deir Ezzor and al-Hasakeh as they headed to oversee the restoration of the Armenian Catholic Church in Deir Ezzor.”

Liekö Turkissa sama kuin Iranissa so. pyrkivät länsimaisista kirkoista eroon?

Aiemmin passiivisesti, nyt epäsuorasti, toitottavasti ei pian aktiivisesti.

Ennen Turkin nykyhallintoa maa oli poliittisesti avarampi ja muihin uskontoihin (kuin islamiin) sallivammin suhtautuva, länsimaistui ja avasi yhteyksiä.

1 tykkäys

Näin juuri. Toisaalta monet pinnallisesti Turkkia tunteneet (tai sekularisaatio-teorian naivimmat kannattajat) pitävät nykyistä kehitystä, asiana jonka Syyrian sisällissota (2011-) ja vallankaappausyritys (2016) laukaisi.

Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan Erdoganilla on aina ollut soft spot islamille. Erdoganin ”pehmeän islamismin” uskottiin ja toivottin olevan EU:n ja Turkin itsensä kannalta islamia modernisoiva voima. Sitä se ei ole kuitenkaan ollut. Erdogan on toki pitänyt ulkoisesti kiinni Atatürkin sekulaarista perinteestä, symboleista ja slouganeista.

Lyhyesti, Turkki oli hyvästi islamisoitumisen tiellä jo ennen Syyrian sisällisotaa, mutta juurikin Syyrian sodan kautta Turkkilla on nyt ainakin EU:stä hyvä niskaote, samalla kun se pelaa itää ja länttä ja pyrkii haastamaan Saudi-Arabiaa (sunni)islamilaisen maailman johtajana ja suojelijana.(so. intrasunnilainen jännite: musliveljeskuntalaisuus vs. salafi-wahhabismi).

Koukkaus takaisin teemaan. Lähi-idän kristityillä ei ole samanlaista suojelijaa tai intressiensä puolustajaa kuin muslimeilla, vaan heidän asemansa ja tulevaisuutensa määrittyy täysin sen mukaan kuinka hyvissä väleissä heidän kotimaittensa johtajat ovat Lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Tosin tämäkään ei ole mikään erityinen turvallisuustae, kun ulkopolitiikkaa ja valtiosuhteita ovat yleensä sanelleet aivan muut asiat kuin kristillisten vähemmistöjen asema, oikeudet ja heidän hyvinvointi.

Venäjää en sen puheista huolimatta pidä Lähi-idän kristittyjen puolustajana, vaikka suurin osa Syyrian kristityistä onkin tukeutunut Putinin tukemaan Assadiin. Putin on Lähi-idässä liikkeellä pragmaattisista, taloudellisista ja inhorealistisista syistä. Ja jos sen asema Syyriassa tai sisäpolittinen tilanne Venäjällä muuttuu happamaksi, se ei taatusti jää notkumaan Syyriaan maan kristittyjen takia.

Nykyinen presidentti on ollut virassa vuodesta 2014. Käytiin vaimon kanssa ensimmäisen kerran Turkissa Istanbulissa samana vuonna ja minulle jäi vielä silloin positiivinen mielikuva nykyaikaisesta länsimaisesta kaupungista, jossa infrastruktuuri on hyvin kehittynyttä, yliopistot toimivia, eikä islam näkynyt arjessa käytännössä juurikaan. Naiset eivät käyttäneet huiveja, muuta kuin Uskudarin puolella Bosporinsalmen Itäpuolella Istanbulin Aasian puoleisessa osassa. Muutoinhan se on Eurooppaa. Etenkin nuoret yliopiston opiskelijat olisivat voineet olla mistä tahansa Etelä-Euroopasta. Kaupungissa toimi myös luterilainen kirkko.

Vuotta myöhemmin kävimme Izmirissä, joka on myös hyvin vahvasti ollut Ataturkin perintönä maallinen kaupunki ilman islamin voimakasta vaikutusta. Myös Izmir on moderni kaupunki, siellä toimi suomalaisten ylläpitämä luterilainen seurakunta ja yliopistot toimivat vielä tuolloin länsimaisesti.

Izmirissä näimme kuitenkin pakolaisaallon ensivaiheen, sillä juuri sieltä Syyrian ja Irakin pakolaiset menivät kumiveneillä Kreikan rannikolle ja lähimmille saarille, jotka ovat vain parin-kolmen kymmenen kilometrin päässä Izmiristä. Avoin kaupankäynti kumiveneillä ja pelastusrenkailla oli silmiinpistävää, samoin pakolaiset realisoivat omaisuuttaan kadunkulmissa.

Nykyisen presidentin aikana olen käynyt pari kertaa Alanyassa Turkin etelärannikolla, jossa turismin keskellä islam ei näy eikä kuulu kuin moskeijoiden rukoushuutoina minareeteista pari kolme kertaa päivässä ja joista kukaan paikallinenkaan ei näytä olevan kiinnostunut. Huivien määrä ainakin tuolla tuntui jälkimmäisen käynnin jälkeen lisääntyneen.

1 tykkäys

Open Doors raportoi Turkin tilanteesta. Siellä on esimerkkejä ja täysi raportti. Kopioin pätkän alun tiivistelmästä:

How Christians are Suffering

The very strong religious nationalism that permeates Turkish society puts significant pressure on Christians. Because leaving Islam is considered betrayal of Turkish identity, Islam and family, converts from Islam to Christianity face social opposition. Although conversion from Islam to Christianity is not legally forbidden, Christians definitely feel the squeeze. And that squeeze is tightening.

Converts face increasing pressure from their families and communities to return to Islam. As a result, Christians sometimes lead a double life and hide their conversion. If discovered, they may be threatened with divorce and loss of inheritance. Christians also have no access to state jobs and often experience discrimination in private employment.

Mikä mahti maailmassa saisi toveri Vladimirin kääntämään kelkkansa al-Assadia ja Syyriaa vastaan? Erittäin epätodennäköinen skenaario sillä Syyriahan on Venäjän tärkein liittolainen ja etuvartio lähi-idässä ja Iran kokolailla hyvä kakkonen (USA:n/EU:n viholliset ovat Putinin ystäviä).

Niin… ja mitkähän (ilm.) läntiset maailmanmahdit kääntäisivät samalla kelkkansa Syyrian kristittyjen puolelle. Erittäin epätodennäköinen skenaario tämänkin sillä USA ja EU siinä sivussa ovat kahden ei-kristillisen Lähi-idän valtion elintärkeitä (ja niiden asiakasvaltoiden; mm. Bahrain, Jordania ja Egypti) liittolaisia ja ystäviä.

Ja toisen noista, eli Saudi-Arabian harjoittaman ja aktiivisesti Euroopaankin levittämän islamin tiedetään olevan opillisesti kaikista sunni-suuntauksista lähimpänä talibaanien, AlQaidan, ISIS:ksen ja Syyrian kristittyjenkin kurkkuja todennäköisesti tälläkin hetkellä Turkin turvallisuusalueella auki leikkelevien syyrialaisten ja ei-syyrialaisten “vapaustaistelijoiden” (>joita USA ja EU ovat erinäisllä tavoilla sisällisodan aikana tukeneet ja brändänneet meille myönteisessä valossa) salafistien ja muiden ääri-islamistien muhamettilaisuutta.

Enpä luule Venäjän laittavan itseään peliin Iraninkaan puolelle/rinnalla, jos Trump saa vihdoin eskaloitua sotansa Irania vastaan. Vanjan ja iranilaisten yhteistyö on pohjimmiltaan pragmaattista; taloudellista ja sotilaallista. Syyriassakin Venäjän ja Iranin tiedetään olevan eri linjoilla monissa asioissa jopa erään NATO:akin lähellä olevan ajatushautomon mukaan.

Pointti, samalla tavalla syvää ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa ei Venäjän ja Iranin kesken ole kuin esim. USA:n ja Saudi-Arabian.

Ja lopuksi, kuten historia opettaa, nurkkaan ahdistetut tai sellaisena tilanteen kokevat hakevat tunnetusti tukea ja apua sieltä mistä saavat. Tässä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Väittäisin myös -jälleen!- niin, että Yhdysvaltojen Lähi-Idän “ystävien” ja heidän mielihalujensa ja putinmaisuuksien tukeminen ei ole vuosikymmeniin ollut alueen vainottujen kristittyjen etujen mukaista, vaan nimenkinomaan vain näiden ei-kristillisten valtioiden. Yhtä lailla näiden ystävyyssuhteiden vaaliminen on koko ajan tuottanut EU:llekin vain uusia turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia haasteita ja vakavia ongelmiakin.

EU:n ja Suomen, mutta erityisesti niiden vainottujen kristittyjen kannalta syytä palauttaa mieliimme: Yhdysvalloilla/länsimailla on “ystäviä”, jotka toiminnallaan vain vahvistavat kristittyjen vihollisten vaikutusvaltaa. Tai suppeammin, se että valtio on päässyt jonkun länsimaan siipien suojiin tai sen ystäväksi, ei tee ko. maasta Putinin ystävämaata luntavalkeampaa; arvojensa, ideologiansa ja toimintatapojensa puolesta “läntisempää” maata, joka pitäisi mielessään esim. EU:n huolet ja intressit. Tällaisia “ystäviä” USA:lla/EU:llakin on valitettavan monta.

Tiivistettynä: Turkin armeija ei hyökkää Syyrian alueelle, vaan Turkin tukemat syyrialaiset kapinalliset, joista osa on islamistisia, jotka ovat aloittaneet kristittyjen armenialaisten ja ilmeisesti muidenkin siviilien murhaamisen. 200000 on paennut taisteluita.

Ehkä korjaan hiukan; ilman Turkin valtion, sen armeijan apua ja Erdoganin tahtotilaa nuo syyrialaiset ja ei-syyrialaiset “kapinalliset” -joista suurin osa on enemmänkin jihadisteja kuin vain islamisteja- (ja joita muissa olosuhteissa tai kun he ovat taistelleet Assadin joukkoja vastaan, olemme kutsuneet “maltillisiksi”) eivät hyökkäisi yhtään minnekkään(1). Ja kyllä Turkin ilmavoimat ja lennokit operoivat Syyrian ilmatilassa.

Trump on näyttänyt Erdoganin operaatiolle vihreää valoa ja sotilasliitto NATO:kin ymmärtää, kuten aiemmin Afrinissa, Turkin legitiimit turvallisuusintressit ko. Syyrialle kuuluvalla alueella, mutta kehoittaa vain malttiin.


(1)

Suosittelen kaikkia lukemaan tämän presidentti Obamaa ja Trumpia palvelleen ISIS:ksen vastaisen koaliition ex-lähettilään Brett McGurki´n Twitter-kysmysketjun kokonaisuudessaan.

Paljon sellaista tietoa, joista ei ole pahemmin täällä Lännessä puhuttu, kun on ollut niin kiire kammeta Assadia jo kohta kahdesatta vuotta istuimeltaan ja keskittyä pääasiassa vanjan brutaaliin ilmasotaan.

Faktahan on -ja voin tämän myös lähteistää arvostettujen läntisten Syyria-asiantuntijoiden avulla- että ns. maltillisesta oppositiosta voidaan ehdottomasti puhua 2011, mutta kesään 2012 tullessa, maltilliset ovat oppositiossa oppositiossa ja syyrialaiset ja ei-syyrialaiset islamistit dominoivat skeneä.

Kyllä tämä kehitys on ollut länsivalloillakin selvillä, mutta Turkin, Saudi-Arabian ja Qatarin kyydissä on pysytty. Sekin on tiedetty, että opposition (sunni)islamisoitumisen myötä esim. juuri kristityt ovat siirtyneet, alkaneet nojautumaan Assadiin.

1 tykkäys

Erdogan puhunut moskeijassa:

Siinä sitä ”rauhan uskontoa” kerrakseen

Ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.

Koska “Vainotut krisityt”-ketju on lukittu, laitetaan tämä tähän uutisketjuun.

Kristittyjen murhia ja karkoituksia Afrikassa n. kymmenen vuoden ajalta käsittelevä artikkeli. Eipä näistä paljon meikäläinekään media kirjoittele.

" All the news that’s fit to print? Ignored by the media, the 43.000 Christians killed by Jihad in Africa are not deemed newsworthy."

“In Nigeria we are on the verge of genocide”. This is what Bernard-Henry Lévy wrote in his reportage from Nigeria published by Paris Match. A Muslim pastor tells him: “This is our land, whites cannot pass here. Do you want to spy on our women? It is prohibited by the Koran. There are too many [Black} Christians around here, Christians are dogs and children of bitches. They are traitors because they have converted to the religion of the whites, they are friends of the whites, they are unclean. When they all leave, Nigeria will finally be free ”.

2 tykkäystä

Olisiko yksi syy siinä, että täällä sekulaarissa Lännessä päähuomion tänään saavat toisenlaiset vähemmistöt. Ehkä asiasta alettaisiin uutisoimaan, jos siinä olisi sellainen BLM -tulokulma!? Vainotuksi tuleminen uskonnon takia on niingu so last season.

3 tykkäystä