No, sanopa sinä missä oleellisessa mielessä luterilainen tunnustus eroaa ns. vanhoista kirkkokunnista ?
Kuten sanoin, luterilainen tunnustus ei mainitse naispappeudesta yhtään mitään, etusivulla sanotaan näin:
" Luterilaisen kirkon tunnustus perustuu Raamattuun, kolmeen vanhan kirkon uskontunnustukseen sekä luterilaisiin tunnustuskirjoihin."
Ehkä syitä pitäisi lähteä etsimään sitä kautta, että miksi ihmiset ovat erilaisia tmv ?
Minua ei tarvitse teititellä, vaikka olenkin ikäni (64v) kuulunut luterilaiseen kirkkoon, toiminut joskus hyvinkin aktiivisena vapaaehtoisena siellä, uudestisyntynyt n. 40v sitten, jolloin silmäni ovat avautuneet näille asioille, enkä hyväksy naispappeutta kun en löydä sille Raamatusta minkäänlaista hyväksyntää.
Siitä huolimatta olen luterilainen elämäni loppuun saakka, enkä enää aijo vaihtaa kirkkokuntaa.
Viimeisellä tuomiolla varmasti selviää asioiden oikea laita.
Luterilainen kolminaisuusoppi on juuri sitä oikeaa vanhakirkollista oppia ja se ei eroa katolisesta opista mitenkään. Muissakin asioissa erot eivät ole merkittäviä, luostarilaitosta tosin ei esiinny, vaikka yksittäisiä luostareita kylläkin. CA opettaa, että oppi on sellainen " ettei siinä ole mitään, mikä on ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Roomankaan kirkon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi on isien kirjoituksista meille tunnettua." Väärinkäytökset vain on pyritty poistamaan.
Suomen ev.-lut. kirkko kuuluu vanhoihin kirkkoihin. Toisaalta vanhoissa kirkoissa on paljon eroja, mm. noissa mainitsemissasi asioissa.
Imeisesti et ole vilhelm, mutta sinulle heitän saman kysymyksen pappeudesta luterilaisessa kirkossa, kerro minulle missä kohtaa tunnustuskirjoissa puhutaan naispappeudesta ?
@cymbus sinua jo ohjeistaakin tuossa yllä, " Suomen ev.-lut. kirkko kuuluu vanhoihin kirkkoihin. Toisaalta vanhoissa kirkoissa on paljon eroja, mm. noissa mainitsemissasi asioissa."
Oleellisimmalta osiltaan luterilaisuus tunnustaa samoja asioita, eroja toki löytyy, mutta ovat nyansseja, joita tulee jopa siitä, että ihmiset nyt tuppaavat olemaan erilaisia (Luojan kiitos).
Pappeus ei tyhjene naispappeuden vastustukseen. Vaikka luterilainen vastustaisi naispappeutta, hänen pappeuskäsityksensä poikkeaisi silti vanhojen kirkkojen pappeuskäsityksensä.
No miksi niitä pitäisi toimittaa, “messu- uhreja”, sekä mitä ne ovat, kuka niin määrää, missä jne ?
Jeesus on kertakaikkinen uhri, uudenliiton välittäjä j n e. . .
Minustakaan ei tarvitse toimittaa. Mutta SG ei sanonut, että pitäisi toimittaa, vaan hän sanoi, että luterilaisten pappeuskäsitys poikkeaa vanhojen kirkkojen pappeuskäsityksestä. Katoliset ja näemmä myös ortodoksit ovat väärässä tässä asiassa, toki. Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, kuka on oikeassa, vaan siitä, eroavatko käsitykset vaiko eivätkö.
Nyt mennään muuten aika kauas ketjun alkuperäisestä aiheesta… Tuleeko se jollekin yllätyksenä, että luterilaisen ja katolisen uskon välillä on opillisia eroja?
Sekä virheellisesti (itsepäisesti) pitää kiinni siitä, koska protestanteilla on naispappeja, tämä löytyy tunnustuksesta, joka perustuu Raamattuun, mutta näinhän ei ole.
-tämänhän tiesitkin.
Tämä on sitten eri keskustelun paikka. Pointtinani oli hahmottaa, miten luterilaisuus eroaa vanhoista kirkkokunnista. Luterilaisuus voi olla oikeassa ja raamatullista, mutta sen uskonkäsitys eroaa vanhoista kirkkokunnista. Ja sen olettaisi olevan luterilaisille ihan ok.
