Ehkä on ollut, ehkä ei. En tunne asiaa ollenkaan. Pohdin vain yleisellä tasolla, että tuon tyyppisen tapahtuman tapauksessa syyllisyyskysymys tuskin ratkeaisi pelkällä DNA-näytteellä. Suomen lain mukaan rikoksesta voidaan tuomita vain, jos vastaajan syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä. Jos jonkun DNA tunnistettaisiin virtsanäytteestä ja sen lisäksi kyseisestä henkilöstä olisi myös otettu jostain syystä tämän aiemman henkilöhistorian aikana DNA-tiedot ylös poliisin rekisteriin niin, että tiedot voitaisiin yhdistää, epäilty voitaisiin kutsua kuultavaksi. Jos hän kuultaessa kertoisi, että hän on kyllä osallistunut tapahtumaan ja tapahtuman aikana useamman kerran myös pissannut urinaaliin (näitä on nykyään myynnissä myös henkilökohtaisina pienikokoisina versioina sekä naisille että miehille, joista virtsan voi myöhemmin tyhjentää eteenpäin). Jos henkilö vielä kertoisi, että virtsa ei ole ollut ainakaan koko ajan lukkojen takana - ja kiistäisi itse virtsaa mihinkään vahingontekoon käyttäneensä, aika herkästi pelkkä DNA-näyte ei riittäisi osoittamaan henkilöä syylliseksi. Silloin voisi jäädä varteenotettava epäilys siitä, että vahingontekijä voi olla joku muu. DNA tukee kyllä epäilystä, jos on muutakin näyttöä (esimerkiksi kuva-aineistoa, henkilötodistelua tai vaikka sormenjälkiä), mutta ainoana näyttönä se ei ole kovin vahva sellaisessa kontekstissa, jossa pihoihin ei saisi virtsata, eikä vesivessojakaan juuri ole, ja jossa ihan oikeasti moni virtsaa erilaisiin säiliöihin. Vahingontekoon osallistumattoman ihmisen DNA:ta on suhteellisen helppo levittää verrattuna esimerkiksi siihen, miten vaikeaa sormenjälkeä on siirtää toisen omaisuuteen vieraaseen paikkaan.
Mutta nyt mennään ohi ketjun varsinaisen aiheen, enkä jatka tästä sivuaiheesta enempää.
Nyt on julkaistu saldo tarra-aktivistien tekemistä rikosilmoituksista. Se on iso. Varmasti isoin rikosilmoitusmäärä koko Suviseurojen historiassa.
7 on tehnyt,
4 aikoo tehdä,
11 harkitsee rikosilmoituksen tekemistä
Nyt itse asiassa kun ajattelee onkohan Suomen hengellisten kesäjuhlien kautta aikain suurin rikosepäilysuma.
Tekivät väärin kun menivät tarroineen juhlille, mutta käsitystäni muuttaa se, että tuon artikkelin mukaan olivat saaneet viesteillä uhkauksia jo ennen juhlia. Onko vl-porukassa niin paljon kuumakalleja, jotka päätyvät uhkailuun. On eri asia kritisoida ehkäisykieltoa somessa kuin tulla tärvelemään juhlatelttojen pylväitä tarroilla.
Voisiko ainakin osin olla kyse siitä, että löytyy myös paljon “kulttuurilestadiolaisia”? Minun on vaikea uskoa, että jonkin muun herätysliikkeen juhlilla ryhdyttäisiin muuhun kuin kiivaisiin (joskus ehkä liian kiivaisiin) väittelyihin aktivistien kanssa. Satunnaisia henkisesti epävakaita yksilöitä toki on missä tahansa, mutta muutoin kristityt tuskin ryhtyisivät virtsaa heittelemään tms.
Mutta jos on melko paljon väkeä, joka on kasvanut mukaan liikkeeseen ehkä ilman omaa varsinaista hengellistä vakaumusta, sellaisesta joukosta voisi hyvinkin nousta kiivaita oman kulttuurin puolustajia. Tyyliin xxxxlauta, näillä lakeuksilla ei xxxxlauta pilkata Jumalaa
En yhtään epäile asiattoman käyttäytymisen olemassaoloa ja on ihan oikein, että jos rikollista toimintaa on ollut, siihen puututaan.
Sanoisin kuitenkin, että rikosilmoituksilla voidaan tehdä myös politiikkaa. Omaa asiaa saadaan esille julkisuuteen sitä kautta.
Juuri näin lienee asia. Erinomainen rinnastus tuo Arvo Salon (luultavasti todellisuuteen perustuva) näytelmärepliikki.
Onpa tässä vielä puoluepoliittinen aspektikin, mutta jääköön sen käsittely muualle.
Suviseurat on monille festari jossa tavataan, ja kun sinne menee liikkeestä ulos kasvaneita tarroittajia, on loogista että sinne tulee myös muita ideologioita omaksuneita, joilla on juuret tuossa maastossa mutta henkilökohtaista kristillistä elämää ei.
Tärkeä täsmennys. Vahva tunne on, että ikävästi huudelleet ovat olleet liikkeeseen kuuluvia nuoria ja tavaroita heitelleet ex-vliä ja tulleet osin vastustusmotiiveista juhlille, päästäkseen heittelemään tavaroita jne.
Aikanaan esitutkinta selvittää, vaikkei varmaan uskonnollista suuntautumista saa kuulustelussa kysyä.
Kun minä toimin järjestysmiehenä yleisötilaisuudessa, niin yksittäisen ihmisen typeryydet eivät ole minun eikä järjestäjän vastuulla. Estäminen ja puuttuminen on jos olen tietoinen asiasta. Toisaalta velvollisuuteni ei ole mahdollistaa provosointia.
Tämä on tyypillistä politiikan piireistä opittua agitointia. Suututetaan väki ja valitetaan kun joku menettää pinnansa. Pehmoterrorismia.
Toisaalta järjestysmiehen valtuudet ovat hyvin rajalliset puuttua järjestyshäiriöihin. Järkestysmiehillä ei ole poliisiin valtuuksia. Olin kahtenatoista vuotena järjestysmiehenä tangomarkkinoilla ja eipä siinä paljon mitään muuta voinut kuin sanallisesti kehottaa joitakin järjestystä rikkovia, eikä sillä useinkaan ollut vaikutusta.
Tapahtuman järjestäjillä on oikeus asettaa järjestyksenvalvojia tapahtumiin. Kokoontumislain mukaan poliisin tulee ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa. Lainsäädännössä lähtökohtana on se, että tapahtumanjärjestäjä järjestää tapahtuman turvallisesti ja hyödyntää järjestyksenvalvojia, jotka esimerkiksi opastavat ihmisiä tarvittaessa, mutta rikosasiat eivät ole yksityisten tapahtumanjärjestäjien vastuulla, vaan sellaiset asiat ovat poliisin vastuualuetta. Jos rikoksia jossain tapahtumassa epäilee, niistä ilmoittamisen osoite on 112.
Suomessa pääosa rikosilmoituksista ei johda yhtään mihinkään, koska poliisin resurssit ovat rajalliset, ja poliisi valikoi sitä, mihin se rajallisia resurssejaan käyttää. Jokainen jonkin asian tutkintaan käytetty tunti on käytännössä pois muiden asioiden tutkinnoista, koska poliisin resurssit määritellään budjetin kautta, ei sen kautta, paljonko milloinkin olisi töitä.
Kuten sanoin: järjestävä taho on vastuussa turvallisuudesta.
Nyt selvitetään onko järjestyksenvalvojia ollut riittävästi ympäri vuorokauden ja onko järjestävä taho suhtautunut ja toiminut riittävällä vakavuudella tapahtuman aikana ilmoitettuihin laittomuuksiin.
Uusi tieto nyt tuossa järjestyksenvalvojien käyttäytymisestä:
– Kun päälleni kaadettiin vesipullo, järjestyksenvalvoja totesi, että ”älä provosoi”, ja kun meitä ammuttiin suihkepulloilla, järjestyksenvalvoja tuli puhuttelemaan meitä siinä samalla hengellisesti.
Lehdessä oli juttua, että pikkupojat olivat innostuneet ostamaan suihkepulloja ja käyttivät niitä vesisotaan. Oli kuulemma pitänyt kieltää myynti lapsille.
Kuulostaa ikävältä. Tosin mihin tahansa ihmisten kanssakäymisen tilanteeseen mahtuu tietenkin paljon enemmän asioita kuin mitä nuo muutamat sanat kuvaavat. Siksi en vielä tuon tiedon varassa tekisi mitään lopullisia johtopäätöksiä järjestyksenvalvojien toiminnasta.
Se, onko järjestyksenvalvojia riittävästi, selvitetään tuollaisissa tapahtumissa vakiintuneesti poliisille joka vuosi sekä ennen tapahtumaa että tapahtuman aikana. Eiköhän poliisin edustustakin ole ollut tapahtumassa joka päivä tai liki joka päivä paikan päälläkin valvomassa tapahtuman järjestelyjä ja kiertelemässä jo tapahtuman suuren ihmismäärän takia. Poliisilla on lakiin perustuva oikeus antaa määräyksiä sekä tapahtumia ennen että niiden aikana kokoontumislain 20 §:n nojalla. Suviseuroilla lienee kaikkein eniten järjestyksenvalvojia Suomen kaikista tapahtumista. Liikenteenohjaajatkin Suomessa vakiintuneesti luetaan usein järjestyksenvalvojiksi.
Kyllä järkkärien pitäisi ensisijaisesti puuttua sen osapuolen toimintaan, joka tekee (lievääkään) fyysistä väkivaltaa toiselle, eikä siinä moittia toista osapuolta provosoimisesta. En määkään siitä tykkää, että tullaan kesäjuhlille markkinoimaan omaa agendaa, mutta kaikenlainen kiusaaminen ja väkivalta on väärin ja siihen tulisi puuttua tiukasti. Esim tuo isohkojenkin esineiden heittely toisten telttaa päin on oikeasti vaarallista ja siinä voi käydä pahastikin. Poliisiasia tuollainen.
Järjestyksenvalvojien tehtävä on mahdollisissa konfliktitilanteissa koittaa pitää osapuolet erillään ja ylläpitää järjestystä. Tavanomaisen järjestyksenvalvojan keinovalikoimassa ovat sanallinen neuvominen, sanallinen kehottaminen ja sanallinen käskeminen. Jos ne eivät tehoa, keinovalikoima loppuu. Järjestyksenvalvonnassa toimivista osa on tyypillisesti avustavassa roolissa, ja osa on varsinaisia järjestyksenvalvojia, joilla on järjestyksenvalvojakortti eli minimissään parin päivän koulutus, joka oikeuttaa toimimaan järjestyksenvalvojana seuraavat 5 vuotta. Koska koulutus on varsin suppea (yhtä suppea se on muidenkin tapahtumien vapaaehtoistehtävissä toimivilla järjestyksenvalvojilla), järjestyksenvalvojat toimivat pitkälti niillä ihmissuhdetaidoilla, joita heillä muutenkin on, kukin persoonansa mukaan. Poliisiasiat taas ovat poliisiasioita. Jos epäilee toisen tehneen rikoksen, kuuluu soittaa poliisille.
Sanoin, etten tuon tiedon (jolla viittasin ensisijaisesti kahteen Seuraajan uutisesta esiin nostamaan ja uudeksi mainitsemaan tietoon) varassa tekisi lopullisia johtopäätöksiä järjestyksenvalvojien toiminnasta. Et varmaan itsekään tee? Se, että jokin tieto nostattaa kielteisiä tunteita, on toki ymmärrettävää, mutta sen perusteella ei kannata tehdä laajempia päätelmiä.
Emme siis vielä tiedä sitä, mihin ja millä tavoin puututtiin. Aktivistit sanovat, että valvojat eivät puuttuneet “riittävästi”. Eli he puuttuivat, mutta tavoilla, jotka eivät aktivistien mukaan olleet riittäviä. Silti yhden osapuolen parin lauseen tiivistys ei tietenkään ole vielä kattava kuvaus asioista.
Emme tiedä sitäkään, miten aktivistit itse toimivat. Totta kai hekin saattoivat toimia tavoilla, jotka ko. tilanteessa olivat moitittavia. Olisiko silloinkin väistämättä vääryys, että järjestyksenvalvoja muun puuttumisen lisäksi kehottaisi aktivisteja olemaan provosoimatta? Voidaanko kuvitella tilanne, jossa tuo kehotus olisi asiallinen tai jopa tarpeellinen? Minusta voidaan kuvitella.