Vähäisen helluntailaisuuskokemukseni aikana juuri näin ovat kaikki asiaa kommentoineet tätä asiaa kuvailleet. Se on ollut hyvä kuulla kun on ollut paljon liikkeellä sitä ajatusta että ollakseen hyväksyttävästi helluntailainen pitää puhua kielillä.
1 tykkäys
No, ainakin itse olen äärimmäisen kiitollinen luterilaiselle kirkolle ja rättisitikalla ajelleelle Rekolan mainiolle papille Jaakko Saralehdolle siitä, että sain jo vauvana vuonna 1960 vastaanottaa kristillisen kasteen. Se identifioi minut kristityksi, ja minun oli helppo myöhemmin samastua siihen uskoon, johon minut oli kastettu.
Olisi ollut hyvä, jos helluntailaiset eivät olisi sitä mitätöineet vaan ilomielin hyväksyneet sen ja samalla minut yhteyteensä sellaisenaan. Ei, vaan harhauttivat minut oman opinkäsityksensä mukaiselle kasteelle uudemman kerran. Tekivät Kristuksen opin alkeesta kynnyksen ylikorostamalla kastetta. Toki se on ymmärrettävää oman kontekstinsa mukaisen opetuksen tähden ja lähinnä siksi, että uskonvanhurskausoppi ei ollut heillä kirkas. Piti siis ottaa “kuuliaisuuden askel” ja identifioitua helluntailaiseksi.
Tänä päivänä voin vapaana kristittynä iloita jokaisesta veljestäni ja sisarestani Kristuksessa eri kirkkokunnissa takertumatta kasteopillisiin näkemyseroihin.
Tätä on varmasti helppo seurakunnissa käyttää väärin niin kuin rippiä vanhoissa kirkoissa.
Kuuliaisuuden askel oli minun sydämeni suurin halu. Jumala oli ottanut askelen minuun päin ja minä halusin ottaa askelen myös.
Koska en uskoontuloni jälkeen saanut kastetta, harhaannuin ajattelemaan että minulla on kutsu antamaan itseni kokonaan Jumalalle luostarielämässä mutta se minkä minä oikeasti halusin, oli ottaa kuuliaisuuden askel kohti Kristusta, seurakunnan yhteydessä.
Minä aina puhuinkin kuinka minä olen seurakuntakristitty sydämeltäni ja kun lopulta pääsin siihen asti että pyysin kastetta niiltä jotka sen halusivat minulle antaa, parkaisin että kaikenlaisia sakramentteja ja vihkimyksiä minulle on tarjottu ja annettu mutta voisiko vihdoinkin joku vihkiä minut seurakunnalle, Kristusruumiille. Niin että minäkin saan sanoa tahdon.
Ja @9x lle haluan erityisesti sanoa että tämä haluni ei ollut lakihenkisyyttä vaan palavaa rakkautta Kristusta kohtaan, vapaasta tahdosta annettu vastaus Jumalan rakkauteen.
Sinulle @Plautilla piti sanoa, että kritiikistäni huolimatta pidän ihan oikeana valintaasi elämäntilanteesi tässä vaiheessa. HSRK voi olla varsin hyvä ja hoitava uskonyhteisö, kunhan laumaa hyvin kaitsetaan ja totuuden Sanalla ravitaan.
Lisäys:
Minulle on kai aina riittänyt Jumalan armo ja pelastus Jeesuksessa Kristuksessa lahjana, uskon kautta. Minulle on riittänyt olla evankeliumin kohteena. Vaikka on sitten syntynytkin halu toimia jotenkin myös evankeliumin hyväksi ja edistämiseksi. Mutta omaa kuuliaisuuttani tai pyhityselämääni en asettaisi missään määrin framille ainakaan pelastusopillisessa mielessä. Mutta iloinen asia on se, että jos on halua elää Hengessä, on mahdollista myös vaeltaa Hengessä. Ajattelen niin, että kaikki mahdollinen hyvä omassa elämässäni seuraa Pyhän Hengen osallisuudesta Hengen hedelmänä eikä omasta moraalisesta kuntoisuudestani tai onnistumisestani tai uskonsuorituksistani. Itsessäni en näe mitään hyvää, varsinkaan Jumalalle kelpaavaa hyvää. Silti lepään Kristuksessa, koko painollani, töitä tehdessänikin.
En ole omaa valintaani koskaan tehnyt pelastusopilliseksi kysymykseksi. Valinnan saa tehdä koska sen mahdollisuus on Jumalan lahja.
Minulle kristinuskossa hienointa on se että Jumala varustaa minua toimimaan, tekemään, ajattelemaan ja valitsemaan Jumalan valtakunnan asioita. Niitä ei itse ilman Jumalaa pystyisi ottamaan asiakseen ja ne minua kiinnostavat. Teen, koska armo on tullut osakseni.
12 viestiä yhdistettiin ketjuun: Luterilainen konfirmaation teologia
Mun mielestä helluntailaiset toimivat oman oppikäsityksensä mukaan täysin loogisesti ohjatessaan ihmisiä uskovien kasteelle. Heidän näkökulmastaan lapsikaste ei ole kristillinen kaste ollenkaan. Sen sijaan vanhojen kirkkokuntien kanssa on tällaisessa toiminnassa yhteinen näkemys siitä, että kristityn on hyvin tärkeää olla pätevästi kastettu. Samoinhan toimii ev.lut. kirkkokin sellaisen ihmisen kohdalla, joka on tullut uskoon eikä ole vielä saanut ev.lut. kirkon mielestä pätevää kastetta: hänet ohjataan ensimmäiseksi rippikoulun kautta kasteelle. Ei se ole mitään uskonvanhurskauden hämärtymistä, koska kaste on tärkeä.
Liberaalimmat nykyhelluntailaiset taas saattavat suhtautua lapsena kastettuihin suvaitsevaisemmin, koska ajattelevat, että kaste ei ole tärkeä. Tällainen ekumeenisuus on tavallaan kiva, mutta tavallaan siinä ajaudutaan entistä kauemmas, kun kaste onkin jotain täysin valinnaista. Luterilaiselle se ei sitä ole.
3 tykkäystä
Minä olen aivan huuli pyöreänä miten näin yksinkertainen asia kuin kaste aiheuttaa kaikenlaisia käsityksiä taivaan ja maan väliltä, vaikka se itsessään on Raamatussa sanottu hyvin selvin sanoin mm. tässä:
Kol 2:11-12: “ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.”
Tämän kohdan voi tulkita niin katolilainen, ortodoksi, helluntailainen kuin luterilainenkin sopimaan omaan kastekäsitykseensä. Itse en ainakaan löydä tuosta mitään nimenomaan luterilaista ajattelutapaa alleviivaavaa.
No tulkitsepa malliksi vaikka helluntailainen malli? Siis jos Jumala vaikuttaa kasteessa uskon, jossa hän herättää meidät uskon kautta, eli uudestisynnyttää meidät, kuten tuo Raamatun kohta selvään sanoo,
niin minä en kirveellkäkään saa tuosta helluntailaista tulkintaa.
“Lihan ruumiin pois riisumisella” Tuli mieleeni, että lihan teot kuoletettu Hengellä!
2 tykkäystä
Haluan tämän viestini tänne minne se alunperin kirjoitettiin. Siinä arvioidaan reformaatioiden kehityskulkuja kohti helluntailaisuutta.
Tämäkin tänne.
“Nykyhelluntalaiset” - ei ole uusi ilmiö, mitä sitten tarkoittanet lapsikastemyönteisyydellä?
Olen useinkin, tässäkin ketjussa maininnut kuinka kaikki maailman nk. helluntalaiset ovat olleet lapsikastettuja, mm. Asusa-aallon alussa ja aina 80- luvule asti. Helluntalaisia voi evankelisiksikin nimittää tai niin nimitetään Euroopan katolisissa maissa ja Etelä-Amerikan katolisissa maissa.
Siis puhun ainakin sadasta miljoonasta uskoontulleesta, jotka uskoontultuaan ottivat vesikasteen vastaan. Uskoontuloa edeltävästä kasteesta ei Raamattu puhu ja siksi eivät nämä satamiljoonaakaan puhu.
Ehkä kaikkein voimakkain Raamatun kaste-puhe on Jeesuksen pyyntö Johannes Kastajalle, kun Hän pyytää Johannesta kastamaan. Ei ollut silloin synnistä pesusta kyse eikä ole ollut sen jälkeenkään. Ne kastettiin, jotka olivat jo “pesty” synnistä, Jeesuksen veressä.
1 tykkäys
Veli-Matti tuntuu “konstruktiivisella teologiallaan” sulkevan sen piiriin koko maailman. Kova haaste, kova on myös valtava (!) kirjasarjansa aiheesta. Kritisoin ja hämmästelen sitä, että hän näyttää vähättelevän uskonvanhurskauden merkitystä. Eli hän on eri linjoilla kuin Viksten, jonka opetukset itse olen omaksunut jokseenkin täydellisesti.
Helluntailaiset kuvittelevat olevansa ainoita oikeita kristittyjä (tai ainakin parempia kuin luterilaiset), mutta siinä on vaara langeta hengelliseen ylpeyteen ja ylimielisyyteen. Mutta luterilaiset ja muut Jeesukseen uskovat ovat aivan yhtä hyvin Jumalan lapsia, mikä oli Vikstenille päivänselvää, koska oppinsa oli raamatullinen ja oikea.
Eli jos minua tai oppiani ja opetustani luonnehditaan jonkun nimekkään saarnaajan kautta, se on ehdottomasti helluntailainen Mauri Viksten eikä entinen helluntailainen teologian professori Kärkkäinen.
1 tykkäys
No ei kyllä kuvittele oikein millään mittarilla. Ollaan siellä nurkkakuntaisia, mutta ei nyt ihan noin. Nurkkakuntaisuus kanavoituu enemmän tyyliin vapaat suunnat ovat ainoita oikeita.
2 tykkäystä
Kyllä, juuri noin. Käytän toisinaan hyperbolaa ihan tarkoituksella.
"… sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä… (Room 14:15)
(Pyrin toki siihen, että hyperbola ymmärretään hyperbolaksi, jolloin se parhaassa tapauksessa toimii keskustelun sytykkeenä.)
1 tykkäys
Mikä kommentissasi on ilmeistä liiottelua?
Liioittelua oli tietenkin se, kun sanoin helluntailaisten pitävän itseään ainoina oikeina kristittyinä. He pitävät oikeina kristittyinä toki myös useita muita, lähinnä vapaiden suuntien uskovia, jotka on kastettu uskoontulonsa jälkeen ja lähteneet seuraamaan Jeesusta “opissa ja elämässä”.
Kastajaliikkkeiden on ilmeisen vaikea hyväksyä vauvana valelemalla kastettuja kunnollisiksi Jeesuksen seuraajiksi, vaikka heillä usko Jeesukseen olisikin. Sen tähden heitä ei sellaisinaan hyväksytä esim helluntaiseurakunnan jäseniksi.
Mutta kuten joku mainitsi, annetaan kastajaliikkeen pitää kiinni kasteopistaan ja käytännöistään, eihän niitä voi muuttaakaan. Siten myös helluntaiseurakunnat ovat uskoontulleina kastettujen yhteisöjä, ja olkoon niin.
Mutta se on väärin, että vain uskoontulleina kastetut olisivat oikeita kristittyjä. Kasteasiasta on tehty kynnyskysymys, vaikka se kuuluu Kristuksen opin alkeisiin.
1 tykkäys