Minut vähän yllätti tuo, että vainajien puolesta ylipäänsä rukoillaan evlut messussa ihan käsikirjan mukaan, olivatpa taivaassa tai kiirastulessa. Tiedän että Lutherista lähtien on lyhyesti rukoiltu vastikään kuolleiden puolesta, mutta että vuosikausia sitten kuolleiden puolesta vielä rukoiltaisiin, kuulostaa vähän omituiselta. Onko tietoa, millainen teologia tässä on (ollut) takana?
Autuaan neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen, juhlapyhä - 8. joulukuuta
Pyhä François de Sales kirjoitti klassisessa hartauskirjassaan Traité de l’amour de Dieu (1616) Mariasta näin (käännös minun):
Maria, armoitettu
Ihmisluonto sai osakseen enemmän armoa Vapahtajan lunastustyöstä kuin se olisi koskaan saanut ensimmäisen Adamin perintönä siinäkään tapauksessa että tämä olisi säilyttänyt alkuperäisen viattomuutensa. [–]
Ensimmäisinä kaikista Adamin lapsista Jumala päätti suoda ylenpalttista suosiotaan pyhimmälle Äidilleen, ja näin kaikkitietävä ja kaikkivoipa Herra valmisti itselleen mieleisensä synnyttäjän. Hän tahtoi, että lunastus vaikuttaisi Mariaan kuin ennalta ehkäisevä lääke, niin että synti, joka virtasi sukupolvesta sukupolveen, jättäisi hänet koskemattomaksi: vaikka siis perisynnin murheelliset hyökyaallot vyöryivät raivoisasti kaikkien muiden Adamin lasten yli pyhän neitsyen sikiämiseen saakka, hänen kohdallaan ne pysähtyivät ja muuttivat suuntaa. Kuten Jordan-virta Joosuan päivinä pysähtyi ja väisti Liitonarkkua, samoin perisynnin vuo säikähtäen vetäytyi uuden liiton tosi Tabernaakkelin edestä.
Näin Jumala säästi kunniakkaan Äitinsä synnin orjuudesta lahjoittaen hänelle kaksinkertaisesti autuaan ihmisluonnon, sillä hän sai osakseen sekä ensimmäisen Adamin menettämän viattomuuden että toisen Adamin hänelle hankkiman lunastuksen suurenmoiset hedelmät. [–]
Mikä ihailtava lunastusteko! Maria on Lunastajan mestarityö, ensimmäinen kaikista lunastetuista. Kaikista luoduistaan rakkaimmasta, omasta Äidistään, Herra todistaa sanoen: “[y]ksi ainoa on minun kyyhkyseni, puhtoiseni, äitinsä ainokainen, synnyttäjänsä valio. Neitoset hänet nähdessään kiittävät hänen onneansa, kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä.” (Kork. v. 6: 9.)"
Kaikkivaltias iankaikkinen Jumala, pyhän Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen kautta sinä valmistit hänessä Pojallesi arvollisen asunnon, kun Poikasi kuoleman edeltä nähden varjelit Neitsyen kaikelta synnin tahralta. Me rukoilemme sinua: salli meidänkin hänen puoltonsa tähden päästä puhtaina luoksesi. Tätä pyydämme saman Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Roomalainen messukirja)
Pyhä Lucia, neitsyt ja marttyyri, muistopäivä – 13. joulukuuta
Pyhän Lucian, keisari Diocletianuksen vainoissa kuolleen sisilialaisen marttyyrineidon tie luterilaisen Pohjolan kultakutriksi kuuluu eurooppalaisen kulttuurihistorian kummallisuuksiin. Kynttiläkruunu päässään haahuileva ”Lucia-neito” on sinänsä traditiona varsin nuori mutta ihan hauska perinne se on yhtäkaikki. Juliaanisen kalenterin aikoina joulukuun kolmannentoista päivän tienoilla pimeys oli syvimmillään eikä gregoriaaninen kalenteri tuonut ainakaan täällä Pohjan perillä mainittavaa parannusta asiaan, ja siten Lucian, valontuojan, suosiolle täällä on syynsä.
Mitä itse Lucian marttyyrikuolemaan ja hänen asemaansa katolisessa liturgiassa tulee, ks. Cecilia-postaus ylempänä tässä ketjussa.
(Trivia: Lucia oli Dantelle läheinen ja rakas pyhimys; hän onkin Marian ja Beatricen ohella tärkeä naishahmo Jumalaisessa näytelmässä.)
Kaikkivaltias Jumala, auttakoot meitä aina pyhän neitsyen ja marttyyrin Lucian hartaat puoltorukoukset, niin että viettäessämme tässä ajassa hänen taivaallisen syntymänsä juhlaa oppisimme kiinnittämään katseemme iankaikkiseen. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (H:gin hiippakunnan messukirja)
Suomen ortodoksinen kirkko viettää myös hänen juhlapäiväänsä tänään. Yllätyin aikoinani, kun huomasin hänen ikoninsa useastakin helsinkiläisestä kirkosta. Lienee tapahtunut ruotsinkielisten seurakuntalaisten toiveesta. Tropari:
“Ruumiittomien kuorot hämmästyivät nähdessään maan päällä oudon ja ihmeellisen näyn. Kaunis neitsyt, Sisilian kunnia, kukisti ristin aseella pahuuden ruhtinaan lohikäärmeen, sillä uhkailut, ruoska, leimuava tuli ja silpova miekka eivät voineet etäännyttää häntä Kristuksen rakkaudesta. Sen tähden hän nyt nautinnon paratiisiin istutettuna saa alati katsella Jumalan kunniaa. Veljet, pyrkikäämme mekin hänen muistoansa kunnioittaessamme tulemaan hyveitten kaunistamina osallisiksi siitä kunniasta, jonka autuaaksi ylistettävä Lusia on iankaikkisesti saanut.”
1 tykkäys
Pistetään nyt vielä tuo:
Mielenkiintoinen Tuomas-keskustelu katosi tästä ketjusta. 
Tänään kirkkovuoden kierrossa on neljäs joulupäivä, joka on viattomien lasten päivä, Betlehemin lastensurman esimarttyyrien muistoksi.
Ortodoksisessa kirkossa on 29.12. Herodeksen surmauttamien lapsimarttyyrien muisto.
1 tykkäys
Uudenvuodenpäivän rukoushetkestä:
"Rukoilkaamme Herraa, että Hän ihmisrakkautensa armolla siunaisi meille uuden vuoden alkamisen ja jatkamisen ja että Hän antaisi meille rauhalliset ajat, terveelliset ilmat sekä soisi meidän terveinä ja tyytyväisinä viettää synnitöntä elämää.
Rukoilkaamme Herraa, että Hän päästäisi pyhän seurakuntansa sekä kaikki meidät kaikesta murheesta, vaivasta, vihasta ja hädästä sekä kaikista näkyväisistä ja näkymättömistä vihollisista ja aina säilyttäisi omat uskovaisensa enkelijoukkojensa suojelemina rauhassa terveinä ja pitkäikäisinä.
Puolusta, pelasta, armahda ja varjele meitä, Jumala, Sinun armollasi."
Ortodoksisessa kirkossa on tänään monta juhlaa:
Herran ympärileikkaus
Pyhän Basileios Suuren, Kappadokian Kesarean arkkipiispan, muistopäivä
Teofaniaa edeltävä sunnuntai
(Maallinen) uudenvuodenpäivä (ortodoksinen kirkkovuosi alkaa 1.9.)
Huomenna alkaa teofanian (Herran kasteen) esijuhla (2. - 5.1.)
Teofanian aatto 5.1. on ankara paastopäivä kun Kristuksen syntymäjuhlasta asti olemme olleet paastoamatta
6.1. Teofania, Jumalan ilmestyminen, Herran kaste
7.1. Pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan juhla (Herran kastajana; juhlaa seuraavana päivänä on usein jonkun juhlaan liittyvän henkilön juhla; Johannes Kastajalla on useita muitakin muistopäiviä)
Tänään juhlimme Jeesuksen ympärileikkausta, jossa hän vuodatti ensimmäiset veripisaransa. Ja Jeesuksen Pyhää Nimeä, jossa kaikkien kansojen pitää tuleman autuaaksi.
On Jeesus-nimi suloisin sielulle uskovalle!
Talven kovimmat pakkaset ovat usein juuri silloin, kun meillä on teofanian (Herran kasteen) juhla (6.1.), johon kuuluu suuri vedenpyhitys jäällä. Viime vuonnakin oli sinä päivänä kova pakkanen, ja usein ennenkin on ollut.
1 tykkäys
Minä olen huomannut, että kovimmat pakkaset on yleensä aina SRO:n teologipäivien aikana (järjestetään vuosittain tammikuun alussa Kauniaisissa). Siinä sitä sitten koetellaan lähteekö auto illalla käyntiin seistyään koko päivän parkkipaikalla 20 asteen pakkasessa.
2 tykkäystä
Ai olitko sinäkin siellä @TV2 ?
Katoin just nyt iltapäivällä Ilmari Karimiehen alustuksen. Ei suotta tuo videon linkittäjä häntä kehunut.
1 tykkäys
Taisin joskus kirjoittaa, että loppiaisaika on muodostunut minulle tärkeäksi kirkkovuoden kaudeksi. Se tavallaan sitoo hienosti joulua ja pääsiäistä. Epifaanian teemoina ovat olleet perinteisesti tutun tietäjien kumarruksen lisäksi Jeesuksen kaste ja Kaanaan häät. Luterilaisessa evankeliumikirjassa ne ovat loppiaista seuraavina sunnuntaina.
Tänään on joulupäivä juliaanisen kalenterin mukaan.
1 tykkäys
Joko teillä on loppiaisen liitu merkinnyt? http://lutheranconfessions.blogspot.se/2012/12/blessing-of-home-at-epiphany-chalking.html
1 tykkäys
Meillä siunataan kodit pyhitetyllä vedellä loppiaisaikana.
1 tykkäys
Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri, hiippakunnan ja koko Suomen suojelija - Juhlapyhä 19. tammikuuta
Tänä vuonna 19.1. eli ”talviheikki” sattuu onnekkaasti sellaiselle viikonpäivälle, jona muutenkin olisi seurakunnassamme iltamessu, niin että hiippakunnan suojelijan juhlaa voi viettää asianmukaisesti. Tänään myös Roomassa vietetään jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan ekumeenista messua Sta. Maria sopra Minervassa; siellä on siis paitsi piispamme Teemu, myös luterilainen ja ortodoksinenkin edustus mukana, kristittyjen ekumeenista rukousviikkoahan sitä paitsi eletään.
“Sanoi Hämeen Heinrikki / Eirikille, veljellensä: / 'Läkkäs maita ristimähän / mailla ristimättömillä, / paikoilla papittomilla!”
Kaikkivaltias, armollinen Jumala, pyhän Henrikin lähetystyön kautta sinä johdatit Suomen kansan katolisen kirkon yhteyteen. Suo ihmisten tänäkin päivänä löytää voimaa ja valoa siitä uskosta, josta hän eli ja jonka puolesta hän antoi henkensä. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Hiippakunnan messukirja)
2 tykkäystä