Kirkosta eroaminen

Yritätkö nyt siis vakuuttaa, että minun nyt kuitenkin kovasti pitäisi tuomita kaikki ei-ortodoksit helvettiin? Sori mutta en nyt millään viitsisi.

1 tykkäys

Kiitos huomautuksesta, en ilmoita enää…

Lienee:

Luuk 17:26-30: “Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.”

Muistanet varnaan hyvin millainen oli Sodoman kaupunki Lootin päivinä ja millaisia sen asukkaat? Meillä on Jumalan käsky paeta silloin kun näemme “hävityksen kauhistuksen” seisovan pyhässä paikassa, siinä, jossa ei tulisi.

1Moos 19:14-24: “Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: “Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin”. Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä. Aamun sarastaessa enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: “Nouse, ota vaimosi ja molemmat tyttäresi, jotka ovat luonasi, ettet hukkuisi kaupungin syntivelan tähden”. Ja kun hän vielä vitkasteli, tarttuivat miehet hänen käteensä sekä hänen vaimonsa ja molempien tyttäriensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää hänet, ja veivät hänet ulos ja jättivät hänet ulkopuolelle kaupunkia. Ja viedessään heitä ulos sanoi mies: “Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi.” Mutta Loot sanoi heille: “Oi herrani, ei niin! Katso, palvelijasi on saanut armon sinun silmiesi edessä, ja suuri on sinun laupeutesi, jota olet minulle osoittanut pelastaaksesi henkeni, mutta minä en voi päästä pakoon vuorille; pelkään, että onnettomuus saavuttaa minut ja minä kuolen. Katso, tuolla on kaupunki lähellä, vähän matkan päässä, paetakseni sinne; salli minun pelastua sinne-onhan se vähän matkan päässä-jäädäkseni eloon.” Ja hän sanoi hänelle: “Katso, minä teen sinulle mieliksi tässäkin kohden; en hävitä kaupunkia, josta puhut. Pakene nopeasti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään, ennenkuin olet sinne saapunut.” Siitä kaupunki sai nimekseen Sooar. Aurinko oli noussut, kun Loot saapui Sooariin. Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta,”

Sooar on suomeksi vähäpätöinen ja käsitän tämän niin, ettei kirkko, joka seisoo Jumalan sanan perustuksella ja jonne tulisi paeta paistattele tämän maailman suosiossa, vaan on ulkonaisesti kovin vähäpätöinen, Sooar.

Et tuossa vastannut kysymykseen kuin lienee-sanalla.

En, ja sekä ortodoksit että katolilaiset pelastuvat meitin kanssa samaan taivaaseen sola gratia, mutta näkevät hillittömästi turhaa vaivaa :wink:

Meikäläisen evl-kirkon pelastuskäsitys “lähenee yksinkertaista predestinaatiota”, kuten kirkko asian sievistellen ilmaisee. Se mitään lähesty, vaan on. Tätä vain ei kauhesti viitsitä mainostaa.

“Luther peri augustinolaisen perinteen näkemyksen. Hänen esitti käsityksensä erityisen terävästi Erasmus Rotterdamilaisen semi-pelagiolaisia näkemyksiä kritisoivassa kirjassaan Sidottu ratkaisuvalta. Tätä teosta on pidetty Lutherin erikoisimpana ja pelottavimpanakin kirjana, koska siinä hän näyttää sitoutuvan hyvin voimakkaasti predestinaatio-oppiin.”

"Suomalaisessa kristillisyydessä predestinaatio-opista ei puhuta kovin paljon. Sitä tarkastellaan pikemminkin armo-opin osa-alueena kuin itsenäisenä Jumala-oppiin kuuluvana asiana. Silti voidaan helposti nähdä, että tässä kysymyksessä maassamme vallitsee kristikunnan vanha moniäänisyys.

Katekismuksessa kirkkomme sitoutuu Lutherin opetukseen, jonka hän on ilmaissut Vähässä katekimuksessa näin: “Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä” (Katekismus 24)."

  • Kari Kuula

12 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Käskyjen noudattaminen ja vanhurskauttaminen

2 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Käskyjen noudattaminen ja vanhurskauttaminen

Yllättävää muuten, että vain Suomen ortodoksisissa kirkoissa pappi rukoilee suuressa saatossa ehtoollismalja kädessään muidenkin kristittyjen kuin ortodoksien puolesta. Muissa maissa ei rukoilla.

“Muistakoon Herra Jumala valtakunnassaan kaikkia teitä oikeauskoisia kristittyjä ja kaikkia kristittyjä alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.”

2 tykkäystä

Eivät nämä ole toisiaan poissulkevia. Korostan aina sitä, että kirkko on Kristuksen ruumis ja ortodokseillakin normatiivisia kirjoituksia joita noudatetaan joskus hyvinkin lakihenkisesti. Ja korostan tässäkin, että kyseessä on oma kokemukseni. Se nyt vain tuli sanoitettua tunnustusten hengessä.

D

Me oomme tehneet Herran temppeleitä, maan lunnahia maksaneet,
me oomme kilvan käyneet kirkkoteitä ja uskollemme uhranneet.
On alttarit noussehet ympäri maan
ja kaikunut kansojen kuoro,
ja lempi on ilmahan leimunnut vaan - nyt tullut on ihmisten vuoro!

Eino Leino

1 tykkäys

Täällä on kirkosta eroamisesta omia ketjujaan, mutta jos vielä tarkennan äskeistä kommenttiani, niin kysymys on aika pitkälle suhtautumisesta evl-kirkon “irrallisiin” tai löyhästi sitoutuneisiin jäseniin. Ja oikeastaan myös niihin aktiivisiin, joilla ei ole vankkaa konservatiivisen kristillisyyden taustaa esim. herätysliikejärjestön muodossa.

Eli annammeko suosiolla kirkkomme väen saada ravinnokseen pelkkää liberaalia opetusta? Vai tuemmeko niitä työntekijöitä ja luottamushenkilöitä joilla on näky evankeliumin kuulumisesta kaikille ja siitä, että kirkossa tulisi olla mahdollisuus saada perinteistä opetusta ja että kirkko tekisi ulko- ja sisälähetystyötä Jeesuksen käskyn mukaisesti?

Oma vajavainen ymmärrykseni sanoo, että jos uskonkäsitys on evankelis-luterilainen, tämä kirkko on puolustamisen arvoinen. Tai rakentamisen. Jos sen sijaan luterilaisuus ei enää hotsita, suunta on itään tai Roomaan. Pieniin lut.kirkkoihin liittyminen edellyttäisi minusta uskonopillista ristiriitaa, ja se on ok, niille jotka näin ovat asiat käyneet läpi.

Mietin näitä vaihtoehtoja luultavasti elämäni loppuun. Tänään näin.

1 tykkäys

Pitäähän itselle jäädä edes toinen peukalo.

Siinäkin täytyy olla tarkkana näin vaalien aikaan, ettei anna ääntään pois. Niitä on vain yksi. Äänestäminen sen sijaan on velvollisuus.:wink:

Aika lailla eri mieltä. Kirkko ei ole mikään Luther-kerho, vaan Kirkko. Evankelis-luterilaisuus ei sitä mitenkään määritä kirkkona. Se ei ole syntynyt Lutherin myötä eikä siihen pysähdy. Suomessa Kirkko on syntynyt P. Henrikin työn ja marttyyrion pohjalle. Se on apostolinen ja katolinen. Niin myös CA:n mukaan.
Minusta on väärin omaksua jonkinlainen “protestanttinen” tai “evankelis-luterilainen” identiteetti, se riitellee kirkon totuutta vastaan.

1 tykkäys

Niin, että on ihan kiva ottaa Sakarjan rahat, mutta muuten se kaveri voisi pysyä poissa kirkosta häiritsemästä.

Vähän sama asenne kuin pankeilla nykyään, asiakkaat tuo vain rapaa kengissään konttoriin, mutta heidän rahansa kelpaavat.
Kiitos kun selvensit,

4 tykkäystä

Voisitko perustella tuon väitetyn opillisen ristiriidan. En kysy haastaakseni väittelyyn, vaan haluaisin tarkemmin ymmärtää, koska tuo väite tulee vastaan aika usein.

2 tykkäystä

Liberaalien päätehtävä kirkossa on estää herätyksen syntyminen (toki pieni vähemmistö noihin luokiteltavista on muuta). Todellinen kristillinen elämä on vaikeaa. Omavoimainen olen onnellinen kun toistan sitä tarpeeksi, ja saan olla ihan just sitä mitä haluan on helppoa.

Olemme hiukan eri asiassa ja kirjoitin varmaan epäselvästi. Palaan ehkä myöhemmin.

Tarkoitan että jos ei ole opillista syytä lähteä kirkosta, vaikka pysyykin luterilaisena, se vaikuttaa herkästi halulta eristäytyä maallistuneista kirkon jäsenistä tosiuskovien seurakuntaan.

Mutta ymmärrän että kaikilla on tiensä. Minulle lähtö olisi jotain tuollaista.

Jos sen sijaan esim vakuutun ortodoksien oikeasta opista, olisi väärin ja hölmöä pysyä harhaoppisessa kirkossa.

Vanha tuttu perustelu (myös oma perusteluni vielä muutama vuosi sitten). Eristäytymisen ja donatolaisuuden pelko taustalla. Halutaan pysyä kirkon sisällä valona ja suolana ja lähteä vasta, kun erotetaan.

Kun lupasin, etten lähde väittelemään, niin en sitten lähde.

1 tykkäys

Missä menee batoksen raja, eli mitä pitää tapahtua että eroat kirkosta?