Körttiläisyys ja sen muutokset

Ketkä, missä ja mitä?

1 tykkäys

Valitettavasti monien körttiläisten rivien välistä ei voi muuta päätellä (kerskailevat nöyryydellä).

1 tykkäys

Tampereella on nyt herättäjäjuhlat menossa. Uutisointi on taas ihan omaa luokkaansa.

Yhteenveto

https://yle.fi/uutiset/3-10291440

  • “herännäisyys on muuttunut kirkon herätysliikkeistä eniten” Valitettavasti tämä on ihan totta.

  • “Iltaseuroista ei tarvitse mennä terassille salaa” Tämähän on uskonelämässä hyvin ratkaisevaa.

  • " he ovat luterilaisen kirkon valtavirtaa tai liberaalia siipeä. " Näin on, valitettavasti

  • " Ilmapiiri on salliva ja kyselevä. Herättäjäjuhlilla käy paljon seksuaalivähemmistöjen ihmisiä tästä syystä,
    - “Lehtipuu ja Hallikainen kannattavat tasa-arvoista avioliittoa. He uskovat, että ennen pitkää kirkossa vihitään myös homopareja”.

– Jos kaksi aikuista ihmistä haluaa rakastaa ja sitoutua toisiinsa, en näe, miksi kirkko ei voi antaa siunausta, Hallikainen sanoo." Joopa joo, tätä on kuultu ihan kyllästymiseen asti.

“herännäisyyden sisällä on varmasti toisiakin mielipiteitä” Saavat kyllä olla muutakin mieltä kunhan pitävät mölyt mahassaan ja laittavat kolehtiin seteleitä.

“Jumalasta tiedetään kovin vähän.” On kai siitä Jumalasta körttiläiset tietäneet joskus enemmänkin, mutta eipä se nyt enää kiinnosta.

4 tykkäystä

Neljä tuttua jo ensimmäisenä iltaan mennessä tavattu. Tämä liikehän tuntuu edelleen oikein kotoisalta. Hallikainen tänään puhui, mutta en nyt niin kauheaa julistusta kuullut. Huomenna täytyy Lehtipuulle herkistää korvat. Josko sieltä ne paheet paremmin irtoaisi.

1 tykkäys

Onhan siellä Pekka Haavistokin puhumassa. Varmaan tiedotusvälineet ovat hanakkaasti paikalla ja saavat siitä isot otsikot. Näin arvelen.

Itseeni on kolahtaneet nämä ikivanhat virret:

Virsi 622: Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan. Sanat.

http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/5c9e5e9e94ef319ac2256db0004fdf22?OpenDocument

Naalia en tohdi syyttää mistään, mutta peukutus konsu vs. liberaali-jaottelulle. Toki sillä rajauksella, että oma määritelmäni näille saattaa olla arkikielestä poikkeava. Esim. lestadiolaiset eivät mielestäni ole konservatiiveja.

Konservatiivi määrittynee sinulle ensisijaisesti jotenkin muuten kuin suhtautumisessa naispappeuteen ja homoliittoihin.

1 tykkäys

Jep, kyse ei ole tärpeistä vaan teologian tekemisen tavasta. Se määrittyy itseisarvoisena pitäytymisena vanhaan. Pitäytyminen oman liikkeen abstaktakteihin prinsiippeihin ei mielestäni ole itsessään konservatismia. Toki esimerkin liikkeessä on konservatismin piirteitä, kuten esimerkiksi pitäytymisessä vanhoihin jumalanpalveluselementteihin.

Kyllähän lestadiolaisuudessa on varsin konservoitu pietismin vanhoja perinteitä, jotka ovat muualta jo kadonneet. Tanssi-, teatteri-, ehostus-, ja urheilukiellot ovat olleet ihan perusjuttuja monellakin taholla aikoinaan, kun maailmallisuutta haluttiin karttaa. Ja tietysti eräänlaista maallikkoaskeesia.

1 tykkäys

No joo, ehkä lestadiolaisuus oli vähän huono esimerkki.

Pekka Haavisto puhui niin hienosti, että todellakin toivon että sen lehdistö huomaa.
Lehtipuu taas ei tainnut kyllä mitenkään yltää odotetun kohuliberaalitulkinnan puolelle. Luulen että suurennuslasilla sieltä joku voi löytää jotakin arvosteltavaa. Voi toki osoittautua pettymykseksi sekin työ.

Mielestäni meidän klassista kristinuskoa tunnustavien uskovien kannattaa kuitenkin ottaa körttiläisistä mallia, sillä he eivät alatien kulkijoina armon kerjäläisinä pullistele uskollaan. :slight_smile:

2 tykkäystä

Eivät pullistele uskollaan mutta enemmänkin nöyryydellään joka suunnattu uskoa vastaan.

Anteeksi.

Olen törmännyt myös ortodokseissa samaan korkeanöyryyden epäusko-oppiin.

Kun kauan sitten liityin ev.lut.kirkkoon, kiersin myös kuuntelemassa lestadiolaisia ja körttejä.

Tuntematta asiaa, olin laittautunut kirkkoon kirkkaankeltaisessa neuleessa. Istuutuessani havaitsin körttien ympärilläni istuvan mustissa kuin hautajaisissa. Papeilla oli mustat takit, joissa halkiot takana.

Muistan rovasti Maunu Sinnemäen saarnan kun hän heristeli sormeaan ja toisteli: “Luulot pois! Luulot pois!” Saarnan sanoma oli, jotta jos luulet ja sanot uskovasi, olet ylpeä. Et sinä mitään usko. Älä kehuskele uskollasi jota ei voi olla. Ole nöyrä ja rukoile uskoa, mutta älä ala luulemaan, että voisit uskoa. Luulot pois!

Hiljalleen valuin matalammaksi Myyrmäen kirkon penkkien väliin, pyrkien suruttoman kanariankeltaisissani muuttumaan mahdollisimman näkymättömäksi ja surulliseksi.

Arla Saraste:

Paavo Ruotsalaista on usein kuvattu ennen muuta ankaran uskontaistelun mieheksi, jonka on täytynyt läpi elämänsä kamppailla epäuskon kiusauksia vastaan. Lauri Kokkosen näytelmässä “Viimeiset kiusaukset” tämä kuva piirtyy silmien eteen hyvin vaikuttavana. Tällaista käsitystä Paavosta on ehkä kuitenkin liiaksi yleistetty ja saman tien syytetty herännäisyyttä kristillisyydennäkemykseksi, jossa ei uskalleta ottaa vastaan Jumalan armoa. Hengellisen persoonallisuuden käsityksistä antavat aina luotettavimman kuvan hänen omat sanansa.

Paavo puhuu usein “sisällisestä murheesta”, ikävöimisestä ja Jumalan odottamisesta, mutta hän nimenomaan toistuvasti huomauttaa, että Jumalan mielen mukainen murhe ei ole epäuskoa eikä “orjallista pelkoa”. Jatkuva sisäinen “tykökäyminen”, jota värittää murhe ja oman viheliäisyyden tunto, antaa uskonelämälle suurta eheyttä ja vakavuutta. Se on kuin punainen lanka, josta Paavo on saanut kiinni ja joka johtaa voimakkaaseen Jumala-keskeisyyteen. Kaikki on sen varassa, saadaanko Jumalalta Henki ja elämä. Tämä sisäinen kilvoittelu sulkee pois sekä suruttomuuden että lainalaisuuden. Tässä valossa nähtynä “sisällinen murhe” on tie eikä erottava kuilu Jumalan ja ihmisen välillä.

Paavo Ruotsalainen: Sisällisen tykökäymisen neuvot. Herättäjä-Yhdistys 1977.

Taidan olla ainoa joka tämän vuoden Herättäjäjuhlakenttää on kuluttanut. Yhteensä kolmena päivänä kuuntelin kuudet seurat ja yhden Raamattutunnin. Voi olla, että olen monesta syystä epäpätevä arvioimaan yhtään mitään kyseisistä festareista, mutta omat korvani eivät napanneet yhtään ainoaa nöyryydellä rehentelyä tai toisten uskovien arvostelua. Ei siellä tosin arvosteltu maailmassa oleviakaan, joten en minäkään tuntenut oloani ahdistelluksi. Se varmaan onkin monen mielestä yksi pahimmista synneistä tuossa liikkeessa. Eivät siis yrittäneet minuakaan käännyttää joten tulin juhlaportista päätösseuroista yhtä paheellisena pois kuin millaisena olin sisään aattoseuroihin mennyt. Voin sanoa saaneeni ystävän kohtelun ja paljon hyviä ajatuksen aiheita. Ymmärrän taas ainakin yhtä kristilliseksi laskettua joukkoa hitusen paremmin. Muutaman kerran useampi puhuja sai jopa vanhan äijän silmään pisaran kaltaisen ilmiön. Toki aivan varmasti väärässä kohdassa. Seurapuheet löytyvät täältä joten niitä voi jokainen arvioida vielä jälkeenpäin. Omaa mieltäni päätösseuran puheet puhuttelivat eniten.

2 tykkäystä

Eiköhän tuolla körttien joukossa ole monenlaista kulkijaa, ihan kuin meidän evl-kirkossamme ylipäätään. Muutaman näkyvän keulakuvan ja heidän kannanottojensa takia ei voi tehdä johtopäätöksiä koko porukasta, vaikka yleistäminen kovin houkuttaa. Kiva, @Origi-Naali, kun laitoit kokemuksia juhlilta!

Toki, toki. Körttikansaa on sen verran paljon, että myös vanhojen kunnon körttipappien henki yhä elää. Ajattelen tässä sellaisia suuria hengenmiehiä kuin K.R. Kares tai Elias Simojoki. Viimeksi mainitustahan olikin ylempänä tässä ketjussa jo puhetta.

Oheisessa kuvassa körttiseurat Lapualla joskus vuoden -30 paikkeilla. Kuvassa veisaa myös kylän suuri poika Vihtori Kosola. Nykyisten herättäjäjuhlien yleinen henki taitaa kyllä olla vähän toisenlainen. Valitettavasti.

1 tykkäys

Jos vaistoni sanoo oikein, niin tuo kirjoituksesi oli jonkinmoinen provo minullekin, koska varmaankin hyvin tiedät että juuri nuo nimet vähiten minun mieltäni lämmittävät.
Ehkä nuo nimet ovat myös hieman huono valinta, jos puhutaan tämän päivän körttikansasta. He ovat kaikki jo poissa.
Kosolan talossa olen joskus käynyt ja miettinyt siellä että paljon on niiden seinien sisällä värikästä tapahtunut. Käynti ei ollut kuitenkaan mikään pyhiinvaellus vaan siellä on nykyisin Herättäjän kirjakauppa ym toimintaa.

K.R. Kares yms. körttipapit olivat kieltämättä jonkinlainen vastapaino tai täydennys Paavo Virkkusen tapaisille saman aikakauden liberaaliteologeille.

1 tykkäys