Se on nimenomaan sananvapautta. Sanan- ja uskonnonvapauden funktio on nimenomaan suojata asioita, joista ei pidetä. Minä en pidä energiajuomien tuputtamisesta, urheilutapahtumista tai näiden yhteydessä luokattoman kovalla pauhaavasta musiikista, mutta näitä suojaa samat vapaudet kuin ärsyttäviä uskovaisiakin. Helluntailainen saa kailottaa, imaami saa kailottaa, energiajuomayhtiö saa kailottaa, kuka tahansa saa kailottaa.
Olin siis väärässä kuten arvelinkin.
Mutta mitä mieltä olet, onko oma ortodoksikirkkosi jotenkin turhankin pliisu kun ei huuda kaduilla helvetin tuomioita jalankulkijoille tai tyrkytä lappusia joissa vaaditaan jokaista tulemaan kadotuksen uhalla heti Uspenskiin katumaan syntejään? Mitä ajattelet, olisiko tällainen toiminta lisäämässä kirkkonne arvostusta ja nostamassa sitä sivistyneemmän maineeseen turhan uneliaisuuden piiristä? Olisiko räyhäävämpi tyyli menestyksekkäämpi ja toisiko kenties sankoin joukoin uusia ystäviä ja jäseniä kirkolle?
Menee otsikon ulkopuolelle mutta jäipä vain mietityttämään vastauksestasi johtuen….
Eipä mulla taas muuta.
En minä puhunut kailottamaan sisällöstä tai oikeellisuudesta mitään. Puhuin siitä, että ärsyttävillä ja väärillä mielipiteillä tai toimintatavoilla on tilaa ja tulee olla tilaa kaduilla ja yhteiskunnassa. Se on kansalaisoikeuksien ydinajatus, ei enemmistön suojelu.
On kokonaan eri keskustelu, onko kailottaminen järkevää tai johtaako kailottaminen ihmisiä pelastukseen.
Sisältövaroitus koski laulua “En etsi valtaa loistoa”.
Kaipa se on nyt sitten syytä varoittaa, mutta jotenkin kaipaisi aikoja, jolloin joulujuhlaan tulijat osasivat itsekin hahmottaa sen, että joululla on uskonnollinen sisältö. Onkohan tonttulauluista myös varoitettu? Tiernapojat on eilisten uutisten mukaan myös kouluissa jo poistettu. Keskiajalta alkaenhan koululaiset ovat niitä esittäneet, aika surullista, että se nyt taas kielletään (1800-luvullahan niitä myös yritettiin kieltää, silloin liiallisuuksiin joskus paisuneen riehakkuuden takia, kun kiertelivät talosta taloon.)
Lienee niin, että pitää pitää jouluttomat syyslukukauden päättäjäiset, joista poistetaan kaikki mahdollinen jouluun liittyvä tai muu loukkaava (ateistit, jehovantodistajat, muslimit, tonttuja vastustavat tiukkisuskikset jne. voivat osallistua) Niille, joiden kanta on sitten lievempi, ja varmasti löytyy noistakin ryhmistä heitä, voidaan sitten järjestää perinteiset joulujuhlat joululauluineen, seimikuvaelmineen, tiernapoikineen ja tonttuleikkeineen.
Hesarissa oli mielipidekirjoitus, että nykyään lapset eivät enää osaa vanhoja joululauluja lainkaan, niitä ei nähtävästi uskalleta kouluissa laulaa uskonnollisväritteisen sisällön takia, kuulemma “Kattilat täynnä puuroo” on sellainen, jota voi laulaa - tosin riisipuurohan on perinteisesti keitetty maitoon - vegaanit voivat suuttua ja sitäpaitsi uudet ravintosuositukset kehottavat välttämään riisiä, joten ei sitten sitäkään.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä:
Sisältövaroitukset on päivän sana. Ateneumkin tiedottaa vaihtuvan näyttelynsä sivuilla:
Näyttelyn teoksissa on seuraavia teemoja: kuolema, väkivalta, seksuaalisuus, alastomuus ja uskonto.
Kuulostaa taiteelta
Joo, tehtiin juttu siitä, esitetäänkö Tiernapoikia ja annettiin ymmärtää, että sitä ei enää esitetä. Minä kyllä epäilen, perustellen lähinnä omalla maantieteellisesti laajalla tuttavapiirilläni, että sekä Tiernapoikia ja Luciaa on ennenkin esitetty hyvin vaihtelevasti eri maantieteellisillä alueilla. Joillakin on ollut Tiernapojat tai Lucia itsestään selvää ohjelmaa joka vuosi koulussa, toisilla ei ole ollut jompaakumpaa tai kumpaakaan koskaan.
Perinteisestihän Tiernapojat sijoittuvat Oulun seudulle, Lucia taas ruotsin- ja kaksikielisille alueille, vaikka molemmat ovat toki jossain määrin levinneet muuallekin. Itselleni lapsena Helsingissä asuneena molemmat ovat tuttuja jo lapsuudesta.
Tierna (tähti-)pojat ovat siinä mielessä oululainen perinne, että siellä se säilyi parhaiten ja Oululainen versio on levinnyt sitten kaikkialle. Kyseessähän on kyllä tapa, joka on ollut kaikissa vanhoissa koulukaupungeissa ollut olemassa ja jossain muodossa muuallakin Euroopassa. Tiernapojissa toki ongelmallisena voidaan kokea myös murjaanien kuningas ja väitetty rasismi, mistä tietenkään ei ole kysymys - vaan siitä, että Jeesus tuli kaikkia kansoja ja etnisiä ryhmiä varten, mistä syystä yksi tietäjistä on perinteisesti esitetty mustaihoisena. Uudellamaalla kouluni käyneenä ne ovat kyllä olleet koulun joulussa mukana, itsekin alakoulusta lukioon useamman kerran ollut mukana.
Lucia on leimallisesti ollut ruotsinkielisten perinnettä, mutta täällä kaksikielisellä alueella se on nykyään levinnyt myös suomenkielisiinkin kouluihin.
19 viestiä erotettiin uuteen ketjuun: Rodut ja rasismi
Viesti yhdistettiin ketjuun: Rodut ja rasismi
Oikein hyvä ja tervehenkinen kirjoitus, kiitos!
Kyllä se on vaarallista puhua kristinuskosta koulun joulujuhlissa:
Lainaus Iltalehdestä tänään:
Laura Manninen
Tänään klo 7:13
Kotkalainen Kotkansaaren koulu päätti tiistaina poistaa perjantain joulujuhlaan suunnitellun jouluevankeliumin.
Apulaisrehtori lähetti alkuviikosta oppilaiden huoltajille tiedon joulujuhlan ohjelmasta, ja päätös tehtiin näiltä saadun palautteen perusteella, rehtori Anu Tiilikainen kertoo. Ratkaisu tehtiin yhdessä opetustoimen kanssa.
– Olemme lukeneet Opetushallituksen ohjeita tosi tarkkaan, mutta niissä on niin paljon tulkinnanvaraa, että emme halua ottaa riskiä, Tiilikainen sanoo.
Opetushallituksen ohjeen mukaan koulujen yhteisiin juhliin voi sisältyä myös ”joitakin uskontoon viittaavia elementtejä”. Tarkkaa rajaa uskontoon viittaavien elementtien sallitulle määrälle ei ohjeen mukaan voida antaa. Asia jää siten opetuksen järjestäjän tai koulun harkittavaksi.
– Harkinnassa tulee kiinnittää huomiota juhlasta muodostuvaan kokonaisuuteen ja uskonnollisten elementtien osuuteen siinä, ohjeessa sanotaan.
Kotkansaaren koulu antaa opetusta suomeksi ja englanniksi, ja oppilaiden oli tarkoitus esittää evankeliumi englanniksi. Ohjelmassa on päätetty pitää Lucia ja joitakin joululauluja, joiden voidaan tulkita olevan uskonnollista sisältöä.
Tiilikainen toivoo Opetushallitukselta selkeää ohjeistusta, jotta koulujen ei tarvitsisi luovia toiveiden ja vaatimusten ristiaallokossa kukin tahollaan.
– Ajattelen, että tämä meidän aikamme tarvitsee arvoja sekä vahvaa identiteettiä ja perinteiden ylläpitämistä. Mutta näillä menemme nyt.
Jälkikasvumme oli ihan perinteisessä koulun järjestämässä joulukirkossa.
Johanneksen kirkko, Hki.
Pienempään eivät oikein mahdu kun koulussa n. 1250 oppilasta, luokat 3. -lukion loppuun. Paras.
Mainio kannanotto. Piispa esittää, että kristillisperäisten tapojen siivoaminen köyhentää kulttuuria ja juuri siitä on kyse.
En jaksa olla ihmettelemättä, kuka tätä joulun poistamista kouluista oikein ajaa. Kun kerran kuitenkin vakuutellaan, että niin ei tarvitse tehdä. Jossain virkamiesportaassa sitten tehtaillaan epäselviä ohjeita ja media lyö rumpua.
Hesari päätti näin kouluvuoden lopun lähestyessä ottaa esille tosi tuoreen ja kiinnostavan aiheen - suvivirren korvaamisen uudella, ketään loukkaamattomalla sanoituksella.
Minulla oli idea: halusin sanoittaa Suvivirren uudelleen. Kappale on perinteinen osa suomalaista koulujen kevätjuhlaa, mutta viime vuosina siitä on jälleen tullut kiistakapula ja pöyristymisen aihe.
Halusin uudella sanoituksella tarjota kouluille vaihtoehdon, joka kunnioittaa perinteitä mutta samalla vastaa nykyajan tarpeisiin. Yritin myös säilyttää kauniin kappaleen sanoman maailman ihmeellisyydestä.
Toimittajan lopputulos on melko kömpelö ja epätasainen tuotos, joka on keitetty kokoon > kaikenlaisesta yleishenkisestä ja mukasyvällisestä.
Maailma kesken on
1. Jo joutui armas aika
Sen kaikki kuulla saa
laulumme nyt kun raikaa
ja äidit niiskuttaa
Mä kuoron laulaessa
taas pilviin leijailen
ja pölyhiukkasessa
nään koko kosmoksen
2. Näin nousen korkealle
ja häipyy kansat maat
Jää riidat pilvein alle
kiusaajat valtiaat
Nään valtameret puutkin
nuo meille yhteiset
ja kaikki ihmeet muutkin
tähdet ja eläimet
3. On temppelit nuo vuorten
ja kirkot, moskeijat
ja leirilaulut nuorten
mi illoin raikuvat
kai voimaa armahdusta
heillekin tarjotaan
kun monta vastausta
on samaan ongelmaan
4. Ei sotakoneet pauhaa
kun pisteeksi jää maa
kai vielä viirit rauhaa
saa meille toivottaa
Ja vaikka suuntiin vääriin
mä joskus kääntyisin
kun kuljen maailman ääriin
niin kotiin löydänkin
5. Siis katson ympärille
Nään monta ystävää
On Zaida, Abel, Ville
se luokan tuulispää
Nyt laulun päättyessä
Myös liity kuorohon
On meillä kaikki eessä
Kun maailma kesken on
Nyt ilmoitan tässä, että minua loukkaa, jos suvivirsi korvataan tällä tekeleellä.
Ei olla korvaamassa. Some ollut tänään täynnä ihmettelyä ja tyrmäystä.
Hyvä niin.
Onhan suvivirteen tehty jo vuosia sitten uskonnottomat sanat, mutta eivät nekään ole suvivirttä korvanneet, vaikka ne julkaistiin mm. Opettajalehdessä.
"Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen,
kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt lämpöänsä suopi
taas säteet auringon,
ne luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
jo lehtiverhossa.
Nyt linnut sinitaivaan
kauniisti visertää,
ja aallon kaarnalaivaan
käy reima tuulispää.
Jo joutui armas aika
ja suven ihanuus,
tää vehreys, sen taika
on aina ihan uus.
Se vuosi vuoden jälkeen
mun valtahansa saa,
oot vehmastoista kaunein,
sä kesäöiden maa!
Ehdotus on sanoittaja Miiroskarin käsialaa. Miiroskari kirjoittaa (koko artikkeli julkaistu keväällä 2003 ainakin Opettaja-, Hiidenkivi- ja Järjen Ääni -lehdissä)" Suvivirsi muokattuna: suvilaulu - uskonnonvapaus.fi
Luonnollisen järjen sanelemat saatanalliset sanat.
Kuinka moni mahtaa ymmärtää, että suomenkielinen sana luonto on uskonnollinen? Sehän johtuu sanasta luoda, luominen.
Hiljattain törmäsin jossain sekulaariin tekstiin jossa puhuttiin luomakunnasta. Lipsahdus, mutta tuokin osoittaa kuinka syvällä kulttuurissamme uskonto on.
Latinan ekspertit voivat kertoa, mihin englannin ym. kielten nature pohjautuu. Ympäristö on nyt se uskonnoton termi, mutta se on toisaalta laajempi. Kasvit ja eläimet ovat elollista luontoa… ja luonnonsuojelu suorastaan raamatullinen elämäntehtävä.
Taitaa nat-alku viitata latinassa syntymiseen (natura jne.).