Luterilainen korkeakirkollisuus

Silmillä, tunnen suulla, kuulen korvilla, lisäksi muistan Lutherin 7 määritelmää kirkosta. Ja kun katson sivujanne netistä tajuan, että en luen prisman ruokamainosta.

1 tykkäys

Outoa puhetta! Usko ja näkeminenhän kun ovat toistensa vastakohtia.

Hepr 11:1: “Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.”

Lisäksi sanasi ovat ristiriidassa mainittujen Jeesuksen sanojen kanssa.

Et sinä ehtoollisellakaan ollessasi näe muuta kuin leivän ja viinin, mutta uskot (et näe) niiden olevan Kristuksen ruumis ja veri Jeesuksen asetussanojen perusteella. Sana synnyttää siis tässäkin sen valkeuden, uskon, joka tarttuu, Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Näkeväthän kaikki ihmiset uskosta riippumatta leivän ja viinin ja kirjoitetun sanan tai kuulevat sanan, mutta ainostaan usko ottaa vastaan sen mitä niissä tarjotaan. Näin ylhäällä vuorella oleva “kaupunki” ei ole kätkössä, mutta ainostaan uskolla se nähdään. Fyysisillä silmillä nähdään siitä vain se minkä näkevät myös kaikki nekin, jotka eivät usko.

No, niin samaa mieltä siis oltiin. Lk 17:20 ei kuitenkaan edelleenkään puhu liturgiasta.

Tässä taas kavennetaan kristillisyyttä ja pelataan varmanpäälle. Kristityn ei ikinä kannata vääristää hengellisen ja aineellisen välistä tasapainoa. Siksi alkukirkon liturgiassa joka kuvasi taivaallista jumalanpalvelusta oli muutakin kuin saarna ( 1 kr 12,14) tuossa korinttilaista liturgiaa.

Kyllä se puhuu myös implisiittisesti siitä. Kaikki Haagarin lapset kun haluavat vanhurskauden perustuvan heihin itseensä, toisin sanoen he haluavat nähdä itsensä vanhurskaina. Sen tähden he perustavat sen ulkonaisiin tekoihinsa ja seremonioihinsa. Mutta Jumalan valtakuntaa ei voi nähdä, eikä se näin ollen voi tulla näkyväksi ihmisten puuhastelussa.

Kuinka ihmisten traditiot voisivat tehdä vanhurskaaksi? Niinpä kaikki ne, jotka opettavat ja tähdentävät joko Jumalan lakia tai ihmisten perinnäissääntöjä väittämällä, että tullakseen vanhurskaaksi Jumalan edessä on välttämättä noudatettava niitä, eivät muuta teekään, kuin synnyttävät orjalapsia. Tästä huolimatta semmoisia tohtoreita pidetään kaikkein parhaina ja heille maailma osoittaa suosiotaan. He ovat lapsirikkaimpia äitejä, sillä heillä on oppilaita vaikka kuinka paljon. Mutta jos kerran järki ei älyä, mitä on usko ja oikea hurskaus, ei se siitä piittaakaan vaan halveksii sitä ja sortuu luonnostaan uskomuksiin ja teeskentelyyn, toisin sanoen tekojen vanhurskauteen. Tekopyhyys kimmeltää ja kukoistaa, se on maailman mahtavin keisarinna. Ne, jotka opettavat tekojen vanhurskautta, synnyttävät suuren määrän lain siittämiä poikia, mutta koska ne kaikki ovat orjia, ne on määrä ajaa pois kotoa ja kirota.

Martti Luther

Kirkolla on kuitenkin näkyvät tuntomerkit, mutta ne eivät tee siitä Kristuksen kirkkoa, ainoastaan ne, jotka asettavat uskonsa Kristukseen ovat tosi kirkon jäseniä. Emme siis voi perustaa kirkon näkyvien tuntomerkkien varaan vanhurskauttamistamme, vaan se on yksin Kristuksessa.

Niin kauan kuin elämme tässä ruumiissa, emme kuitenkaan tule toimeen kokonaan ilman seremonioita ja menoja, vaan jollakin tavoin meitä täytyy kasvattaa. Siksi evankeliumi sallii kirkon antaa määräyksiä juhlapäivistä, määräajoista ja -paikoista, jotta kansa tietäisi, minä päivänä, millä hetkellä ja mihin paikkaan sen tulee kokoontua kuulemaan Jumalan sanaa. Evankeliumi sallii pitää kirkossa luentojakin niin kuin niitä pidetään oppilaitoksissa, erityisesti sitä varten, että nuorten ja oppimattomien olisi helpompi saada opetusta. Sellaiset järjestelyt evankeliumi sallii yksinomaan siinä tarkoituksessa, että kaikki tapahtuisi seurakunnassa “arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä” [1. Kor. 14:40], ei sitä varten, että ihmiset niitä noudattamalla ansaitsisivat syntien anteeksiannon. Voidaan niistä syntiä tekemättä luopuakin, kunhan ei loukata heikkouskoisia.

Martti Luther

Tuolla perusteella kaikki kohdat voidaan vääntää. Ensimmäisen lainauksen (Lutherilta) otat kumotaksesi jumalanpalveluksen eri osat ja puolustat saarnan ylivertaisuutta. Kuten tiedetään luther suhtauti koko tradition kirjoon väheksyvästi, hän asetti kristillisen uskon valaiseman ihmisen vakaumuksen kaiken mittapuuksi.

Seuraavassa lauseesa hän ohittaa kirkon vuosituhannen kanonisen tulkinnan ja järjestyksen. Hän muodostaa uuden järjestyksen " emme kuitenkaan tule toimeen kokonaan ilman seremonioita ja menoja, vaan jollakin tavoin meitä täytyy kasvattaa." ( miksi muuten luther ei pitäynyt vanhoihin yhtenäiskirkon kanoneihin? ). Tämä lutherin destruktio ei kuitenkaan voi olla kokonaisvaltaista, vaan johtaa vain uuteen ajattelutilanteeseen rajoituksineen. Monet luterilaiset ovat tämän ajattelun uhreja ja vankeja, kuten - saarna on tärkein, muut ovat rajoittavia seremonioita, jotka korostavat omaa hurskautta ja ovat evankeliumin esteenä.Tai kuten kirjoitat he ovat Haagarin lapsi.

Tämän ajattelun omaksuminen johtaa sitten käytännön elämän uudelleen muotoutumiseen. Kannattaa pureutua partistiseen kirjallisuuteen ja vanhojen kirkkojen kanoniseen oikeuteen, peilata sitä kautta koko kuvio kuntoon.

Tätä lausetta en ole ikinä ymmärtänyt. En sen kohdetta ( ehkä katolinen kritiikki) en sen syvyyttä ja todenperäisyyttä. Onko tämä tarkoitettu lauseeksi ( teesiksi, punktiksi ) joka on hyväksyttävä ilman muuta.Miksi tehdään jotakin? " Arvokkaasti ja järjestyksessä " jos sillä ei ole mitään merkitystä.

1 tykkäys

Tähän sopii hyvin vielä Lutherin teksti:

Kuka ikinä opettaa, että pelastumiseen tarvitaan jotakin muuta kuin Kristusta julistava evankeliumi, kuka ikinä säätää jonkin teon tai menon, kuka ikinä noudattaa mitä tahansa sääntöä, traditiota tai seremoniaa siinä mielessä, että toivoo sen perusteella saavansa anteeksiannon, vanhurskauden ja ikuisen elämän, hän saa tässä kuulla apostolin suusta Pyhän Hengen tuomion: hänelle ei Kristuksesta ole yhtään mitään hyötyä.

Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 516.

Galatalaiskirjeeseen tuo teksti sopii hyvin, tosin ei aitoon kristilliseen liturgiaan,traditioon ja kilvoitusperintöön.

" Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen,( Hebr. 6:1b).

" Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa" ( Hebr 12:14).

" Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut." ( Jk 2:17)

Sola gratia: pelastus riippuu yksin armosta ilman kilvoittelua tai hyviä tekoja. Vaikeelta näyttää. Näin ollen saarna ei saa syrjäyttää jumalanpalveluksessa evankeliumin kokonaisuutta.

Täsmentäisitkö vähän, mikä on evankeliumin kokonaisuus?

Se on mielestäni koko kirkon ohjeellinen sisältö, traditio, Raamattu, kanonit ja kirkkojärjestys. Jos tämä ei riitä avaan lisää, siihen liittyy kuitenkin ehto, että vastaat kysymykseen;

( miksi muuten luther ei pitäynyt vanhoihin yhtenäiskirkon kanoneihin? Miksi hän hylkäsi monia tradition osia, esim ikonit, paastotradition)

Me luterilaisetkin suitsuttelemme, vaikka aika vähän täällä Suomessa. Latviassa on hyvä meno LCMS:n pastorien vetämissä messuissa, joissa on myös suitsukkeet mukana. Liturgisten uudistusten kuuluu olla hitaita, mutta toivon, että myös LHPK:ssa saamme suitsukkeet käyttöön.

En osaa vielä sanoa missä väleissä kuuluu suisutella, mutta siitä ehditään riidellä myöhemmin :smiley:

2 tykkäystä

Eihän siitä tarvitse riidellä. Ratkaisu on helppo: suitsutetaan joka välissä. Paljon.

2 tykkäystä

Kyllä.

Kun suitsukkeet on saatu käyttöön, niin seuraavana uudistuksena on messu (normimessun lisäksi, esim. kerran kuukaudessa), jossa liturgia latinaksi. Tekstit, virret ja saarna suomeksi. Miksikö? Siksi, että pyhän kieli on hyvä erottaa muusta.

Vastaanotan pöyristymisiä tähän alle. Kiitos jo etukäteen.

1 tykkäys

Seuraavaksi sitten Filioque pois uskontunnustuksesta ja penkit pois kirkoista. :innocent:

Eräässä LHPK:n pääsiäisyön messussa missä olin suitsutettiin.

3 tykkäystä

Mihinkähän katosi uskonpuhdistuksen perintö?

2 tykkäystä

Kuvakaappaus - 2024-03-04 13-34-13

Näin se katoaa! Sama mies (ei kuitenkaan siis säveltäjä Nikkola) joka tämän kauheuden on toteuttanut on tietääkseni myös kääntänyt virren 135 latinaksi ja pistänyt neliönuoteille. Huhhuh, kohta kansankirkon tuotosten kirkkaimmat tähdet tuikkivat latinaksi!

Mitä seuraavaksi, Pekka Simojoen tuotanto latinaksi?

:wink:

3 tykkäystä

Meillä helluntaiseurakunnassakin kuoro lauloi latinaksi! Ja Hengen osallisuus oli vahva!

3 tykkäystä

Pointsit siitäkin että tuossa nuotissa on alkuperä sävelmästä ilmoitettu oikein. La Folia… tai Folias …riippuen kielestä. Länsimaisen musiikin megahittejä, josta on variaatiota ja saman mallin mukaan tehtyjä kappaleita vino pino.

Ai kauhea. Savuaa täällä asti! Ei meinaa nähdä mitään. :scream:

Sitä minäkin ihmettelen. Hyvä, että voidaan hämmästellä tätä yhdessä.

1 tykkäys