Raamatun lukeminen

Mainittakoon vielä, että tuolloin uskoontulovaiheessani luin Raamattua suomennoksena, pääasiassa vuoden 1992 kirkkoraamattua ja lisäksi hieman 1933-38 versiota. Kreikan ja heprean opiskelun ohella tekstit tuli yleensä samalla luettua myös englanninkielisestä NRSV käännöksestä ja latinankielisestä Vulgatasta Deutsche Bibelgesellschaftin editiona.

3 tykkäystä

Minä luen Raamattua aina kommentaarin kanssa.

1 tykkäys

Tämä Jerome on siis pyhä Hieronymus, joka eli 300-400-luvuilla.

Katolisen kirkon lukuohjaus tiivistyy, tai tiivistyi, ettei Raamattua tule lukea yksin, koska pahat voimat saavat tilaisuuden vääristellä merkitystä. Sitten 1968, Vatikaani 2:n jälkeen julkaistiin ensin italiankielinen laitos, jossa merkitys on kirjoitettu marginaaliin.
Eli kommentaarikin valvoo oikeaa.

Mitä mieltä olisi tehdä kommentaari, jossa jakeiden selityksiin annetaan tahallaan vääriä selityksiä? Eikö kommentaarien idea ole juuri se, että ne tarjoavat oikeaa tietoa?

2 tykkäystä

Vartiotorni-lehdissä, joita näin joskus vuosikymmeniä sitten, näytti “Raamatun tutkistelu” olevan sitä, että piti vastata kysymyksiin, joihin lehdessä annettiin lukijalle ensin valmis heikäläisten oppien mukainen vastaus.

2 tykkäystä

Mutta häneltä tuossa kommentaarissa ei ole kuin nimi, kyllä se on meidän aikamme teologien kirjoittama.

1 tykkäys

Seurakuntani jäsenet Sveitsissä ja Italiassa olivat kaikki entisiä RKK:n jäseniä. Suomen helluntailiikkeen paikallisseurakuntien jäsenet ova olleet 1900-luvun alusta 1980 asti lähes kaikki entisiä evlut kirkon jäseniä. Näin on myös Etelä-Amerikassa ja Filippiineillä.

Viittaan vielä elämiseen ja asumiseeni mainituissa maissa, josta syystä olen hyvin selvillä katolisuudesta sen opetuksesta, kuten katekismuksesta.

Viittasin edellä katolisuuteen, mikä on sekulaariympäristöni, niin ihmissuhteiden kuin työn suhteen. Ne ketkä ovat tutustuneet Vatikaani 2:n jälkeiseen tai jälkeisiin katekismuksiin, löytävät samanlaisen kyselykaavan sieltä. Eli kun annetaan oikeita tulkintoja, ne pyritään osoittamaan oikeiksi, vaikka esimerkiksi, itse kysymällä ja itse vastaamalla.

Eivätkö katoliset raamatunselittäjät ota huomioon vanhoja kirkkoisien selityksiä?

Minulla on suomiraamatun lisäksi The New Oxford Annotated Bible ja Hebrew-Greek Key Word Study Bible. Tilauksessa on The Oxford Bible commentary.

Olisi hienoa osata hepreaa ja kreikkaa - ja minulla onkin pari alkeisopin kirjaa - mutta varsinaista kielen hallintaa minulla ei ole.

Helluntailaisiksi kääntyneet aiemmin muihin kirkkokuntiin kuuluneet henkilöt eivät kyllä välttämättä ole mitenkään hyvä lähde entisten kirkkokuntiensa oppiin liittyvissä kysymyksissä. Moni vapaisiin suuntiin liittyvä on ollut aiemmassa kirkkokunnassaan hyvinkin passiivinen ja nimellinen jäsen. Heillä voi olla puutteellinen tai jopa virheellinen kuva aiemman kirkkonsa opista, ja he ovat voineet saada myös väärää opetusta siellä. Yllätys voi olla melkoinen, jos myöhemmät elämänvaiheet vievätkin tutustumaan vaikkapa evlutin tilaisuuksiin. Olen naimisissa tällaisen tapauksen kanssa, joten tiedän jonkin verran mistä puhun.

4 tykkäystä

No, yksittäistapauksia on aina kaikenlaisia. Tiedän minäkin pari ortodoksista pappia, jotka ovat entisiä helluntailaisia. Tänä syksynä ort. teologian opinnot aloittaneissa oli myös muutamia entisiä helluntailaisia.

3 tykkäystä

Yksittäisistä tapauksista saa monta jutun juurta. Viittasin elämääni vuodesta 1958 lähtien lähinnä katolisessa yhteiskunnassa. Tänä aikana mainitsemillani alueilla ihmisiä tuli uskoon ja koki Pyhän Hengen kasteen. Koska jokaisen tausta on RKK:n jäsenyys, niin on kysymys kymmenistä miljoonista elävään uskoon tulleesta, jotka edustivat ja edustavat passiivisia ja aktiivisia em. kirkkojen jäseniä.

Seurakuntayhteydessäni oli monta, jotka olivat tulleet uskoon pelkästään Raamattua lukemalla. Heissä on monia pappeja, jotka eivät olleet Raamattuun tutustuneet. Raamattu sellaisenaan on ymmärrettävä, kunkin tarpeen ja tilan mukaan.

Mielestäni Suomessa voitaisiin alkaa käyttää muotoa Jerome. Se helpottaisi niiden kotoutumista, jotka eivät vielä osaa latinaa.

2 tykkäystä

Luonnollisesti kyllä. Minullakin on kotona “The New Jerome Biblical Commentary”, joka lienee uudistettu versio tuosta kirjasta, jonka @romanos mainitsi. Se tuntuu kyllä ennemmin eksegeettien kuin dogmaatikkojen laatimalta selitysteokselta; ei siis kovin paljon selitä, miten tekstit on kirkossa ymmärretty, vaan etsii arkeologisia ja historiallisia taustoja.

1 tykkäys

Eksegetiikka mua just kiinnostaakin, eikähän tää kommentaari tosiaan mikään katekismus olekaan. Kyseessä oleva opus oli mun aikanani eksegetiikan tenttikirjana Joensuun ort. teologeille. Näköjään linkkiin tuli toi “vanha” Jerome, toki mullakin se uudistettu on…

1 tykkäys

Kannattaa hankkia sen verran uskonnonlukutaitoa, että erotat Vanhan ja Uuden testamentin ja ymmärrät niiden merkityksen kristinuskolle.

VT:llä ja UT:lla ei ole teologisesti mitään eroa.

D

Kaikki Vanhan Testamentin lait ja käskyt eivät ole enää kristityille voimassa, sitä lähinnä tarkoitin. Kuten Mooseksen laki

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.

Nämä täytyy tietenkin huomioida.

D