Vastaan sinulle vain lyhyesti vaikka pitkä viestisi ansaitsisi tietysti myös pitkän vastauksen. Mutta tilanne on nyt se, että tältä foorumilta on kriittinen keskustelu lopetettu joten siltä osin sormeni ovat sidotut. Kiitos kuitenkin luennosta.
Minusta tässä pitää lisäksi ottaa vielä huomioon, että se mikä käsketään on normatiivista. Jeesuksen tai apostolien esimerkki ei ole normatiivista.
Heitänpä omankin lusikkani soppaan, vaikka en ole viime vuosina enää tällaisia kysymyksiä juurikaan jaksanut ajatella.
Ensinnäkin, mielestäni melko vahvaan evidenssiin nojautuen, uskon että Jeesuksen aikana Jeesuksen ympäristössä VT:n “kanonisten” kirjojen kokoelma oli vakiintunut sellaiseksi kuin se on meillä nykyisin hepreankielisten kirjoitusten Tanak-kokoelmassa, joka siis on sama kuin protestanttinen VT. Siihen Jeesus viittasi sanoessaan, etteivät KIRJOITUKSET voi raueta tyhjiin ja paljon muuta samankaltaista. Siksi (näin rajatulla) VT:n kirjakokoelmalla on erityisen vahva jumalallinen auktoriteetti. Mutta kuten käy ilmi sekä VT:n että UT:n sisällöstä, kristityille mikään VT:n sisältö sinänsä ei ole suoraan velvoittavaa Jumalan käskyä. VT:n käskyt on annettu Vanhan liiton kansalle, johon kristityt eivät kuulu. VT:n merkitys kristityille on ennen kaikkea informaation tarjoaminen sikäli kuin kukin sitä kykenee ymmärtämään.
Uuden testamentin kirjoitusten luonne Jumalan ilmoituksena on vähän erilainen kuin VT:n. UT:lla ei ole tuollaista Jeesuksen vahvistamaa asemaa niin kuin VT:lla, mutta kristitylle se on kuitenkin sisältönsä vuoksi selvästi ensisijainen VT:iin verrattuna.
UT:ssa kuitenkin hyvin monet Jeesuksen opetukset ja käskyt annetaan Vanhan testamentin eli Vanhan liiton kontekstissa, ja näin ne eivät sellaisenaan velvoita Uuden liiton kristittyjä sen enempää kuin muutkaan Vanhan liiton käskyt. Esimerkiksi kun Jeesus sanoi jollekin juutalaiselle, että pidä käskyt niin pääset sisälle elämään, niin tässä ollaan täysin Vanhan liiton kontekstissa. Samoin apostoleilla on joitakin tällaisia opetuksia. Nämä käskyt ovat siis auktoriteetiltaan verrattavissa VT:n teksteihin: ne tarjoavat jumalallista informaatiota mutta eivät sellaisenaan suoraan velvoita kristittyjä.
Muilta osin UT:n hierarkia menee mielestäni seuraavasti:
- Jumalan suora puhe (esim. Matt. 3:17) ja Jeesukset sanat.
- Kaikki muu.
1 tykkäys
Kymmenen käskyä kai silti on vieläkin voimassa?
Suoraan sellaisenaan - siis sen takia että ne käsketään VT:ssä Vanhan liiton kansalle - ne eivät koskaan ole olleet kristittyjä velvoittavia.
1 tykkäys
En viitsi saivarrella, mutta kyllähän nuo käytännössä ovat voimassa edelleenkin ja jopa yleisen lainsäädännön, ainakin vanhemman pohja. Myös Luther opettaa niitä katekismuksessa.
En minäkään
…
Mitä tarkoittaa, että jokin asia on voimassa?
1 tykkäys
Koko ensimmäisen vuosituhannen aikana kristityt eivät käyttäneet kymmentä käskyä kasteopetuksessa. Moraalia opetettiin rakkauden kaksoiskäskyn avulla. Vasta 1000-luvun puolella alkoi syntyä sellaista opetusta, jossa kymmentä käskyä alettiin käyttää.
Kymmenen käskyä eivät ole kristitylle voimassa. TV on aivan oikeassa kirjoittaessaan näen:
Dekalogi ei sido kristittyä ilmoitettuna lakina. Tämä ei ole mitään saivartelua. Tästä apostolitkin sanoivat näin: " Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin." (Ap. t. 15:28-29)
2 tykkäystä
Onko mielikuvani siis aivan väärä, että Augustinus kirjoitteli kymmenestä käskystä?
On selvää, ettei kristinuskossa pelastuta lakia noudattamalla, vaan armosta. Kymmenen käskyä ovat kuitenkin osa kristinuskoa ja koskevat myös kristittyjä.
Koko VT on osa kristinuskoa ja koskee myös kristittyjä.
3 tykkäystä
Olen erittäin samaa mieltä.
1 tykkäys
Ei. VT ei koske. Se joka väittää, että VT:n laki koskisi kristittyjä, saa vastaansa Pyhän Hengen ja apostolien sanan, niin kuin edellä kirjoitin.
Kultillis-yhteiskunnallinen laki ja moraalinen laki ovat eri asioita. Jumalan ilmoittama moraalinen laki koskee.
2 tykkäystä
Ovatko on voimassa ja koskee sama vai eri asia?
Ja, edellisestä riippumatta, mitä se koskeminen tarkoittaa?
1 tykkäys
Liu’ut vaivihkaa “VT:stä” “VT:n lakiin”, jotka eivät ole tässä tapauksessa sama asia. “Apostolien sana”, johon sinänsä oikein viittaat, on tarkoitettu vastaukseksi tähän väitteeseen: “Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia [kaikkine kulttimääräyksineen] (Apt.15:5)”. Sen sijaan apostolit pitivät Vanhaa testamenttia itsessään Jumalan ilmoituksena ja kristittyjä sitovana; koko Uusi testamentti todistaa tästä. Apostolit siis päättivät, että VT:n kulttisäännöt eivät koske pakanakristittyjä, mutta pitivät kiinni siitä, että VT ilmoittaa totuuden. Jos siis kymmenen käskyä ilmoittavat Jumalan mielipiteen esim. varastamisesta, niin se koskee aina ja kaikkia.
Kyllä koskee, monin tavoin. Saamme VT:stä arvokasta tietoa Jumalasta, maailmasta, elämästä, historiasta, Kristuksen tulemisesta jne. jne.
Kymmenen käskyä kuuluvat Mooseksen lakiin.
Lisäys selvennykseksi: Emme pidättäyty varastamisesta sen takia, että se on kielletty Mooseksen laissa, vaan sen takia että se on väärin (luonnollisen moraalilain puitteissa).
2 tykkäystä
Jossakin määrin on saivartelua kysyä, pidätymmekö varastamisesta siksi, että Jumala on sen kieltänyt, vai siksi, että “luonnollinen laki” sen kieltää; useimmat kristityt eivät pohdi tällaisia. Mutta kysynpä @TV2:lta: kieltääkö Jumala varastamisen 2.Moos.20:13:ssa ihan vain antaakseen Israelin kansalle rituaalisäännön? Eikö kuitenkin siksi, että varastaminen on objektiivisesti väärin, myös muiden kuin israelilaisten tapauksessa?