Reformaation alkuaikojen retoriikka

Mää pitäisin Luther-vihan tai muun kriittisyyden merkittävänä syynä sitä, että Luther ilmaisi itseään aika kiihkeän poleemisesti. Se oli tietysti siihen aikaan tapana, mutta ei oikein anna vaikutelmaa Hengen hedelmänä syntyneestä itsehillinnästä tai sävyisyydestä. No, itse ajattelen että siinä näkyy Lutherissakin asuva perisynti ja on oikeastaan lohdullista, että oppi-isäkään ei ollut ihmisenä täydellinen, mutta tekstien tyyli voi nostaa toisissa voimakastakin vastahankaa.

1 tykkäys

Keillä oli, keillä ei.

Totta, Lutherin ajalta löytyy asiallisesti, ilman turhaa kiihkoilua kirjoittavia teologeja vaikka kuinka. Mutta ilmeisesti oli myös ajan tapa kirjoittaa poleemisia ärräpäitä.

Hauskaa on kuunnella kommentteja Lutherista sellaisilla alueilla Euroopassa missä uskonpuhdistus ei saanut juuri minkäänlaista kannatusta.
Sieltä puuttuu kaikenlainen vastakkainasettelu ja nostalginen uskonpuhdistus-glooria.
Suru kirkon hajaannuksesta on päällimmäisenä, niin kuin @timo_k kirjoitti.

Itse en oikein ole onnistunut löytämään sitä Lutheriin kohdistunutta vihaa. Aikaisemmin otin itsestään selvyytenä, että tuohon aikaan jokainen puoli harrasti reipasta toisiin kohdistuvaa mustamaalausta. Ja varmaan sitä esiintyikin eri tasoilla. Kuitenkin jos lukee Trenton kirkolliskouksen dekreetit perisynnistä ja vanhurskauttamisopista, niin ei niissä mitään vihaa muistuttavaan ole. Protestanttien esittämät asiat otetaan vakavasti ja esitetään katolinen oppi molemmista asioista. Kirkollisella tasolla näyttää olevan niin, että katoliset esittävät luterilaisen ja protestanttisen opin sellaisina kuin ne ovat ja vastaavat niihin esittäen oman oppinsa. Protestantit taas esittävät omaa vääristynyttä käsitystään katolisesta opista ja vastaavat sitten siihen. Tämä siis ihan vain Tunnustuskirjoja ja Trenton dekreettejä vertailemalla. Sotapropaganda oli varmaan erikseen. Nykyäänhän Lutheria ei enää voi luterilaisen opin mukaan sen enempää rakastaa kuin vihatakaan koska hän on täysin tavoittamisssa kuoleman muurin takana.

Et liene lukenut Exsurge Dominea sitten.

Kysymys on sitten, että 1) onko se täällä foorumilla? Ja 2) jos ei ole, niin pitäisikö se saada tänne?

Voihan sen linkittää tänne englanniksi käännettynä.

Kyseessä on Lutherin ( lupaukset tehneen munkin ) opetuksia tuomitseva käskykirje. Eräänlainen viimeinen tilaisuus palata kirkon opetuksen pariin. Seuraava vaihe olikin ekskommuunio. Ei tuossa ole mitään vihaa Lutheria kohtaan ole suuresti havaittavissa. Trenton kirkolliskokous oli sitten 25 - 43 vuotta myöhemmin. Jos vertaa Trenton katekismusta Tunnustuskirjojen Lutherin isoon katekismukseen niin ehkä siitäkin saa selkoa mitä aavistellen - ja muiden sanomisiin luottaen :smiley: - yritin ajaa takaa.

http://www.saintsbooks.net/books/The%20Roman%20Catechism.pdf

http://tunnustuskirjat.fi/ik/index.html’’

Näiden välillä on jo tosin pidempi aikaero. Tuskin yleinen kielenkäyttö siinä ajassa kuitenkaan parempaan ja maltillisempaan suuntaan meni.

Augsburgin tunnustuksen kumoamus on myös ihan asiallista kielenkäytöltään. Löytyy suomeksikin teoksesta Reformaation tunnustukset.

@Plautilla, onko tuo se dokumentti, jonka kaljoittelun lomassa mainitsit nimipäivänäni, kun puhuit room.-kat. kirkon vastineesta/kritiikistä Lutherille?

Ei ole. Se mistä puhuin on Cajetanuksen tekemä raportti Lutherin ajatuksista paaville. Vanhalle foorumille linkkasin sen englanninnoksen. Nyt en nopealla googlettelulla enää löytänyt sitä.
Se on tosi hyvä ja ytimekäs selonteko siitä miten Luther oli alkanut opettaa mm. armo-sanan merkityksestä eri tavalla kuin kirkko. Silloin aikoinaan olisin toivonut että luterilaiset olisivat kommentoineet sitä, mutta eipä sitä juuri kommentoitu.

1 tykkäys

Minä ihan aikuisten oikeasti kyseenalaistan tuon. Tuota olen aiemminkin kuullut, mutta hieman pidän sitten outona sitä, miksi nimenomaan Lutherin kielenkäyttö oli kritiikin kohteena. Miksi Erasmus Rotterdamilainen olisi kritisoinut Lutherin rumaa kieltä, jos se olisi ollut vain aikansa tapa:

“I know some good and learned men who at first were not unwilling to read your lucubrations with a desire to know and judge them. They were finally forced to reject them because they confessed that they were infected by the many grimaces, jests, witticisms, insults and unchristian slanders with which you contaminate your doctrine, not unlike those whose occupation is to stuff capons or pheasants with garlic. And at first these things have a certain titillation and we itch to read them, but when they gradually creep into the mind, they infect the sincerity and gentleness of the heart.”

“And here you indulge in marvellous rhetorical flourishes, or rather someone else under your name, for you are not able to set forth ten words without insults.”

“You do nothing but stoop to slander, to insults, to threats, and yet you want to appear guileless and undefiled, not led by human emotions but by the Spirit of God.”

“Do you go so far as to allow no one even to open his mouth in opposition to your opinions? But still you are always challenging everyone to engage you in hand-to-hand combat.”

“It may be that you are such a man as you proclaim yourself to be, but we would be more ready to believe it if there were less arrogance in your writings, less bitterness, less trickery and craftiness.”

“As for me, Luther, I have enough faith in Holy Scripture and the decisions of the church to hope for my salvation from the mercy of God, even without any help from your faith. In the future, therefore, do not claim what belongs to God, do not make pronouncements about a person’s spirit, but rather examine your own spirit carefully lest it should turn out you have a rider different from the one you proclaim you have.”

4 tykkäystä

Aivan oikein. Ei se ollut yleinen tapa, vaan vain Lutherin omaa räävittömyyttä. Muiden sen ajan teologien kommenteista tuskin saisi tehtyä samanlaista herjausmasiinaa kuin on Lutheran-insulter.

Tässä artikkelissa, Lutherin anaalisen ajattelun teologinen merkitys Lutherin P—puheiden väitetystä kiinteästä yhteydestä hänen teologiaansa.

Luther lähtee ajatuksesta, että ”omassa varassaan ihminen on paskaa ja jätettä, kuten Apostoli sanoo” (XXXIII, vrt. Fil. 3:8). Osoitettuaan lain käymättömyyden pelastukseen Luther sanoo, että ihminen voi kuitenkin ”lain vanhurskaudessa, ylpeyden ja aistien turhuuden etusijalle asettaen tehdä ratkaisun paskan puolesta”. (XLIII) Luther päätyy kuitenkin iloiseen varmuuteen: ”Jumala on armahtava ja oikeamielinen ja nostaa köyhän paskasta asettaakseen hänet kansansa ensimmäisten joukkoon”. (XLIV)

Mutta tämä on jo aika paksua pökälettä:

Disputaatiokeskustelussa käy myös ilmi, että Lutherin mielestä paskamaisuus ei tullut ihmisten ominaisuudeksi vasta syntiinlankeemuksessa vaan jo alkutilassa Aatami oli tekoineen pelkkää paskaa: ”Adam ante lapsum erat stercus cum suis operibus, habebat, ex dono gratiae vitam aeternam.” (s. 315, 20-21)

1 tykkäys

Luther tutustui tarkoin Koraaniin ja pohdiskeli islamia päätyen tuloksiin, mistä kirjoitti ärhäköitä mielipiteitä

" Luther torjui yksiselitteisesti Muhammedin (n. 570–632) väitteen, jonka mukaan Koraani olisi Jumalan sana. Uskonpuhdistajan mukaan on helppo nähdä, kuinka kaukana Evankeliumi on Koraanista .

** Koraani ei voi olla Jumalan lakia [sanaa], koska sen enempää Vanhassa kuin Uudessakaan Testamentissa ei ole todistusta siitä, eikä niistä kumpikaan puheella eikä opillisesti muidenkaan [auktoriteettien] äänellä puolla sitä. Se [Koraani] on ristiriitainen eikä sitä ole vahvistettu ihmeillä eikä tunnusteoilla; se on järjen vastainen, levittää valheita, edistää murhaamista ja epäjärjestystä, on vahingollinen, [ja] on epäluotettava. Kaikki tämä on todistettu Koraanissa itsessään. (Verlegung des Alcoran Bruder Richardi. Suom. PH.)"*

Kannattaa tutustua Lutherin huomioihin viitatussa
blogikirjoituksessa:

4 tykkäystä

Minua hämää kun ne, jotka kiivaimmin kritikoivat Lutheria eivät ole lukeneet hänen teoksiaan lainkaan, vaan siteeraavat häneen pahansuovasti suhtautuvien ihmisten ideologisia poimintoja sieltä täältä. Apostolien jälkeen ei kuitenkaan ole tullut yhtään toista niin Raamatun sanomalle uskollista tulkkia.

1 tykkäys

Tästä voidaan tietysti ollaan varsin montaa mieltä. Luterilaisina me tietysti ajattelemme helposti näin, joka on jossakin mielessä luonnollista. Samalla tavalla muutkin esim helluntailaiset ajattelevat kaste kysymyksestä, että he seuraavat uskollisesti alkukirkon tapaa ja käytäntöä.