Uskonnonvapaus Suomessa

Tarkoitin kyllä nykysuomen lakeja. Mihin tarvitaan erillistä uskonnonvapauslakia, jos muut lait on aina sen yli.

Ei pidä paikkaansa. Silloinhan kyse pedofiliasta. Taas sotket termejä. Kuolemantuomio oli jatketusta homoudesta, eli jos jäi useamman kerran kiinni. Ja tätä lakia ajoivat monet kristilliset kirkot. Taisi olla yli 10 eri kirkon päämiesten allekirjoittama tuo lakivaatimus. Aina vaan näitä vääriä puolusteluja tuodaan, vaikka olen lakiehdotuksen virallisen asiakirjankin esittänyt. Kova on tarve disinformatioon, kun pitää tappolain vaatioita puolustella…

Poistin tämän viestin, kun se liputettiin.

Vastavuoroisesti poistin tämän viestin.

Poistin tämän viestin.

65 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Väkivalta, sorto, terrori ja uskonto

3 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Offtopic-aarrearkku

Vanhassa kanonisessa laissa säädettiin kirkollinen rangaistus siitä, että hakee siviilisti avioeroa pyytämättä siihen ensin lupaa piispalta, ellei kyse ole hätätilanteesta.
Nykyisessä laissa kielto on sinänsä olemassa, mutta rangaistusta ei ole enää sädetty, mutta kieltoa ei juuri sovelleta. Periaatteessa piispalla lienee oikeus säätää rangaistus kanonin rikkomisesta omassa hiippakunnassaan. Nykyisin on ryhmiä, jotka kampanjoivat palaamista tiukempaan linjaan tässä suhteessa.

Uskonnonvapaus on perusoikeus, mikä tarkoittaa, että tavallisia lakeja säädettäessä on tutkittava, ovatko ne yhteensopivia uskonnonvapauden kanssa. Sellaisia lakeja ei yleensä saa säätää, jotka rajoittavat uskonnonvapauden ydinaluetta, ja muutenkin uskonnonvapaudelle on lakeja tulkittaessa annettava mahdollisimman laaja sisältö.

3 tykkäystä

Oletko siis sitä mieltä että lakeihin koskien avioeroa on jätettävä oikeus kullekin uskontoon kuuluvalle toimia avioerotilanteessa niin kuin heidän uskontonsa opettaa vai onko oikein että kaikilla kansalaisilla on oikeus samanlaiseen kohteluun avioerotilanteessa? Mielestäni yhteiskunnallisten lakien tulee antaa kaikille samat perusoikeudet uskonnosta riippumatta, ja niihin vapaaehtoisesti oikeuksiaan rajoittanut, esim. uskonnollisin perustein, voi palata koska tahansa, ja hänen tulee saada tehdä niin uskonnonvapauslain nojalla, käyttämällä vapauttaan toimia maan lakien mukaisesti, yli uskonnollisten oppien. Yhden uskonnon ja sen sisältämän lain hallitsemissa valtioissa tällaista mahdollisuutta ei ole.

Sinänsä haluaisin kannattaa sitä että jokainen uskonnonharjoittaja voi toimia vakaumuksensa mukaisesti. Uskontojen ongelma on vain siinä että uskontokuntaan kuuluminen ja uskonnon noudattaminen muuttuu helposti ryhmäpaineen tulokseksi ja suoranaiseksi pakottamiseksi.

Uskonnonvapauden pitäisi ensisijaisesti merkitä sitä että jokaisella on vapaus valita uskontonsa, ei tulla pakotetuksi uskontoon.
Oman lisänsä soppaan tuo se että uskontojen sisäisillä ryhmillä on erimielisyyttä asioista, eli vaikka joku valitsisi uskonnokseen jonkin tietyn uskonnon, jonkun toisen ryhmittymän jäsenet voivat silti tietyissä tilanteissa painostaa häntä toimimaan oman vakaumuksensa mukaisesti, uskonnollisiin syihin vedoten.

2 tykkäystä

Ei voi olla mitään varauksetonta oikeutta toimia oman uskonnon mukaan.

Nykyisenlainen vapaa avioero vesittää tehokkaasti avioliiton merkitystä, mikä johtaa sivilisaation hajoamiseen. Sellaista yhteiskunnan ei pitäisi sallia kenellekään.

1 tykkäys

Siis katolinen opetus avioerosta on mielestäsi jonkinlainen universaali totuus jonka pakottaminen/soveltaminen kaikille on oikeutettua ja perusteltua, eikä se siis ole katolista uskonnonharjoittamista vaan kaikille asetettavissa oleva totuus?
En ihan nyt saa kiinni siitä miten ajattelet, joten tässä yritän miettiä miten ajatuskulkusi menee. Olenko lähelläkään?

Katolinen opetus sisältää tietysti avioliiton sakramentaalisuuden, joka on uskonnollinen käsite eikä kuulu siviilioikeuteen.

Sivilisaation kannalta vapaa avioero on vahingollinen, eli jos tarkoitus on säilyttää sivilisaatio, avioeroa ei pidä sallia. Esimerkiksi kivikautiset yhteisöt toimivat kyllä ilman avioliittoakin. Kyse on siis arvovalinnasta.

1 tykkäys

Oletko sitä mieltä että kivikautiset yhteisöt toimivat ilman avioliittoa siksi että siellä ei erottu vapaasti vaikka ei tunnettu avioliittoa?

Minun käsittääkseni näissä yhteisöissä erottiin vapaasti. Yleistä on myös, että isyyden käsitettä ei tunneta, koska kumppanit vaihtuvat tiuhaan. Lapset kuuluvat vain äidille, ja jos miehet hoitavat lapsia tai jättävät perintöä tai muuta sellaista, he huolehtivat usein sisarensa lapsista, koska heillä on sama alkuperä.

Isän aseman tunnustaminen ja siihen liittyvä moraalinen järjestys, avioliitto ja seksuaalimoraali, mahdollistavat sivilisaation.

1 tykkäys

Tämä on yksi yhteiskuntateorioista, onko tällä tekemistä kuitenkaan kristinuskon sanoman kanssa?

Kristinuskoon kuuluu ihmisen kutsumus järjestää ajallisia asioita. Jumalan suunnitelma ihmisen tarkoitukseksi sisältää sen, että ihminen elää sivilisaatiossa ja tuottaa sen mukaista hedelmää Jumalan kunniaksi, eikä esimerkiksi jää kivikautisiin yhteisöihin.

2 tykkäystä

Kuvailemasi tavat ja arvot eivät kuitenkaan kaikkien mielestä ole ainoita tapoja edistää kristillisen sanoman toteutumista yhteiskunnallisesti.
On varmasti tärkeää että miehet kokevat itsensä isiksi ja ottavat lapsista isän vastuun, vaikkeivät olisi varmoja onko lapsi biologisesti hänen vai ei. Siinä on jo yhteiskunnallinen kasvun paikka tultaessa kivikaudelta kohti nykyaikaa.

Kehityksessä ei kuitenkaan ole vältytty lieveilmiöiden kehittymiseltä, naisen muuttumiselta miehen jälkeläisen tekijäksi, naisen muuttumiselta omaisuudeksi ja hänen sairaalloiselta vartioimiseltaan tai vaikka miehen arvon alenemiselta vain oman suvun jatkamisen välikappaleeksi, kun hänen todellinen arvonsa voisi olla kaikkien ihmisten suojeleminen.