Johanna Korhosen kysymykset Teemu Laajasalolle


#323

Tuollaiselle Johanna Korhosen harjoittamalle jatkuvalle piinaamiselle ja syyttelylle on lyhyt ja yksinkertainen nimi:
Kiusaaminen.

Kun ei edes riitä esimiestahon ja sen palkkaaman selvittäjän todistus siitä, että JK itkee lillukanvarsista, monitulkintaisista sellaisista, kun kerran ohjeet ja käytännöt ovat olleet epätarkat koko porukalle (ja pikkuvirheitä löytyy siksi monilta muiltakin).

Kiusaamisen kohdistaminen yhteen nimettyyn uhriin, ja asian laaja levittely mediassa ja muussa julkisuudessa, mille JK saa ylitsevuotavasti media-aikaa ja -tilaa (kun on “oikeinajatteleva” ja “hyvä ihminen” - niinhän toki kaikki synnittömät ja täydelliset median rakastamat sateenkaari-propagoijat ovat); tällainen kohdentaminen yhteen uhriin, on erityisen iljettävää tässä Korhosen mieliharrastuksessa. Sadistista kiusaamista.


#324

Hommasta jäi varsin vähän villoja. Olennaista on se, miten tärkeänä pidetään asianmukaista kuittien käsittelyä ja ikäänkuin positiivista todistetta pelkästään toiminnan asianmukaisuuteen ja virheiden puutteeseen verrattuna. Sinänsähän tilintarkastuslain ym. pääidea on nimenomaan se, ettei riitä olla pumppaamatta rahaa omiin taskuihin – tämä pitää myös voida osoittaa. Toisaalta jos suuri yleisö olisi heti nähnyt lopputuloksen: kuitteja hukassa mutta rahat tallessa, olisi reaktio ollut aivan mitätön verrattuna siihen mikä se nyt oli.

(Sivuhuomio: Eroakirkosta.fi ei tiedottanut Laajasalosta erojen syynä. En tiedä olisiko pitänyt. Täysin objektiivinen tosiasia on, että moni eroaja kertoi eron syyksi juuri hänet.)


#325

Ei olisi pitänyt. Muutenkin Eroakirkosta.fi voisi lopettaa moraalittoman toimintansa.


#326

Se on tietysti asia aivan erikseen, pitäisikö olla koko palvelua.

Mietin tässä sitä, että annammeko epäsuorasti vääristyneen kuvan erosyistä, ikäänkuin kerromme vain meistä merkittävistä syistä. Toisaalta on noita piikkejä jäänyt muutenkin uutisoimatta.


#327

Yksittäisten piikkien syitä mielenkiintoisempi voisi olla jokin hyvin laaditty yhteenveto tai tilasto usean vuoden piikeistä ja niihin liitetyistä syistä.


#328

Ei minulle ihan tuollaista mielikuvaa ole tullut, mitä olen lukenut Korhosen ja vähän muidenkin tekstiä.

Kuten @Silvanus jo tämän ketjun ammoisissa alkuvaiheissa arvioi, kyseessä lienee seurakuntavaalikampanja.
Mielenkiintoista on nähdä, iskikö Korhonen kirveensä kiveen, vai saako hän vielä sitkeänä taistelijana jopa kannattajakuntaansa laajennettua tai sen ainakin takaisin.
Tähän mennessä on tullut takkiin siinä mielessä, että tilintarkastus ei hetkauttanut juurikaan Laajasaloa, ja yleinen mielipidekin on ainakin osittain siirtynyt piispan tuomitsemisesta Korhosen toimintatapojen päivittelyyn. Mutta kyllä niitä tukijoitakin on. Esimerkiksi pappeja. Lukekaa facebookia! :wink:

Mutta en väsy toistamasta: Ei Korhonen ole asiaton ja typerä. Hän kirjoittaa asiallisesti ja vastaa tunnevoittoiseenkin kritiikkiin faktoja pöytään lyöden. Hän on ihan eri tavoin toimiva kuin rakkikoiramainen Sadinmaa, vaikka heillä lienee kirkon asioihin muuten aika samanlainen suhtautuminen.

Minusta on myös edelleen totta se, mikä alkuvaiheessa todettiin: Laajasalolla on (ollut) erikoinen tapa käyttää seurakunnan rahaa. Tämä voi olla myös yleisempää kuin on tiedetty muidenkin kirkon ihmisten, johtoasemassa olevien toiminnassa. Hänen asiaansa ei myös auta julkisuushakuisuus ja liiketoiminta, jotka eivät nyt ihan sitä keskeisintä papin ja kirkkoherran uraa ole olleet.

Näistä huomioista huolimatta olen sitä mieltä, että tämä kaikki on (kirkko)politiikkaa. Mutta sellainen kirkkomme on. Kirkossa hyörii hyvin eri tavoin ajattelevia ja erilaisia puolueita ja maailmankatsomuksia edustavia ihmisiä, joiden toimet ovat suunnitelmallisia ja taitavia - aivan kuin kunnallisessa hallinnossa ja politiikassa. Rahankäyttö on varsin merkittävä osa kaikkea. Ja mikä jännittävintä: Jossain välissä ja jollain tavalla suurin osa näistä ihmisistä uskoo Jumalaankin ja on ylipäätään tekemisissä sen kanssa miksi kirkko on olemassa…

Joten kysymys ei niinkään ole siitä kuinka läpeensä kauheaksi joistain muista syistä “vastenmieliseksi” tietämämme Korhonen tässä nyt muka on paljastunutkaan. Vaan - kuulostanko jo lupaavan pettyneeltä, @timo_k - tämä kuvaa oikein hyvin ev.lut. kirkon moniäänisyyttä. Kirkossa näyttää olevan jatkuva peli menossa. Loppujen lopuksi saman “protestanttisen” hullunmyllyn sisään mahtuvat kaikki ilmiöt: Kamppailut piispantuoleista, taloussotkut, sooloilevat sateenkaaripapit, hyväveliverkostot (joo, uskon että niitä on), vapaamuurarit, epämääräiset ja epäluterilaiset “herätyskristilliset” ja kaikkea mahdollista moittivat ryhmät jne. jne.

Kirkkomme näyttää välillä ihan riivatulta.


#329

8 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: [Kirkosta eroamisen sietämätön keveys)


#330

Lähes kaikkea tuota tavataan myös vanhoissa kirkkokunnissa.


#331

Niinkö? Näyttäisi että ei se homma ihan näin levällään ole siellä. Mutta onhan toki näkökulmavirhe mahdollinen.


#332

Voisiko pilkkomislinkin saada sellaisena, että se viittaisi ketjun loppuun eikä alkuun. Ei ole aikaa kelata.


#333

Kyllä se minulla ainakin viittaa siihen viestiin, joka pilkottiin.


#334

Olen miettinyt, pitäisikö minun varjella näppäimistöni tämän kirjoittamisesta, koska onhan tässä vaara, että Helsingin hiippakunta on vähän huono paikka olla, jos väärin puhuu. Sanon nyt kuitenkin.

Korhosen toiminta on ollut minusta aika selkeän pahantahtoista. Se lähti liikkeelle siitä, että hän yritti saada Laajasalon yrityksen paperit nähtäväkseen, mutta ei onnistunut siinä. Painostaakseen asiassa hän alkoi penkoa kuitteja ja löysi näitä epäselvyyksiä, ja sitten lähti niiden avulla jahtaamaan Laajasaloa.

@tortoise kuvaa minusta tätä aika hyvin. Laajasalolla on ainakin seurakunnissa erikoinen tapa käyttää rahaa. Hänellä on toki ollut myös muutenkin erikoinen tapa hoitaa tehtävänsä, mutta oma ymmärrykseni on, että hän on tavoittanut ja avannut aivan uudenlaisia kanavia seurakunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tätä häneltä haluttiin, kun hänet kirkkoherraksi otettiin. Olen ymmärtänyt, että hänen suhdetoimintansa on ollut laajaa, ja sillä on tosiaan ollut vaikutusta.

Helsingin seurakuntayhtymän näkökulmasta minusta kuitenkin näyttää, että koko projektissa on hieman sumutettu. Jos ajatellaan, että julkisen rahan käytössä on neljä vaihetta - 1. kirjanpito, 2. tosite, 3. tosiasiallinen osto, 4. virkatehtävä - niin Maura Audit tutki näistä vaiheita 1-3, siis kirjanpidon, tositteen ja tosiasiallisen oston välisiä suhteita. Se ei tutkinut missään vaiheessa sitä, oliko jokin matkalasku “todellinen virkatehtävä”, tai oliko mikään lounas “todellinen virkatehtävä”, tai olivatko työlounaat sallittuja kyseisten henkilöiden kanssa, tai vastaavaa. Tämä tarkastelu kuuluisi työnantajalle, sillä eri firma ei voi mitenkään tietää, mikä on sopivaa rahankäyttöä ja mikä ei. Sumutus koskee siis sitä, että Maura Auditin selvitykseen perustuen annetaan ymmärtää, että 4. vaiheen selvitys olisi tehty - mutta kun ei ole.

Tässä on minusta siis sumutettu jonkin verran. Fakta kuitenkin on, että kaikki epäselvyydet, joita Korhonen on tuonut esille, ovat olleet päättäjien tiedossa, kun asiasta on päätetty. Maura Auditin keskeinen tulos oli, että kaikki raha on mennyt juuri sinne, minne se on mennyt. Kuitteja on kadonnut, mutta rahat ovat menneet sinne, minne niiden väitetään menneen, ei esimerkiksi Laajasalon omalle tilille tai vastaavaa. Päättäjät ovat nyt sitten päättäneet, että asia ei johda sen suurempiin toimenpiteiseen, ja tähän Maura Auditin tekstiin viitataan nyt ikään kuin se osoittaisi, että vaiheen 4 tarkastelua ei tarvitse tehdä. Korhonen on puolestaan nyt fiksoitunut vaiheeseen 4. Hän on, ihme kyllä, unohtanut Laajasalon firman.

Korhosen ongelma oli, että hän alusta alkaen takertui hieman liikaa kuittien puuttumiseen. Selvitykset olivat sen vuoksi mainitunlaisia, ja niissä selvitettiin, että kuittien puuttumisen syynä oli huolimattomuus, ei se, että rahaa olisi hävitetty. Huolimattomuus on siinä määrin yleisinhimillinen piirre, että huolimattomuuden perusteella piispanvirasta erottaminen tuntuu aika extremeltä, eikä kukaan halua sitä.

Olen itse käynyt läpi Korhosen esittämät väitteet, enkä kiellä, etteikö niissä olisi jotain ongelmaa. Kysymys on kuitenkin siitä, kenen mielestä siellä on ongelma. Korhosen mielestä ongelma on, ja se on sellainen, jonka pitäisi johtaa jatkotoimenpiteisiin. Päättäjän (kirkkoneuvosto) mielestä asia on loppuunkäsitelty, eikä se johda jatkotoimenpiteisiin. “Demokratian” pyörteissä monet tuntuvat unohtavan, että kaikesta kansalaisaktivismista huolimatta - mistä tässäkin on siis tavallaan kyse - on aina olemassa joku päättäjätaho, joka lopulta arvioi, onko asiassa menetelty sellaisella tavalla, että jotain pitäisi tehdä. Rikosasiat tietenkin erikseen, mutta fakta on se, että tässä ei ole kyse rikosasioista, vaan “yrityksen” sisäisistä ohjeistuksista. Ja päättäjä on päättänyt.

Korhosella on varmasti monenlaisia motiiveja asiassa. Kirkkopoliittinen näkyvyys on yksi, mutta jään miettimään, onko tämä tosiaan tuhonnut hänen kirkkopoliittisen asemansa, niin pahasti tämä rikkoi Tulkaa kaikki -liikkeen rivejä.

Laajasalo on käyttänyt rahaa erityisellä tavalla, ja ehkä saanut sillä myös muutaman lounaan syödäkseen. Näkökulmani on lopulta aika yksinkertainen: so what. Syntinen piispani on silti minun piispani.

Siis: ottaen huomion väitetyt ja todelta näyttävät väärinkäytökset, näyttää siltä, että niissä ei ole mitään sellaista, minkä vuoksi Laajasaloa pitäisi riepotella yhä vain tämän asian tiimoilla. Väitetyt ja todelta näyttävät väärinkäytökset ovat minusta vähäisiä. Uskon lisäksi Laajasalon tehneen itse rahankäyttönsä suhteen metanoiaa ja katuneen virheitään, eikä hän niitä enää tee.

Facebookissa eräs tuttava sanoi jokin aikaa jotakuinkin näin: onkohan ihmisillä jonkinlainen kognitiivinen dissonanssi, että hyvistä tyypeistä ei haluta uskoa pahoja asioita. Vaaka on aina vain toisessa suunnassa, ja jos Laajasalo on hyvis, hän on vain hyvis, ja jos Laajasalo on pahis, hän on vain pahis. Valitettavasti asia ei ole näin. Kaikissa ihmisissä on hyvää ja pahaa, niin Laajasalossa, Korhosessa kuin minussakin.

Sadinmaa kyseli jossain Facebookissa, että mistä johtuu, että Laajasalosta on tullut Korhosen hyökkäyksen uhri, sen sijaan että Laajasalo joutuisi vastaamaan tekemisistään. Vastaavasti Louhimiehen kohdalla “uhrin suunta” on vaihtunut. Hän arvuutteli, että kyseessä olisi patriarkaatti ja sen hegemonia. En pidä sitä luultavana. Sen sijaan ajattelen, että yksinkertaisesti julkisuudessa käytävät häpäisykampanjat, jollainen sekä Laajasaloa että Louhimiestä vastaan ollut kampanja oli, eivät lopulta saa monia puolelleen. Ihminen, joka ymmärtää hyvyyttä, ei halua lopulta häväistä ketään. Kun hän on toipunut ensimmäisestä moraalisesta krapulastaan, hän inhoaa someraivonsa mylvintää ja perääntyy siitä, kun näkee, että sillä on aiheuttanut vahinkoa toiselle (tai omalle kuvalle toisesta).

Olisiko lopulta aika etsiä rauhaa tässä asiassa?


#335

Niin. Minusta kärjistettynä on kyse liberaalin kristillisyyden harhasta, missä on hyviä ja huonoja ihmisiä. Oletus on, että ihminen on hyvä, ja kun hän jää kiinni jostain vääryydestä, hän putoaa huonojen laariin ja menettää kasvonsa. Konservatiivisessa kristillisyydessä on vain syntisiä. On syntisiä ja armahdettuja syntisiä. Siksi kuvan ihmisestä ei pitäisi muuttua miksikään, kun joku jää vääryydestä kiinni. Kyllähän meidän pitäisi tietää, että kaikki me väärin teemme. Toinen voi olla hyvin tunnollinen kuittien kanssa, mutta kyllä se turmeltunut ihminen jostain pilkistää.

Seurakunnalla pitää olla kontrolli siitä, kuka on johdossa. Synnittömiä sinne ei saada, mutta toisaalta mikä tahansa ei käy. On varmasti tekoja, joilta seurakuntaa pitää suojella. Ja sitten on tekoja, joiden kohdalla voidaan ajatella, että näistä voidaan ottaa opiksi. En pitäisi näitä erottamisen arvoisina, varsinkin, kun ottaa huomioon, että edustaminen kirkossa on edelliselläkin piispalla ollut leväperäistä. Mutta ehkä tässä olisi nyt ryhdistäytymisen paikka. Että tästä lähtien edustetaan vain tavalla, jonka takana kehtaa seistä myös iltapäivälehtien sivuilla.

On varmaan ihan hyvä, jos koko jutun lopputulos on se, että kirkon rahoja käytettäessä toimitaan jatkossa huolellisemmin ja paremmin. Mutta olisiko samaan lopputulokseen päästy, jos asiaa olisi lähdetty käsittelemään ihan seurakunnan sisäisenä asiana omissa kokouksissa.


#336

Vaihe 5 on todellisuus, ja sitähän nyt Korhonen on jo tonkimassa.

Onhan mahdollista, että kuitti on oikea ja kertoo ostetun makkaraa iltanuotiolle isosten kanssa ja isostoiminta kuuluu ao. henkilölle – joka onkin todellisuudessa vetänyt Atrian juustogrillerit omaan nassuunsa.

Tästä seuraa tietynlainen “tilintarkastusharha”. Se, että paperit ovat kunnossa, ei tarkoita että todellisuus on kunnossa. Ja kirjanpidon idea on voida todistaa että kaikki on hyvin. Kuitenkaan todellisuudessa sellaista todistusta ei pystytä tekemään ikinä.


#337

Tottakai pitäisi jo riittää. Ja hyvä selvitys sinulla asiasta tuo ompi.

Mutta mieltä olet siitä perusväittämästäni?

Eli että tämä juttu kuvastaa syvempää jakautuneisuutta. Joillekin on erittäin keskeistä että “kulttuuri muuttuu”, että “vääryydet paljastuvat”… ja he tarkoittavat sillä ilmeisesti juuri tuota patriarkaalisuutta ja perinteisiin pitäytymistä, jopa kaikkea sovinnollisuutta, jos se näyttää suojelevan vanhoja käytäntöjä.

Mietin jopa, että Korhonen on tässä ehkä se likaisen työn tekijä. Samaan tapaan kuin Sadinmaa, joka on toki paljon törkeämpi sanoissaan.
Taustalla on sitten suuri joukko vaikuttajia ja myös pappeja, jotka kokevat kirkossa elämisen juuri näin. On pitkäjänteinen missio kumota jotain. Suurin osa näistä lienee feministejä, mutta ei läheskään kaikki. Korhonen on ehkä menetellyt epäviisaasti, mutta ei ole ollenkaan yksin sen ajatuksen kanssa, että kumottavaa ja paljastettavaa riittää.


#338

Onko tämä myös muiden käsitys liberaalien ja konservatiivien keskeisestä erosta?


#339

Ai meidän tässä keskustelevien käsitys?

On tuossa ooperilla pointtia… Usein liberaali uskonnollisuus sisältää käsityksen ihmisen kyvystä rakentaa uusi uljas ja parempi maailma.

Kysymys on myös synnin käsitteestä. Perinteiset puhuvat synnistä Jumalan ja ihmisen erottavana juopana ja julistavat katuville synnit anteeksi. Uskotaan juuri noin kuin ooperi sanoo.
Uudistajien ja näiden “kumousta” haluavien ajatus on usein, että synti ja pahuus näyttäytyy ennen kaikkea epäoikeudenmukaisuutena. Ja taloudellisena pahuutena, ahneutena. Heillä perspektiivi on heidän omasta mielestään laajempi ja todellisempi. Kun paljastetaan näitä luottokorttiasioita, niistä pitää rangaista ja niiden vuoksi pitää papin ja piispan erota.
Eli jos heillä on harha, niin se on siinä, että synti on ennen kaikkea jotain ihmisten välistä ja jotain isosti yhteiskunnassa näkyvää.


#340

Juuri näin, siis tätä tarkoitin vaiheella 4.

Kirjoittamasi jaottelu tuntuu minusta aika pätevältä. Tässä tulee mukaan sitten vielä rakenteellisen syrjinnän kysymys. Rakenteellista syrjintää pidetään ongelmana, mitä se onkin. Ajatellaan, että rakenteellista syrjintää saadaan poistettua, kun paljastetaan niitä rakenteita ja kritisoidaan vallassa olevien valta-asemia ja muuta. Tämä muuttuu minusta ongelmaksi kovin pian. Ongelma on siinä, että rakenteet koostuvat aina ihmisistä, jotka toimivat tietyllä tavalla. Vaikka ongelma on toimintatavoissa, rakenteiden kritisoiminen osuu ihmisiin. Rakenteiden purkaminen saa siten lähes aina häpeäkampanjan muodon. “Olet toiminut väärin, vaikket edes tiedosta sitä. Sinussa on jotain vialla, olet väärin rakentunut.”

Kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden keskellä minusta tuntuu siltä, että kovin monikaan ei ymmärrä, että instituutiot koostuvat ihmisistä, jotka toimivat niissä instituutioissa.

Vähän tuntuu siltä, että jos “perinteiset” vetävät synnin avulla rajan ihmisten ja Jumalan välille, niin “uudet” vetävät synnin avulla rajan sorrettujen ja sortajien välille.


#341

Ongelmallisuus tuossa mennään eteenpäin ajattelussa on se, että se samalla vaan jatkaa ja jatkaa tilanteita. Sama tapahtuu lasten kanssa. Testaavat koko ajan pidemmälle rajoja, kunnes aikuinen ne lopulta asettaa. Vanhempana tuo on parempi tehdä ennemmin, kuin myöhemmin.

Tosin enpä nykytilanteessa usko tuohonkaan. Koska kun kokee, ettei ole minkään auktoriteetin alla, niin eipä sellaiselle mitään muuta voi, kuin ihmetellä vieressä vaan ja surullisena katsoa sitä tuhoa mitä tuo aiheuttaa.


#342

Minä olen mielestäni konservatiivinen kristitty, mutta tässä olen selvästi eri linjoilla. On totta, että kaikki tekevät joka päivä syntiä eikä kukaan pelastu muuten kuin saamalla syntinsä anteeksi silkasta armosta, mutta syntien vakavuuksilla on eroa eivätkä kaikki jotka sanovat “Herra, Herra, sinun nimessäsihän me…” jne.