Kevennyksenä: voisiko Kioto olla tunnettu kiotojen vai kiotain tai peräti kiotien valmistuksesta?
Mahdollista olisi se, että Suomessa on jostakin syystä kuviteltu näin ja siksi isketty tuollainen nimi. Ehkä ensimmäiset matkalaiset hämääntyivät temppeleiden paljoudesta ja runsaasta blingistä ja suitsutuksesta, ja uskoivat tulleensa ortodoksilandiaan.
Ilman muuta, vähintään uskontotieteen graduaihe, ehkäpä jopa käytännöllisen teologian tai patristiikan. Toivottavasti tuleva tutkija hallitsee lähdeviitteiden ja suorien lainausten merkinnän, kun käyttää UR:a primäärilähteenään.
Ei vaan kiota tulee venäjän sanasta kiot.
Minä sanoinkin, että “Kiotolle” on ehkä annettu sellainen suomalainen nimi kuin “Kioto” noista syistä. Vaikka sekin oli pelkkää vitsailua. Tietenkin.
Nimi 京都 (きょうと) muuten tarkoittaa suunnilleen pääkaupunkikaupunkia. Vissiin ovat ajatelleet, että tehdään juttu riittävän selkeäksi… Nimi lausutaan kjooto. Kaupan päälle kerrottakoon, että “Tokio” eli 東京 (とうきょう), tookjoo, on “itäinen pääkaupunki”.
Luulisin - en tiedä - että on paljonkin ihmisiä, ei ainoastaan foorumilla vaan yleensä, jotka ovat tutustumassa ortodoksiseen kirkkoon.
Tilastoiko ort kirkko aikuiskasteiden määrää ja kirkkoon ottamisten (tjsp) määrää erikseen? Jos, niin tuostahan näkee suunnilleen miten moni liittyvä on aiemmin kuulunut muuhun kirkkoon. Ja kai ortodoksimaahanmuuttajille on vielä erikseen joku paperin allekirjoitus, kun heitä ei “oteta kirkkoon” samassa mielessä.
Tilastoiko ort kirkko aikuiskasteiden määrää ja kirkkoon ottamisten (tjsp) määrää erikseen? Jos, niin tuostahan näkee suunnilleen miten moni liittyvä on aiemmin kuulunut muuhun kirkkoon. Ja kai ortodoksimaahanmuuttajille on vielä erikseen joku paperin allekirjoitus, kun heitä ei “oteta kirkkoon” samassa mielessä.
En tiedä. Luultavasti aikuisina kastetut ovat kastettujen luvuissa yhdessä vauvojen kanssa. Linkin takana vähän vanhempia tilastoja. Liittyjiä on joka vuosi enemmän kuin eronneita, vaikka maallistumista tapahtuu myös ortodoksien keskuudessa.
Kiot kuulostaa hyvin epävenäläiseltä sanalta, todennäköisesti kreikkaa alunperin.
Tokio kuuluu siis ilmeisesti samaan sarjaan kuin Kiinan puolelta Peking (北京) ja Nanjing (南京). Missähän se läntinen pääkaupunki mahtaakaan siis olla?
Lienee juuri Kioto. Paitsi että koska se on The Pääkaupunki niin eivät alentuneet merkkaamaan sijaintia.
Suuri tapaus! Näinä päivinä on ilmestynyt uusi käspaikkakirja, jota voi ostaa Valamon Tuohuksesta ja verkkokaupasta.
Ruusuja ja unikoita. Kirjottuja aarteita Valamon luostarista, kirjoittaneet Leena Säppi ja Ilona Pelgonen, Valamon luostari 2018, 144 sivua, iso koko noin 30 x 17,5 cm, kovakantinen. Valtavasti tietoa ja kuvia käspaikoista.
Käspaikka on kirjottu liina, jota nykyisin käytetään enimmäkseen ikonin koristeena. Karjalassa (ja Ukrainassa ja muissakin paikoissa) sitä käytettiin pyyheliinana, lautasliinana, häissä ja monissa muissa tarkoituksissa. Karjalassa tytön piti kirjoa monta kymmentä käspaikkaa ennen häitään. Valamon luostarissa on suuri kokoelma käspaikkoja, joista osa on esillä näyttelyssä tänä kesänä yhdessä metalli-ikonien kanssa.
Täällä on 21 minuuttia kestävä video, jossa esitellään paljon käspaikkoja.
Mielenkiintoista oli, kun tuohon metalli-ikoninäyttelyyn liittyen näin tv-haastattelun. Siinä kovasti puhuttiin vanhauskoisten ikooneista, siis noiden, joita ortodoksinen kirkko verisesti vainosi aikoinaan Karjalassa ja muualla. Nyt ne on sitten otettu osaksi omaa perinnettä. Suomen puolella oli aikoinaan monia vanhauskoisten luostareita, koska täällä ei ollut samanlaisia vainoja, kuin Venäjällä. Olisi kiinnostavaa tietää, miten nykyään ortodoksisessa kirkossa ajatellaan vanhauskoisista ja heihin kohdistuneista vainoista, joissa mm. poltettiin joukoittain rukoushuoneisiin kokoontuneita ihmisiä.
Vanhauskoisilla säilyi monia vanhoja perinteitä kuten perinteinen ikonimaalaus. Kirkko ei vainonnut vanhauskoisia, vaan Venäjän valtiovalta. Pietari Suuren uudistustern jälkeen tosin kirkon ja valtion toiminnan erottaminen on vaikeaa.
Myös ihan ortodoksejakin on vainottu Venäjällä . Moskovan tsaarit hävittivät Novgorodin seurakunnat ja luostarit muka “harhaoppisina”. Novgorodilaisia syytetiin ns juutalaistajien harhaopista. Samalla sai väistyä novgorodiilainen tasavaltalainen henki ja tilalle nousi Moskovan itsevaltius.
Vanhauskoisten vainot alkoivat tietysti jo paljon ennen Pietari Suurta. Oliko kirkko jotenkin niitä vastaan?
Ainahan skismat aiheuttavat vastustusta, mutta kyllähän Venäjällä pääasiassa valtio vastusti lahkolaisia. Ennen vanhauskoisten skismaa oli Venäjällä tullut voimaan maaorjuus. 1650 kiellettiin vuokraviljelijöitä muuttamasta tilalta toiselle. Sitä ennen pokrovan päivä oli muuttopäivä. 1700-luvulla syntyi lisää skismaattisia liikkeitä mm duhoborit ja molokaanit. Vanhauskoisten ja monien muidenkin kapinaliikkeitten johdossa oli usein suomalaisugrilaisia johtajia. Esimerkiksi rovasti Avvakum Petrov, vanhauskoisten perustaja oli kansallisuudeltaan mordvalainen.
L-sana on foorumilla kielletty! Mutta kiitos vastauksestasi. Ortodoksisten luostarien osuus orjakaupassa Venäjällä on myös mielenkiintoinen asia. Käsittääkseni ne olivat aktiivisia toimijoita tuossa. Suomesta ryöstettiin tuhansittain orjia Venäjälle Ison vihan aikana, minun esi-isäni on niitä harvoja, jotka onnistuivat palaamaan omille kotiseuduilleen, Topeliuksen Koivu ja tähti -satu on kertomus näistä harvalukuisista.
Karjalassa kai erityisesti oli monia joukkomurhia, kun vanhauskoisia poltettiin kirkkoihinsa ja Solovetskin luostarin verilöyly on erityisen tunnettu. Mikä mahtoi olla keisarinkirkon reaktio näihin hirmutekoihin?
Siis tarkoitat tuota lahko-sanaa. Se on sen aikaista kielenkäyttöä. En rupea sitä muuttamaan. Nykyään käytettäisiin jotain muuta sanaa.
Karjalassa ja pohjois-Venäjällä poltettiin myös monia oikeauskoisia kirkkoja luostareita ja ihmisiä. Koko Novgorod ja kaikki sen luostarit ja seurakunnat hävitettiin sekä moskovalaisten toimesta että muiden suomalaisten heimojen toimesta. Novgorodin kauppatasavalta oli pääosin karjalainen eikä niinkään venäläinen.
Olin ortodoksista vihkimistä seuraamassa.
Hieno se on, juhlavat ovat tuohukset ja kruunut sekä maljat.
Meikäläistä tapaa enemmän toistuu teksteissä ja rukouksissa alamaisuuden ajatus. Mutta on siinä sitten se kuolemaan asti rakastaminenkin.
Harmi, että väki ei laulanut. Eiköhän kanttorin ja papin vuorolauluun kuuluisi jotenkin seurakunnankin yhtyä? Monia vuosia… viimeisenä lauluna sai minut ja jonkun muun hiukan puoliääneen mukaansa.
L-sana nyt on vain totaalisen kielletty foorumilla. Ei siitä mihinkään pääse. Modet varmaan sensuroivat. Minä en enää puutu tähän, kuten en muutenkaan sääntöjen vastaisuuteen tai off topiciin ilmoittelemalla, koska se olisi terrorismia. Sännöt ovat, mitä ovat. niiden soveltaminen on taas toinen asia.