Kirkkovuoden varrelta

proprium
ordo
liturgia
messu

#141

Kreikassa viettävät, Venäjällä ja Ukrainassa eivät. Vanhat puolalais- ja liettualaismummot eivät voisi hyväksyä sellaista :slight_smile:

Ja Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko noudattaa myös juliaanista kalenteria…


#142

Kiinnostavaa tuo UGCCn tapa. Luulin että ne ovat niin latinalaistettuja, että juliaaninen kalenteri ei kiinnostaisi.


#143

Pyhä Joosef, työläinen – 1. toukokuuta

Pyhälle Joosefille on kirkkovuodessa omistettu kaksikin päivää. Näistä kahdesta tärkeämpi on 19.3. vietettävä juhlapyhä P. Joosef, Neitsyt Marian puoliso. Sen lisäksi on tänään vapunpäivänä ollut tapana muistaa pyhää Joosefia hieman toisesta näkökulmasta, nimittäin työmiehenä. Helsingin hiippakunnassa kyseessä on ”vain” vapaaehtoinen muistopäivä, mutta muualla sitä saatetaan viettää hyvinkin juhlallisissa merkeissä. Vanhauskoisillakin se kuuluu (ainakin Ranskassa) 1. luokkaan.

Toisin kuin voisi luulla, Pyhä Joosef, työläinen ei ole Vatikaanin II kirkolliskokouksen radikaalien keksimä juttu vaan liittyy hieman vanhempaan, viimeistään 1800-luvulla alkaneeseen trendiin, joka pyrki nostamaan ruumiillisen työn arvostusta myös aidosti hengellisenä elämänmuotona. Kalenteriin tämä muistopäivä/juhla toki tuli varsin myöhään, vasta paavi Pius XII:n pontifikaatin aikana vuonna 1955. Sen sijoittaminen juuri toukokuun 1. päivälle ei kaivanne sen tarkempaa analyysia…

Jumala, kaikkeuden luoja, sinä olet säätänyt ihmiskunnalle työnteon lain. Suo meidän pyhän Joosefin esimerkin ja rukousten avulla täyttää meille antamasi tehtävät ja saada palkka, jonka meille lupaat. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (Päivän rukous)


#144

Ei kovin vanhauskoista siis, etenkin kun sillä korvattiin aiempi P. Joosepin (kuten msgr Carling sanoo) juhla. Ei sekään niin ikiaikainen toki ollut.


#145

Mikä aikaisempi juhla?


#146

P. Joosefin suojelus, joka oli pääsiäisen jälkeinen kolmas sunnuntai ja sitten sen edeltävä keskiviikko. Nämä katasoin wikipediasta, kun sen päivää selvitin. Pius IX ne asetti.


#147

Ortodoksisessa kirkossa on tänään halvaantuneen sunnuntai, vanhassa suomennoksessa “halvatun sunnuntai”! Evankeliumijaksoa halvaantuneen parantamisesta luetaan myös jokaisessa vedenpyhityksessä.

Ensi keskiviikkona on pääsiäisen keskijuhla, joka on siis keskellä pääsiäisen ja helluntain 50 päivän juhlakautta. Pääsiäisen keskijuhlan ikonissa Kristus on 12-vuotiaana temppelissä.


#148

Autuas Hemming, piispa - muistopäivä (Turussa juhlapyhä!), 22. toukokuuta

Hemmingin kanonisaatioprosessi on edelleen vähän vaiheessa, mutta eiköhän se siitä. Lukekaa autuaan piispan nykyisen seuraajan paimenkirje päivän sankarista tasan vuoden takaa.

Jumala, sinä annoit autuaalle piispa Hemmingille oppineisuutta ja hyveitä rauhan rakentamiseen ja jumalanpalveluselämän edistämiseen. Hänen esirukoustensa tähden suo meidän alati iloita sinun rauhastasi.Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. (päivän rukous)


#149

Kiitos tämä! Itseäni hän on kiehtonut jo pitkän aikaa. Hän oli Birgittan kanssa hyvin läheinen. Tai näin meidän pappi sanoo joskus. Onki hänen reliikit Åbon tuomiokirkossa?


#150

Autuas Hemming on hyvän ystävänsä pyhän Birgittan rinnalla oman kotiseurakuntani suojeluspyhimys. Hemmingin relikvaarioksi sanottua arkkua säilytetään Turun tuomiokirkossa, mutta ei sen sisällä taida enää mitään olla.


#151

Onko meillä tietoa missä reliikit on? Kiitos linkki piispan tekstiin. Viettivätko luterilaiset kanssanne juhla. Minulta meni 650-vuotis sitz ohitse.


#152

Minulla ei ole tarkempaa tietoa reliikeistä, mutta oletan, että ainakin jotain on meidän omassa alttarissamme. En tiedä, onko luterilaisten kanssa ollut mitään yhteisiä juhlia Hemmingin kohdalla. Jos onkin, niin minä en niihin osallistu.


#153

Se ainakin on jo itsessään reliikki. Toivoisin että Turun katedraali omaisi varsinaisia reliikit. Katolisen katedraalin lisäksi. Myös meille tänne olisi kiva saada kirkkoon yksi. Olisi valmis jo hyvässä seurassa muiden kanssa vaikka SvK on :wink:


#154

Tässä on pieni artikkeli Turun tuomiokirkon säilyneistä reliikeistä.

http://www.glossa.fi/mirator/pdf/lahti.pdf

Sen jälkeen reliikit on palautettu tuomiokirkkoon ja ovat museossa. A. Hemmingin relikvaariosta siis löydettiin 20-luvulla runsaasti eri reliikkejä, samoin kiinnimuuratusta komerosta. Niitä on kovasti tutkittu ja ovat osin ajanlaskun alkupuolelta, osin keskiaikaisia. Tutkimuspprojekti asiassa on meneillään parhaillaan.

Tärkeimmän reliikin, P. Henrikin luut joutuivat isonvihan aikana venäläisten ryöstämiksi ja katosivat. Näinhän kävi silloin erittäin suurelle osalle keskiaikaista kirkollista aarteistoamme. Ortodoksit tuhosivat sen, eivät suinkaan luterilaiset, kuten monesti luullaan.


#155

8 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Keskustelua reliikeistä


Keskustelua reliikeistä
Keskustelua reliikeistä
Keskustelua reliikeistä
Keskustelua reliikeistä
#163

Nyt muuten elämme kirkkovuodessa ns. kanttaipäiviä. Aikaisemmin näinä päivinä tehtiin peltojen siunaukset.


#164

“Kanttaipäivät”? Mikä tuon sanan etymologia on?

Vanhan kalenterin mukaan nyt tosiaan eletään rogatio minorin aikaa. Helatorstaita edeltäviä kolmea päivää kutsuttiin tällä tavoin. Rogatio major oli jo viime kuussa pyhän Markuksen päivän yhteydessä 25.4. (Tosin p. Markuksen juhlan osuminen samaan ajankohtaan lienee puhdas sattuma; en minä ainakaan ymmärrä mitä temaattista yhteyttä evankelistalla ja tällä ylimuistoisella, kaiketi kauas esikristilliseen muinaisuuteen ulottuvalla agraarisella juhlalla voi olla.)

Mutta tämä rogatio minor, eli “kanttaipäivät”, kuului pääsiäissykliin, ja siten se oli liikkuva juhla. Kyseessähän oli valmistautuminen helatorstain suureen juhlaan paastoten ja rukoillen. Kuvaan kuuluivat myös peltojen siunaukset ja varsinkin kulkueet, joiden aikana mm. resitoitiin Kaikkien pyhien litania. Vuonna 1969 rogatio katosi kalenterista - tai ainakin muuttui vapaaehtoiseksi, que sais-je.

On jollain tavoin huvittavaa, että rogation vietot sisältyvät kokonaisuudessaan mm. SSPX:n porukoiden käyttämään vuoden 1962 messukirjaan. Selailen tässä juuri omaa kirjaani; rogatio vie siitä parikymmentä sivua pientä, tiheästi painettua pränttiä… Tämä on huvittavaa tietenkin siitä syystä, että katoliset traditionalistit ovat kaikkialla maailmassa pääasiassa nuoria (tai ainakin ikinuoria :sunglasses:), korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia, jotka eivät erota viikatetta talikosta eivätkä lähes varmasti ole koskaan osallistuneet tai tule osallistumaan mihinkään peltojen siunauksiin.


#165

4 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Moderointikeskustelu


Moderointikeskustelu
#169

Täällä meidän paikallisseurakunnassa on kylvönsiunaus huomenna. Olisi melkein naapurissa, mutten silti valitettavasti sinne pääse.


#170

Kanttai- / kanttaus- /kankulapäivien etymologiaksi on esitetty Vilkunan mukaan joko latinan verbiä cantare ‘laulaa’ tai tod. näköisemmin keskiaikaisen ruotsin gangdagh = gångdag 'käyntipäivä" Olivat kalenterissa 1700-luvun puoliväliin asti ja kansanperinteessä tapa rukoilla hyvän sadon puolesta pelloilla säilyi 1800-luvulle asti. Nimi siis viittaa peltojen siunauskulkueisiin kummin päin vain.