Kirkosta eroamisen sietämätön keveys

Kun seuraa nykyään kirkollisia uutisia ja niiden vanavedessä kulkevaa kommentointia, niin monesti tulee vastaan lauseita semmoisia kuin: “Nyt meni liian pitkälle, erosin tänään kirkosta syystä X”. Sävy on hämmästyttävän sama kuin esim. lauseessa: “Peruutin juuri Hesarin tilauksen syystä X”.

Onko tämä tosi kuva siitä, miten asiat ovat? Onko tämä juuri meidän ajalllemme ominainen ilmiö?

Yhtenä syynä käsittääkseni lienee ainakin eroakirkosta.fi:

Kirkosta eroaminen on nyt helppoa. Käyttämällä tämän sivuston automaattista palvelua voit erota kirkosta joko täysin sähköisesti tai vaihtoehtoisesti lähettämällä kirjeen postitse.

Aika taajaan tännekin tulee tiedotteita uusimmista eroamisluvuista: Ev.-lut. kirkosta erosi 52 000 hlöä vuonna 2017.

Tiedän mm. tämän foorumin seuraamisen ja edellä mainitun threadinkin perusteella, että monet hautovat eroamistaan pitkään ja jos sitten eroavat, syynä voivat olla 1) painaviksi koetut teologiset syyt tai 2) “erilleen kasvaminen” - vähän kuin avioerossa. Eroakirkosta.fi taas painottaa eroamisperusteena etupäässä kirkollisveroa: miksi maksaa tuotteesta, jota ei juurikaan tarvitse?

Jo pitemmän aikaa julkisen kirkollisen keskustelun johtoaiheena on ollut samaa sukupuolta olevien parien siunaaminen. Ortodoksina seuraan väittelyä lähinnä katsomosta, vaikka tiedän, että ortodoksienkin joukossa on jokunen ns. homoaktivisti. Aiheen voi katsoa kuuluvan painavien teemojen osastoon eli antropologiaan sanan teologisessa merkityksessä.

Uudempi teema on suhtautuminen maahanmuuttajiin. Sen asemoitumisesta teologian kenttään en tiedä, koska pelkästään eettisin argumentein ei sen suhteen mielestäni olla yleisessä mielipiteen vaihdossa liikenteessä. Löytyy politiikkaa, kansallistunnetta, turvallisuusnäkökohtia, vieraan kulttuurin aiheuttamaa huolta jne.

Mutta yhtä kaikki: julkisen keskustelun perusteella saa sen käsityksen, että kamelin selän katkaisee lopulta vaikkapa joku Päivi Räsäsen tai Kari Mäkisen lausunto eli loppuviimeksi tunnutaan mentävän tiettyyn henkilöön tai hänen edustamaansa kirkolliseen tahoon kohdistuva antipatia edellä.

Että eron syynä on joku “päivän skandaali”, kenties jonkun kohupapin edesottamukset, josta hetki höökätään mediassa ja somessa, niin ihanko tosiaan noilla perusteilla lähdetään ovet paukkuen? Jos näin on, niin silloin kyllä se kirkkoon kuuluminen on minusta jo alun perinkin ollut aika keposella pohjalla.

Tai sitten vain syyllistyn ihmisten aliarvioimiseen. Ei olisi ensimmäinen kerta.

3 tykkäystä

Jos kirkosta eroaa, niin minusta pitäisi olla varma missä sen jälkeen voi säännöllisesti jatkaa normaalia ja tervettä Jumalaelämää seurakuntayhteydessä.

Kirkosta eroamista tai liittymistä ei ole pakko ratkaista argumentein. Voi pyytää Jumalan Hengen vaikutusta, että hän kutsuu eroamaan tai liittymään jonnekin ja katsoo sitten mitä tapahtuu. Ev. lut. kirkko on niin iso organisaatio, että ei ole itsestäänselvää mikä on Jumalan tahto. Yksikin luotettava pappi omassa seurakunnassa saattaa riittää syyksi kuulua kirkkoon.

Nykyään kirkosta eroaminen on tehty helpoksi, vaikka ei se ennenkään vaatinut kuin käynnin kirkkoherranvirastossa. Nuoruuden kapinassa jätin rippikoulun käymättä ja erosin kirkosta heti kun se oli mahdollista. Myöhemmin tuli kyllä tarpeelliseksi liittyä takaisin ja käydä rippikoulu, vaikka siitäkin meni vielä parikymmentä vuotta eteenpäin löytää usko. Onneksi se liittyminen on tehty vähintäänkin yhtä helpoksi kuin eroaminen.

Kirkollisveron voi kyllä kyseenalaistaa, mutta siihen nähden mihin varoja käytetään, menevät ne hyvään tarkoitukseen. En usko, että monikaan kirkosta eronnut lahjoittaa yhtään enempää hyväntekeväisyyteen kuin mitä kirkon kautta siihen ohjautuu. Kun se menee suoraan tilistä, ei tule tekosyitä muuhun rahankäyttöön. Tietysti jokaisen henkilökohtaista taloutta se paikkaa ja voi olla perusteltuakin.

Eroaminen protestina sille, ettei kirkon toiminta ja linjaukset tunnu omalta, tuntuu oudolta. Ainakaan se ei muuta mitään. Muutosta ei synny, ellei sitä joku sisältä päin ole tekemässä. Vaikutusmahdollisuuksia avautuu tämänkin vuoden lopulla seurakuntavaaleissa. Lisäksi eroamalla jää seurakunnan ulkopuolelle.

Nykyisin tuntuu myös olevan mahdollisuus seurakuntalaisena osallistua toimintaan ja olla mukana tekemässä tapahtumista oman näköisiä. Itse löysin hektisen arjen keskelle rauhoittumis- ja hiljentymishetken oman seurakunnan lähikappelin lyhyestä lltamessusta, jossa pääpaino on hiljaisuudella, rukouksella ja ehtoollisella. Osallistumalla itselle mieleisiin tilaisuuksiin uskon, että myös vaikutan siihen, mitä tarjontaa jatkossa tulee.

2 tykkäystä

Omalta kohdaltani voin sanoa että minut oli ev.lut organisaatioon liitetty vauvana ja 18 vuotta täytettyäni erosin koska en jumalien olemassaoloon usko. Keposen pohjan sijaan sanoisin että koko pohjaa ei ollut koskaan edes olemassa.

2 tykkäystä

Luterilaisen käsityksen mukaan kasteessa saadaan Pyhä Henki ja usko Jumalaan. Pohja on siis sinullakin äärettömän vankka. Et voi pyyhkiä kastetta millään pois, Jumalan puolelta tuo liitto tai sopimus on aina voimassa. Voit palata milloin tahansa kirkkoon ja halutessasi oppia tuntemaan, mitä kaikkea sait lahjaksi kasteessa.

En toki epäile sanojasi siitä, että et nyt usko Jumalaan tai jumaliin.
Kunhan halusin huomauttaa, että kirkon kannalta asia on vähän toisin. Kirkkoon kuuluminen ei edellytä välttämättä suuria elämyksiä tai hurahduksia, vaan usein pikemminkin asenteenmuutosta. Käsitys siitä, mitä usko on, voi olla yllättävän erilainen eri ihmisillä.

Ymmärrän, että @anon44874121 tarkoittaa sitä, että joku julkinen kohu ei ole varsinainen kirkosta eroamisen syy, vaan taustalla on jotain muuta. Itse en sanoisi että jäsenyys on “keposella” pohjalla (hauska sana muuten!), vaan että eri syistä side kirkkoon on katkennut jo aikaisemmin.

Tarinoita on monenlaisia. Joku kertoi eronneensa kauan sitten kun pettyi kirkkoherran uskon laatuun (ja taisi olla vielä kirkkoherran tyttären sopimaton pukeutuminenkin viimeisenä pisarana!). Tie vei vapaisiin suuntiin, josta ymmärtääkseni on jo paluukin tapahtunut kauan sitten.

Tavallisempaa nykyään lienee eroaminen, koska se on niin tavallista tietyn ikäisten ihmisten käyttäytymistä, ja koska ei tosiaan koeta Jumalan olevan olemassa tai ainakaan kristinuskon oppien mukainen olento. Sitten on myös näitä kertomuksia epäkohteliaan papin tai jopa kirkkoherranvirastossa saadun kohtelun aiheuttamista eropäätöksistä.

Joka tapauksessa on hyvä pitää esillä sitä, että olkoon eron syy mikä hyvänsä, Jumala kutsuu ihmisiä yhteyteensä. Kristinuskon mukaan yhteys toteutuu Kirkossa. Jumala on myös uskollinen ja rakastava, toisin kuin ihmiset monesti, ovat he sitten kristittyjä tai jopa kirkon työntekijöitä…

7 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Kaste, usko ja lapset

On tuokin mahdollista. Kuva syistähän perustuu siihen mitä ihmiset ovat ilmoittaneet. Aidosti mielenkiintoinen tilastointi syiden suhteen olisi, jos teillä olisi dataa siitä miten samat ihmiset ovat liittyneet kirkkoon takaisin erilaisten kirkon tekemien päätösten jälkeen. Eroamista kirkosta ja liittymistä siihen nykyään valitettavasti käytetään poliittisen painostamisen välineenä.

Itse siis pidän palvelua moraalittomana sen vuoksi, että siitä houkutellaan ihmisiä pois jostain ilman, että olisi mitään mihin he sitten tulisivat. Siinä mielessä toivoisin sen loppuvan tykkänään.

1 tykkäys

Heitä houkutellaan vapauteen. Minusta olisi ihmisten kiusaamista, jos kirkosta eroaminen tehtäisiin vaikeaksi. Kuten nuoruudessa oli, että piti vielä käydä papin haukuttavana…

Se ei ole nykyisin ollenkaan vaikeaa. Kun käy maistraatissa eroamassa, ei mitään selityksiä kysellä. Eli miten se on nyt “tehty vaikeaksi”?

Ei mitenkään. Olenko muka niin väittänyt? Mitä tämä taas on…

No anteeksi. Ihmettelin vain, että miksi pitää eroakirkosta-palvelun kautta “houkutella ihmisiä vapauteen”, kun eroaminen on jo niin helppoa.

1 tykkäys

Miksi ei saisi. Siitähän tässä oli kyse. Kun joidenkin mielestä se on ihan “moraalitonta”. Vastaavasti kaikki uskontojen houkuttelu- ja kerjuusivut pitäisi sitten kieltää…

Siis tarkoitan, että ne “houkuttelevat”, joilla on jotain esiteltävää, mistä kohde voisi kiinnostua :slight_smile: Eli annetaan tietoa “mainostettavasta” asiasta, mikä se onkin.

Se, että vain houkutellaan pois jostakin, antaa vaikutelman, että ihmiset eivät muuten tajuaisi lähteä…

3 tykkäystä

Totta, mutta VRK tuskin antaa meille tuollaista dataa.

Esitimme aiemmin, että iso osa liittyjistä pian eroaa, mutta eroajista iso osa ei kohta liity takaisin: https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/media/none/tiedote_05_2016.html?year=2016 Kirkko kiisti tämän, mutta ei tietääkseni ole julkaissut mitään tilastoa josta näkisi esim. 2010 eronneiden ja liittyneiden tilanteen vuosittain tms.

Aikuisena kirkkoon liittyjistä on tehty tutkimus Tampereella ja sen mukaan niitä pikaisia eroja nimenomaan ei ollut. Tutkimus on ollut useita kertoja linkitettynä niin tällä foorumilla kuin edeltäjilläkin.

Olennaista on myös, että siinä tehdään olemuksellisesti merkittävästä asiasta (sielun kohtaloon liittyvät kysymykset) triviaali toimenpide. Se on myös passiivis-aggressiivinen hyökkäys laillisen instituution taholta toista laillista instituutiota kohtaan, mikä on hyvien tapojen vastaista, sillä se on passiivis-aggressiivista, mikä on määritelmänmukaisesti moraalitonta.

2 tykkäystä

Eikö tuosta ole yli kymmenen vuotta? Aineisto oli tuoreimmillaan 2005 tai jotain niillä main eronneita?

Aineisto ei ollut eronneita, vaan liittyneitä. Vuotta en muista.