Keskustelua paavin asemasta voi jatkaa nyt omassa ketjussaan 
(Huomatkaa, että kyseistä aihetta tässä ketjussa käsitelleet viestit on siirretty tuonne, joten vastaukset niihin kannattaa lähettää uuden ketjun puolelle.)
Kyllä se on olennaista meilläkin.
Nyt taitaa kysymyksessä olla yksityisajattelija.
5 tykkäystä
Miksi ihmeessä liityit kirkkoon, jonka melkeinpä keskeisintä toimintoa pidät epäraamatullisena?
4 tykkäystä
Olen liittynyt ja eronnut ja liittynyt takaisin Kirkkoon. Silloin, Kirkosta eronneena, itselläni oli tavattoman tyhjä olo. Kirkossa (Ev.lut.) on joitakin puutteita, nimenomaan sen hallintotasolla ja toiminnan hengellisenä luopumuksena, sillä tänne on otettu mukaan monenlaista, luterilaiseen uskoon kuulumatonta “vierasta tulta”, mutta Kirkolla on myös hyvä hengellinen puolensa.
Kirkon ulkopuolella osaa antaa arvoa sen hyvälle hengellisyydelle, joidenkin harhaoppien arvo vähenee, Kirkon perususko on kuitenkin oikea. Harhaoppeja ja -opettajia tulee itse karttaa.
Oikeastaan se on Martti Luther itse, opetuksineen, joka pitää minut Kirkossa. Lutherin avulla olen palannut takaisin nk. iseni ja äitieni vakaaseen, hartaaseen uskoon.
Tunnen voimakasta vastenmielisyyttä kaikkea hengellistä kevytmielisyyttä ja hihhulointia kohtaan. Se on kuin jatkuvaa leivosten ja kermakakkujen ahtamista, se vaikuttaa ensin hyvältä, mutta se ei ravitse ja lopulta se saa aikaan oksennusrefleksin.
Ev.lut.kirkon puhdas oppi on puhdasta perunaa ja läskisoosia, karjalanpaistia ja ruisleipää. Voita päällä. Juomana, - ei “uutta viiniä”,- vaan suomalaista lehmänmaitoa.
Mitä tulee viiniin, Kirkko ei sitä tarjoile “Jeesuksen muistoksi”, vaan ihan suoraan Kristuksen pyhän ruumiin ja veren, uskon ja sakramentin kautta.
1 tykkäys
Aloitusviestin linkistä, joka oli merkitty negatiivisena asiana kirkolle:
Vanhurskauttamisopilla oli luterilaiselle uskonpuhdistukselle keskeinen merkitys 1500-luvulla. Sitä pidettiin koko kristillisen opin ohjeena ja tuomarina. Nyt yhteiset keskustelut roomalaiskatolilaisten kanssa ovat johtaneet siihen, että kirkot pyrkivät yhdessä esittämään yhteisen käsityksensä uskon sisällöstä.
Voiko ihminen sopimalla Jumalan puolesta päättää, että miten hän, Jumala, suo ihmiselle armon?
Lainaamassasi tekstissä ei nähdäkseni esitetä missään kohden, että ihminen päättäisi Jumalan armon suomisesta.
Vaan mistä siinä sovitaan? Kysyn siksi, koska minulle sanottiin unessa… Tapahtui jo muutama vuosi sitten, ei nyt.
_ … on tärkeää ihmisille saada tietää, että armo kirkastaa maailman valon tahdosta…_
Mitä tämä tarkoittaa?
Koitin lukea kaikkia linkkejä, johon tuo linkki johti, ja siellä lukee:
“Tärkein näistä ilmaisuista on syntisen vanhurskauttaminen Jumalan armosta uskon kautta, jota korostettiin erityisesti reformaation aikana… Kaikki tämä tulee yksin Jumalalta Kristuksen tähden, armosta, uskon kautta Jumalan Pojan evankeliumiin.”
Tästä pääsisi kyllä siihen käsitykseen, että liittyy jotenkin armoon.
Muokkasin ja laajensin avausviestiäni. Viesti nro 1.
Tässä luettavaa yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisopista luterilaisesta näkökulmasta: http://sley.fi/luennot/ESITYS/VanhurEK.html
Onhan nämä olleet tiedossa, mutta tällä tavalla koostettuna itkettävää luettavaa. Sielunvihollisen suuri unelma lienee, että usko hänen olemassaoloonsa kävisi yhä harvinaisemmiksi. Tämä oli kuitenkin pahin:
“Papit uskovat Jeesuksen neitseestäsyntymään vähemmän kuin kirkon työntekijät kokonaisuudessaan. Naispapeista Jeesuksen neitseestäsyntymiseen sanoo uskovansa vain joka toinen–”
Henkilökohtainen mielipiteeni, jota en kuitenkaan halua propagoida, on: erotkaa jo hyvän sään aikana.
1 tykkäys
Herättää kyllä melkoisia kysymyksiä. Mitä tuollainen pappi oikeasti itse ajattelee? Eikö kognitiivinen dissonanssi käy niin suureksi, että kaikki mielekkyys palvelutyöstä katoaa? Vai elääkö hän päinvastoin suurta unelmaansa, että pian, aivan pian kirkko on kaikenlaisista ylimääräisistä uskonnollisista höpinöistä riisuttu diakonialaitos, jollainen on kaiken aikaa tavoitteena ollutkin. Vaikea on ymmärtää. Edellisen kommenttini loppulausetta vedän takaisin sen verran, että parasta tietenkin olisi, että uskonsa menettäneet älyäisivät itse erota. Se olisi parasta kaikille. Näin kirkon enemmistö pysyisi uskovien hallinnassa.
Oikeasti huolestuttavaa on se, mitä tämä kehitys merkitsee kirkon jäsenten enemmistön näkemyksiä heijastavalle kirkolliskokoukselle. Muutos on hidas, mutta selvä. Ja kun evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksella on valta tehdä myös kristillistä oppia muuttavia päätöksiä. Mikä on käsittämätöntä ja suorastaan harhaista.
3 tykkäystä
Ei ihminen tajua menettäneensä uskoaan.
Sehän juuri on Sielunvihollisen mahdollisuus.
Ihminen on hengellisesti kuollut, paatunut eikä tajua olevansa parannuksen tarpeessa.
Tämä on ollut taistelua Kainista ja Abelista lähtien.
Niin on oleva elonkorjuuseen asti, vehnä ja rikkavilja kasvavat rinnan.
1 tykkäys
Vaikuttaa kyllä, että nämä ovat uskonsa ihan tietoisesti hylänneet. Ja silloin luulisi tajuavan.